"Euroopan tiukin" tukilinja onkin maailman löysin

Julkaistu:

Analyysi
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Suomen tukilinja velkakriisissä on "Euroopan tiukin", ja hänet "tunnetaan Euroopassa Täti Tiukkana". Tunnetaan tai ei, kriisitoimet ja kansainväliset luottotilastot kertovat muuta: Suomen tukilinja ei ole Euroopan tai edes euroalueen tiukin vaan kautta maailman löysin.


Velkakriisin alkuvaiheissa kriisin partaalle ajautuneiden maiden johtajat herättivät hilpeyttä surkuhupaisilla maantieteellisillä tietoiskuillaan, kuten "Irlanti ei ole Kreikka" tai vähän myöhemmin "Espanja ei ole Irlanti".

Ilmeisesti tietoiskuille oli sittenkin aitoa tarvetta, sillä kriisin kuluessa Euroopan maantieteen pääpiirteet näyttävät karisseen päättäjien muistista. Kuulija ei voi tietää, mistä on kulloinkin puhe, kun päättäjät puhuvat "Euroopasta".

Viimeksi tuota maantieteilijöille melko selväpiirteistä mutta poliitikoille alituisesti haastavaa käsitettä käytti hämmentävällä tavalla Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) viime viikon torstaina.

Ministeri Urpilainen vastasi kansanedustajille hallituksen kyselytunnilla lukuisiin Kyproksen tukemista koskeviin kysymyksiin – ja unohti maantiedon lisäksi nähtävästi myös velkakriisin ja kriisitoimien keskeiset pääpiirteet.

Unohdukset tai väärinkäsitykset kiteytyivät ministeri Urpilaisen eduskunnalle esittämään väitteeseen, jonka mukaan "Suomella on ollut eurokriisin hoidossa Euroopan tiukin linja", ja että hänen edustamansa Suomen linja on nyt myös Kyproksen tukineuvotteluissa "Euroopan tiukin".

Urpilainen valisti eduskuntaa myös tiedolla, että hänet "tunnetaan Euroopassa Täti Tiukkana". Tomeraa kutsumanimeä tai sen Euroopan laajuista käyttöä on vaikea riippumattomista lähteistä varmistaa.

Sen sijaan luotettavista tietolähteistä selviää vaikeuksitta, että Suomen linja ei ole Euroopan tai edes euroalueen tiukin, vaan se on jokseenkin koko maailman löysin.

EU tai euroalue
eivät ole Eurooppa


Väite Suomen harjoittamasta "Euroopan tiukimmasta" tukilinjasta on tyystin irrallaan tosiasioista ja suorastaan tosiasioiden vastainen. Väitteestä on puuta heinää niin maantieto kuin viittaus kriisitoimiin.

Suomi ottaa paraikaa maksajana osaa sellaisiin velkakriisin tukitoimiin, joihin osa Euroopan muista maista ei osallistu omissa nimissään ollenkaan.

Tässä sekaannusta on ehkä aiheuttanut epätietoisuus "Euroopan" koostumuksesta.

Selvyyden vuoksi: Eurooppa on eri asia kuin Euroopan unioni tai varsinkaan euroalue, ja niinpä Eurooppaan kuuluvat esimerkiksi Norja, Sveitsi ja Britannia eivätkä suinkaan pelkästään euromaat.

Norja ei ole oman pienehkön Islanti-lainansa jälkeen ottanut suoraan osaa kriisitoimiin eikä Sveitsi ole vaarantanut "eurooppalaisissa" kriisitoimissa killinkiäkään yli oman välillisen IMF-rahoitusosuutensa.

Britannia on lainannut Irlannin valtiolle yhden vapaaehtoisen tukilainan, mutta muut "Euroopan" tukitoimet se on jättänyt väliin ja mieluummin euromaiden huoleksi.

Tukitoimista pääosin sivuun jättäytyminen edustanee joltisenkin kiistattomasti tiukempaa tukilinjaa kuin kriisitoimiin osallistuminen edes vakuuksia vaatimalla tai muutoin jalkaa polkemalla.

Kriisitoimista pois jääneiden maiden tukilinja onkin ollut tiukempi kuin Suomen. Tästä seuraa johdonmukainen päätelmä:

Osa Euroopan maista on noudattanut tiukempaa tukilinjaa kuin Suomi, joten Suomen tukilinja ei ole "Euroopan tiukin" vaan sitä löysempi.

Velkakriisi on
pankkikriisi


Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen väite "Suomen linja on Euroopan tiukin linja" ei kestä päivänvaloa siinäkään tapauksessa, että väitteen tarkastelussa unohdettaisiin kokonaan väitteen maantieteellinen leväperäisyys.

Suomen linja osoittautuu kaikkea muuta kuin "Euroopan tiukimmaksi" tai millään muullakaan rajauksella ylipäätään tiukaksi, kun noudatettua tukilinjaa tarkastellaan suhteessa kriisin ja kriisitoimien varsinaiseen luonteeseen.

Kriisi on alusta alkaen kiteytynyt ylivelkaisten kriisimaiden liian suurten velkojen ja näitä velkoja ennen kriisiä suurten tuottojen toivossa varomattomasti myöntäneiden ulkomaisten pankkien uhanalaisten saatavien ristiriitaan.

Lyhyesti sanottuna kriisivaltioilla on enemmän velkaa kuin kykyä tai halua maksaa ja niitä rahoittaneilla ulkomaisilla pankeilla on kriisimaissa riskipitoisia saatavia enemmän kuin huterat taseet kestävät tappioita. Siksi tämäkin velkakriisi on yhtä kuin pankkikriisi.

Suomella ei ole osuutta kumpaankaan kriisin keskeiseen muuttujaan.

Suomi ei ole osallistunut kriisimaiden liian suurten velkojen ottamiseen eivätkä suomalaiset pankit ole noita luottoja myöntäneet, joten Suomi on kriisin keskeisiin syihin nähden sivullinen.

Kriisimaiden velkojen ja niihin liittyvien luottoriskien perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa, ei edes "Täti Tiukan" tomerin ottein.

Suomen tukilinja 20
kertaa liian antelias


Kriisitoimien taakanjako toimia kustantavien maiden välillä vaihtelee jonkin verran, mutta Suomen maksu-, laina-, takaus- tai pääomaosuus on kahden prosentin hujakoilla.

Sen sijaan suomalaisten pankkien osuus viiden Kyprosta suuremman kriisimaan, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, ulkomaisista pankkiveloista on ennen kriisiä ja kriisin aikana vaihdellut prosentin kymmenesosan hujakoilla.

Kriisitoimista kertynyt kustannustaakka ilmenee suuntaa-antavalla tarkkuudella esimerkiksi valtiovarainministeriön kokoamista katsauksista ja euromaiden keskuspankin EKP:n ja Suomen Pankin julkaisuista.

Samojen kriisimaiden ulkomaiset pankkivelat puolestaan selviävät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kokoamista ja julkaisemista luottotilastoista.

Niistä ilmenevät Suomenkin pankkien saatavat.

Ne eivät ole enää edes yhtä prosentin kymmenesosaa, vaan viime syyskuun lopussa ne olivat kahdeksan sadasosaprosenttia (0,08 prosenttia) kaikkien ulkomaisten pankkien saatavista.

Kriisitoimien ja luottotilastojen rinnakkainen tarkastelu osoittaa, että Suomen suhteellinen osuus kriisitoimista on karkeasti laskien 20 kertaa suurempi kuin Suomen osuus pankkien riskipitoisista saatavista kriisimaissa.

Moinen kriisitaakan ja uhanalaisten saatavien suhde tuskin ilmentää "Euroopan tiukinta" tukilinjaa. Linja on noin 20 kertaa anteliaampi kuin rahoitusriskien valossa olisi perusteltua.

Kriisiraha kiertänyt
ulkomaisille pankeille


BIS:n kansainväliset luottotilastot ovat omassa lajissaan maailman kattavimmat ja luotettavimmat. Tilastoluvut ovat alkujaan peräisin tilastojen seuraamien maiden kansallisilta keskuspankeilta, jotka puolestaan keräävät ne oman maansa pankeilta.

BIS:n luottotilastoista on kriisin alusta lähtien käynyt vaivatta selväksi, minkä maiden pankkien riskipitoiset saatavat kriisimaissa ovat tulilinjalla. Samoista tilastoista on kriisin alusta lähtien käynyt yhtä helposti selväksi, että Suomi ei kuulu joukkoon.

Eniten viidessä kriisimaassa on kaiken aikaa ollut uhanalaisia saatavia Ranskan, Saksan, Britannian ja Yhdysvaltain pankeilla. Kriisin alussa myös Hollannin, Belgian ja Sveitsin pankeilla oli erittäin runsaasti riskipitoisia saatavia kriisimaissa, mutta ne ovat eri tavoin supistaneet luottojaan jyrkästi.

Kaikkien suurten pankkimaiden riskit ovat supistuneet suurin piirtein sitä mukaa kuin kriisitoimet ovat edenneet ja Suomenkin kustantamat tukitoimet ovat lunastaneet kriisimaiden rahoittajapankkeja pinteestä.

BIS:n tilastoimista 24 maasta vain Turkin, Chilen ja Intian pankeilla on kriisimaissa vähemmän saatavia kuin Suomen pankeilla. Näistä yksikään ei osallistu kriisitoimiin niin kuin Suomi tekee.

Pelottelu vailla
järkiperusteita


Velkakriisin yhä vailla uskottavaa vastausta oleviin arvoituksiin kuuluu, miksi Suomi on ottanut ja yhä ottaa osaa kriisitoimiin. Toinen arvoitus on, miksi Suomi osallistuu kriisitoimiin ei suinkaan "Euroopan tiukinta" vaan ennemmin maailman löysintä tukilinjaa noudattamalla.

Kumpaankaan ei löydy perusteita sen enempää kriisin kyseenalaisten velkojen ottajien kuin niiden antajienkaan puolelta.

Eduskunta on monta kertaa kuullut valtiovarainministeriön valmisteleman ja hallituksen esittämän perustelun, jonka mukaan kriisitoimiin osallistuminen on ollut välttämätöntä uuden Euroopan laajuisen finanssikriisin torjumiseksi ja Suomen talouden pelastamiseksi.

Ikään kuin Suomen jättäytyminen pois kriisitoimista olisi aiheuttanut ketjureaktion eivätkä sen jälkeen muutkaan maat olisi suostuneet kustantamaan kriisitoimia. Siitä olisi alkanut finanssikriisi ja talouden kaaos, jotka uhkaisivat jotenkin erityisesti juuri Suomea.

Sitä on mahdoton taannehtivasti selvittää luotettavasti, olisiko uhkakuva toteutunut. Jos olisi, samalla olisi syntynyt vielä omituisempaa taloushistoriaa kuin nyt on kertynyt.

Suuret pankkimaat
pääsevät vähemmällä


Täystuho-oletus perustuu jonkinlaiseen kehäpäättelyyn, jonka mukaan liian suuria riskejä ottaneiden pankkien kotivaltiot eivät olisi tällä kertaa "pelastaneet" pankkejaan niin kuin ovat aiemmin miltei poikkeuksetta tehneet velkakriiseissä vuosisatojen ajan.

Ikään kuin esimerkiksi Britannian tai Yhdysvaltain hallitukset ja keskuspankit olisivat sallineet pankkijättiensä kaatua kumoon sen takia, että Suomi sanoi kriisitoimille "ei kiitos".

Britannia ja Yhdysvallat ovat itse rohjenneet sanoa "ei kiitos, hoitakaa kriisinne", koska niille on ollut suurta etua tulkita ja kuuluttaa kaikelle maailmalle, että kriisi kuuluu euromaiden vastuulle.

Tämä tulkinta ei ole kuitenkaan ollut eikä ole edelleenkään tosiasia vaan kovanaamaista poliittista pokeripeliä ja painostamista, jossa ovat menestyneet kovahermoisimmat, vaikutusvaltaisimmat ja röyhkeimmät pokerinaamat.

Oli "Täti" tiukka tai ei,
Suomi maksaa kiltisti


Erityisesti juuri Britannia ja Yhdysvallat ovat säästäneet todennäköisesti satoja miljardeja puntia ja dollareita siitä hyvästä, että Suomen kaltaiset sivulliset ovat suostuneet lunastamaan niiden pankkeja pinteestä.

Britannian ja Yhdysvaltain osuus kriisitoimista on murto-osa niiden pankkien kriisimaissa vaarantamien saatavien määrästä.

Britannia on myöntänyt Irlannille vapaaehtoisen tukiluoton ja muutoin osallistunut kriisitoimiin IMF:n rahoitusosuutensa ja vielä pienemmän EU:n rahoitusosuutensa kautta. Yhdysvallat on mukana IMF:n suurimman rahoittajan osuudella mutta muutoin lähinnä painostanut euromaita kriisitoimiin.

BIS:n luottotilastojen ja kriisitoimien toteutustavan perustella kriisitoimien tiukinta tukilinjaa ovatkin noudattaneet Britannia ja Yhdysvallat eikä suinkaan Suomi.

Varmaan Suomen valtiovarainministeri "tunnetaan Euroopassa Täti Tiukkana", kun hän itse niin kertoo – mutta Suomi maksaa silti kiltisti muiden laskuja ja osaltaan huolehtii, että maailman suurimmat pankkimaat pääsevät pummilla pälkähästä.

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    3. 3

      Ryanair uhkaa perua lentonsa Britannian ja EU:n välillä, ellei brexitistä synny sopua

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    6. 6

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    7. 7

      Lomarahojen leikkaus kiukuttaa työntekijöitä: ”Ihmisiä ahdistetaan nyt joka taholta”

    8. 8

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    9. 9

      Näiden kesämökkien hinnat ovat usein pielessä

    10. 10

      Piensijoittaja, varo kuplapuheita – ”Käy helposti niin, että myy liian aikaisin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    3. 3

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    4. 4

      Piensijoittaja, varo kuplapuheita – ”Käy helposti niin, että myy liian aikaisin”

    5. 5

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    6. 6

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    7. 7

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    8. 8

      Stockmann lähti Venäjältä, mutta nimi säilyy: tavaratalot vain lisääntyvät

    9. 9

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    10. 10

      Ryanair uhkaa perua lentonsa Britannian ja EU:n välillä, ellei brexitistä synny sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    3. 3

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    4. 4

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    7. 7

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    8. 8

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    9. 9

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    10. 10

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    11. Näytä lisää