Joko Saksa sai eurokriisistä tarpeekseen?

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Saksa alkaa saada tarpeekseen kriisitoimien yhä suuremmista riskeistä ja kustannuksista. Tämä voi enteillä kriisin uutta kärjistymistä tai äärimmillään jopa nykyeuron loppua. Mitan täyttyminen on syytä ottaa vakavasti, sillä saksalaisen eurokritiikin uusi aalto on lähtöisin virallisen Saksan ytimestä.


Euromaiden talous- ja rahaliitto alkoi suunnilleen samalla lupauksella kuin ainakin kristillisin kirkonmenoin alkavat avioliitot: liittoon ryhtyvät kumppanukset lupasivat pysyä toistensa rinnalla ja rakastaa ja tukea toisiaan niin myötä- kuin vastamäessä.

Siinäkin rahaliitto muistuttaa avioliittoja, että lupaukset on helppo pitää niin kauan kuin myötämäki antaa yhteiselle projektille vauhtia ja auringonpaistetta piisaa.

Tilastojen mukaan moni avioliitto katkeaa niin meillä kuin muuallakin, kun vastamäki tulee vastaan ja alkaa kiistely kapuamisesta tai kiertämisestä.

Euromaiden rahaliitto huristeli myötämäkeä ensimmäiset kymmenen vuotta, mutta nyt vastamäkeä ja koettelemuksia on kestänyt viitisen vuotta. Kolme viime vuotta liitto on ollut erityisen kovalla koetuksella, ja useammin kuin kerran on katkera ero ollut hilkulla.

Toistaiseksi euromaiden liitto on kestänyt koviakin koetuksia erityisesti siksi, että tämä on ollut suurimpien euromaiden tahto ja siksi, että vaihtoehto – ero – olisi ollut muillekin pelottava hyppy tuntemattomaan.

Nyt Saksan mitta on kuitenkin alkanut täyttyä. Kun Saksa saa tarpeekseen, on tämä liitto historiaa.

Saksan huipulta
tuulee kovaa


Saksalaiseen eurokeskusteluun on parin viime viikon kuluessa noussut poikkeuksellisen voimakas ja terävä kritiikkipuheenvuorojen uusi aalto. Se kertoo kriisitoimien taustalla käytävästä ankarasta kädenväännöstä.

Tämä kritiikkiaalto ei ole lähtöisin Saksan oppositiosta tai uusista pienpuolueista eikä edes kansallismielisistä kansanliikkeistä. Se on lähtöisin suurimman euromaan talouden ja politiikan ytimestä.

Kriittisetkin puheenvuorot ovat koko kriisin ajan kuuluneet olennaisena ja luontevana osana saksalaista eurokeskustelua, mutta nyt kriittisten puheenvuorojen sävy on muuttunut entistä terävämmäksi.

Toinen tärkeä muutos kritiikissä on se, että kyse ei ole enää vain maan hallituksen tai keskuspankin vastaisesta kritiikistä, vaan nämä ovat itse kritiikin esittäjiä.

Rahaliiton ja kriisitoimien kriittiseen ja paikoin jopa jyrkkään puntarointiin ovat parin viime viikon kuluessa ottaneet osaa muun muassa Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann ja liittokansleri Angela Merkel.

Kritiikki on toisin sanoen peräisin niin läheltä virallisen Saksan ydintä kuin vain mahdollista.

Bundesbankin
raju hyökkäys


Saksalainen talouslehti Handelsblatt julkaisi viime viikolla maan keskuspankin arkaluontoisen ja luottamuksellisen mutta sitäkin suorasukaisemman asiakirjan, jossa Bundesbank arvostelee voimakkain sanavalinnoin euromaiden yhteisen keskuspankin EKP:n kriisitoimia.

Bundesbankin pääjohtaja Weidmann on ennenkin arvostellut ja vastustanut EKP:n kriisitoimia niin julkisissa puheenvuoroissaan kuin EKP:n neuvoston kokouksissa. Tämän tuoreen vastalauseensa Bundesbank on esittänyt Saksan perustuslakituomioistuimelle.

Kyse on lausunnosta, jossa Bundesbank esittää tulkintansa EKP:n kriisitoimien lainmukaisuudesta. Suomeksi sanottuna kyse on myös tyrmäyksestä.

Julkisuuteen "vuotaneen" lausuntokopion ja sitä selostavien uutisten (Handelsblatt täällä ja täällä ja esimerkiksi brittilehti Telegraph täällä) mukaan Bundesbank pitää EKP:n uusimpia kriisitoimia osin lakien ja EU-sopimusten vastaisina.

EKP:llä ei ole Bundesbankin mielestä oikeudellisia perusteita saati toimivaltaa esimerkiksi viime syksynä ilmoittamiinsa niin sanottuihin OMT-velkakirjaostoihin.

Kirjainlyhenne on englannin kielen sanoista outright monetary transaction (suorat rahapoliittiset kaupat), ja se on EKP:n koodi kriisivaltioiden velkakirjojen jopa rajoittamattomille tukiostoille.

Juuri tämä EKP:n esittämä OMT-lupaus oli tärkein syy sille, että pääomapako kriisimaista päättyi viime syksynä ja kriisivaltioiden markkinakorot alkoivat laskea. Lupaus oli Bundesbankin mielestä silti lain ja sopimusten vastainen.

EKP:n tukilupauksen
kielto olisi šokki


Saksan perustuslakituomioistuimen on määrä käsitellä EKP:n kriisitoimien lainmukaisuutta epäilevä kanne runsaan kuukauden kuluttua kesäkuun 12. päivä.

Päätös on kiperä, sillä EKP:n toimien tuomitseminen merkinnee esimerkiksi OMT-lupauksen perumista. Se taas vetäisi pohjan pois viime syksystä lähtien vahvistuneelta markkinaluottamukselta.

Jos EKP:n olisi pakko perua OMT-lupauksensa ja kriisi kärjistyisi uudestaan, voisi se äärimmillään tietää rahaliiton loppua. Tähän mennessä vahvin euroa koossa pitävä voima on ollut juuri EKP ja rahoitusmarkkinoiden usko EKP:n jopa rajattomiin rahkeisiin.

Bundesbankin mielestä OMT-lupaus on kriisin kärjistymisen uhallakin peruttava, sillä rajattomien tukiostolupausten antaminen ei ole sen mukaan EKP:n tehtävä eikä sillä ole moisiin lupauksiin edes valtuuksia.

Saksan keskuspankki katsoo myös, että rahaliiton koossa pitäminen tai purkaminen eivät kuulu EKP:lle vaan jäsenvaltioille. Bundesbankin mielestä EKP:n kuuluu keskittyä hintavakauden vaalimiseen eikä siihen, mitkä maat kuuluvat rahaliittoon ja mitkä eivät.

Sekin on Bundesbankin mielestä väärin, että EKP:n lupaamissa OMT-tukiostoissa EKP ostaisi mitä ilmeisimmin heikkolaatuisia velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on jo aiemmin kriisitoimia käsitellessään päättänyt, että Saksa ei saa hyväksyä minkään EU-toimielimen tai muun ei-saksalaisen toimielimen "ennalta rajoittamattomia" toimia, joista koituu Saksalle ennalta rajoittamattomia kustannuksia.

Tämä aiempi rajaus voi nousta kynnykseksi kesäkuun OMT-käsittelyssä. Sen juju kun on juuri lupaus "ennalta rajoittamattomista" velkakirjaostoista.

Bundesbank kaatoi
edellisen rahakokeen


Perustuslakituomioistuimen voi olla hyvin tukala kieltää Bundesbankin osallistuminen EKP:n tukitoimiin tavalla, joka voi käytännössä ensin kärjistää kriisin ja lopulta äärimmillään jopa karauttaa rahaliiton hajalle.

Bundesbankille välirikko muiden euromaiden keskuspankkien kanssa ei olisi ensimmäinen kerta, kun se asettaa rahan vakautta vaalivat periaatteensa "yhteisen europrojektin" edelle.

Juuri Bundesbank omilla toimillaan vaikutti keskeisesti rahaliitto Emua ja euroa edeltäneen EU:n valuuttakurssimekanismin ERM:n kariutumiseen 1990-luvun alussa.

Euron ja eurotalouden eturivin tuntijoihin kuuluva taloustieteilijä David Marsh muistuttaa Bundesbankin tinkimättömistä periaatteista kommenttikirjoituksessaan.

Marshin mukaan Bundesbank ei ole aiemmin suostunut vaarantamaan vahtimansa rahan arvoa rajoittamattomilla tukiostoilla, vaativatpa Saksan sopimuskumppanit mitä tahansa.

Saksan ERM-kumppaneille, kuten Britannialle, Italialle ja Ranskalle, tuli täytenä yllätyksenä, että Bundesbank ei suostunutkaan ostamaan rajoituksetta niiden voimakkaasti heikkeneviä valuuttoja, kun ERM-kokeilu oli koetuksella 1990-luvun alussa.

Rajoittamattomien tukiostojen asemesta Bundesbank lopetti tukiostot tykkänään ja rykäisi vielä ohjauskorkonsa nousuun. Se myllerrys ei päättynyt ennen kuin Britannian punta oli eronnut ERM:stä ja useimmat muut valuutat devalvoitu.

Pääjohtaja Weidmannin vastalauseet muistuttavat Bundesbankin periaatteista. Marshin viittaus Bundesbankin aiempiin toimiin taas muistuttaa, että pankki kykenee muuhunkin kuin vastalauseiden lausumiseen.

Merkel havaitsi
euron valuvian


Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan ensi kerran myöntänyt julkisesti, että euroalueen yhteinen rahapolitiikka ei välttämättä sovi yhdellekään euromaalle.

Merkel arveli julkisessa puheenvuorossaan viime viikolla, että EKP on vaikeassa asemassa, kun sen pitäisi samaan aikaan korottaa Saksan korkotasoa ja keventää vielä lisää muiden euromaiden rahoitusoloja.

Tällä lausunnollaan Merkel osui ensi kerran yhteen eurotalouden ja -kriisin keskeisistä kipupisteistä. Kriisi on keskeisiltä osin peräisin useiden tyystin eriparisten jäsenmaiden yhteisen rahapolitiikan vahingollisista vaikutuksista.

Euroajan alkuvuosina heikolle Saksalle sopiva korkotaso oli useimmille muille euromaille aivan liian matala. Nopeiten kasvaneille niin sanotuille reunamaille EKP:n määräämät korot olivat reaalisesti negatiivisia useiden vuosien ajan.

Euro poisti Saksan yksityisiltä säästöiltä valuuttariskin, joten rahaa virtasi Saksan omia korkoja korkeampien tuottojen perään pienempiin euromaihin pidäkkeettä. Näin syntyivät liian suuret velat ja liian suuret riskipitoiset saatavat – ja näin syntyi eurokriisi.

Liittokansleri Merkel tarkasteli ainoastaan EKP:n ajankohtaisia haasteita, mutta sama eriparisten euromaiden ja yhteisen rahapolitiikan ongelma on ollut rahaliiton keskeisiä ominaispiirteitä rahaliiton perustamisesta lähtien.

Viimeinen
vastamäki


Saksa on suurista euromaista suurin ja maksaa suurimman osan rahaliiton ylläpitämisen – ja kriisitoimien – hinnasta.

Jos Saksan poliittinen johto havahtuu rahaliiton valuvikoihin ja maan keskuspankki ja mahdollisesti myös perustuslakituomioistuin toteavat valuvikojen korjaamisen lain vastaiseksi, on Saksan mitta täysi.

Ja jos Saksan mitta täyttyy, voi se tietää rahaliitolle aivan uudenlaista vastamäkeä.

Vähän pelkistäen: rahaliitto ja euro pysyvät koossa niin kauan kuin Saksa maksaa. Ja kääntäen: kun Saksan mitta tulee täyteen ja se panee piikin kiinni, päättyy tämä liitto eroon.

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    5. 5

      Trumpin kommentit ja Barcelonan isku hermostuttavat markkinoita – dollari heikkeni

    6. 6

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    7. 7

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    10. 10

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    6. 6

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    9. 9

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    10. 10

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää