Näin paljon maksamme antamisen ilosta

Julkaistu:

Joulu on meidän mielestämme jo liian kaupallinen kulutusjuhla, kertoo kyselytutkimus. Silti käytämme enemmän rahaa joululahjoihin kuin suurin osa muuta ihmiskuntaa. Jouluna olemme anteliaita, ja lahjariehan tarkoitus on hyvä. Mutta kuinka paljon maksamme antamisen ilosta? Sen kertoo saiturin tutkimus joululahjojen taloudesta.


Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että joulu on jo muuttunut liiankin kaupalliseksi ja joulunvietto liian kulutuskeskeiseksi, kun taas joulun alkuperäiset hengelliset ja aineettomat arvot tuppaavat jäädä yhä enemmän lahjariehan varjoon.

Kaupallisuuden liiallinen korostuminen käy ilmi esimerkiksi laajasta Joulututkimus 2012 -kyselytutkimuksesta, jonka Suomalaisen työn liitto teetti aiemmin syksyllä. Se julkaisi kyselyn tulokset marraskuussa.

Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta katsoo, että joulunvietto painottuu jo liikaa kuluttamiseen. Tämä tarkoittaa joltisenkin selvin lukemin, että valtaosa suomalaisista ei haluaisi joulun olevan sellaista lahjahössötystä kuin se on.

Silti sattumoisin juuri me suomalaiset olemme ainakin jouluna yksi maailman anteliaimmista kansoista, ja käytämme joululahjojen ostamiseen enemmän rahaa kuin suurin osa muuta ihmiskuntaa.

Hössötämme siis lahjaostoksilla enemmän kuin useimmat muut kansat, vaikka omastakin mielestämme hössötys on mennyt jo liian pitkälle.

Lahjahössötyksellä on hyvä tarkoitus ja antamisen ilo on useimmiten epäilemättä aito ilo. Mutta lahjarieha ei ole vain liiallista hössötystä, vaan se on suurelta osin myös tuhlausta.

Joululahjoista
miljoonalasku


Joulututkimus 2012 -kyselytutkimus kertoo kansan kaupallisuutta karsastavien joulumietteiden lisäksi sen, mitä tuo samainen kaupallisuus tarkoittaa aikeina ja lukuina.

Ainakin kyselyn aikoihin syksyllä suunnittelimme käyttävämme jouluvalmisteluihin keskimäärin 400 euroa kansalaista kohti. Joululahjojen ostamiseen aioimme käyttää keskimäärin 280 euroa.

Jos joululahjoihin aiotun summan kertoo Suomen noin 5,4 miljoonan väkiluvulla, oli kyselytuloksen ja laskutoimituksen perusteella aikeenamme ostaa joululahjoja yhteensä noin 1 500 miljoonalla eurolla.

Pukin konttia oli toisin sanoen tarkoitus täyttää puolentoista miljardin euron summalla.

Se ei ilmene ainakaan tästä samasta kyselystä, mikä osa tuosta lahjalaskusta edustaa mielestämme liiallista kaupallisuutta ja kulutuskeskeisyyttä. Eikä se, harmittaako joulun kaupallistuminen juuri lahjoihin hupenevan rahamäärän takia.

Sekään ei tästä kyselystä ilmene, että suuri osa joululahjariehasta ja lahjalaskusta on kansantalouden voimavarojen tuhlaamista. Se ilmenee tyystin toisenlaisesta tutkimuksesta, joululahjojen taloustiedettä ruotivasta "saiturin joulututkimuksesta".

Saituriprofessori
laskee lahjahukan


Saiturin joulu lienee maailmankirjallisuuden tunnetuimpia joulusatuja. Se on brittimestari Charles Dickensin kuolematon klassikko. Sadun rikas saituri inhosi joulua eikä antanut lahjan lahjaa edes köyhille sukulaisilleen – ei ennen kuin alkoi kummitella.

Yhdysvaltalaisen Whartonin yliopiston talousprofessori Joel Waldfogel ei ole kirjoittanut uutta joulusatua, mutta hän on tehnyt Dickensin saiturisadun hengessä – pilke silmäkulmassa mutta tosissaan – perinpohjaista tutkimusta joululahjojen talousvaikutuksista.

Waldfogel teki ensimmäiset joululahjatutkimuksensa 1990-luvulla, ja on siitä lähtien uusinut ja laajentanut tutkimusteemaa useita kertoja. Hänen käsittelytapansa on ärsyttänyt tosikkoja ensimmäisestä tutkimusraportin julkaisusta alkaen.

Vuonna 2009 Waldfogel julkaisi joulututkimuksistaan tuoreimman raporttinsa kirjana Scroogenomics, saituritalous. Kirja on selkeä selonteko joulun taloudesta – ja joululahjahössötyksestä varojen kohdentamisen keinona.

Waldfogelin tutkimustulosten perusteella on mahdollista laskea, kuinka paljon esimerkiksi me suomalaiset maksamme tänä jouluna silkasta antamisen ilosta – eli paljonko maksamme lahjoista enemmän kuin niillä on saajien mielestä arvoa.

Lahjat ovat antajalle
arvokkaampia kuin saajalle


Professori Waldfogel soveltaa joululahjatutkimukseensa taloustieteen muissa yhteyksissä moneen kertaan osoitettua havaintoa, jonka mukaan kansalainen on itse paras arvioimaan omia kulutustarpeitaan ja -toiveitaan.

Tämän niin sanotun mikrotaloustieteen perustavaa laatua olevan havainnon mukaan kuka tahansa meistä saa kuluttajana eniten vastinetta esimerkiksi ostoksilla käyttämillemme euroille, jos voimme ostaa mitä itse haluamme eikä ostopäätöksiä tee meidän puolestamme joku muu.

Waldfogel rohkeni olettaa, että sama pätee joululahjoihin ja osoitti laajoin kyselytutkimuksin oletuksensa oikeaksi.

Jos joululahjojen antaminen olisi ainoastaan taloudellinen toimi, jossa jokaiselle lahjaostoksiin käytetylle eurolle haluttaisiin saada mahdollisimman paljon vastinetta, olisi joululahjojen antaminen ainakin Waldfogelin tutkimusten perusteella perin tehoton tapa käyttää rahaa.

Lyhyesti sanottuna joululahjojen antajat maksavat lahjoista keskimäärin selvästi korkeamman hinnan kuin lahjoilla on keskimäärin lahjojen saajien mielestä arvoa.

Antamisen ilo maksaa
270 miljoonaa euroa


Joululahjojen antamisessa syntyy professori Waldfogelin tutkimusten mukaan rahanhukkaa, jonka arvo vaihtelee tutkimuskerrasta ja maasta toiseen mutta on usean kyselytutkimuksen perusteella noin 20 prosenttia lahjaostoksiin käytetystä rahasummasta.

Tällä joululahjatalouden hukkaprosentilla me suomalaiset maksamme tänä jouluna ylimääräistä suurin piirtein 270 miljoonaa euroa. Tämä on 20 prosenttia noin 1 500 miljoonan euron lahjalaskusta.

Tämän verran maksamme ylimääräistä silkasta antamisen ilosta.

Meiltä lahjahukkaan kuluu rahaa enemmän kuin useimmilta muilta kansoilta, sillä meidän joululahjalaskummekin on suurempi kuin useimpien muiden. Waldfogelin mukaan vuosina 2007–2008 vain norjalaiset, britit ja italialaiset käyttivät joululahjoihin kansalaista kohti vielä enemmän rahaa kuin me.

Rahaa hukkuu
lahjahuteihin


Lahjahössötyksessä syntyy rahanhukkaa ja hävikkiä suoranaisista vikatikeistä – kun teini saa mummulta kaleidoskoopin vaikka olisi toivonut uusinta konsolipeliä, tai kun serkku saa levyllisen viisi vuotta sitten kuuntelemaansa mutta nyt mieluiten jo unohtamaansa musiikkia.

Osa hyvää tarkoittavista joululahjoista on Waldfogelin mukaan niin täydellisen umpimähkäisiä huteja, että niiden saajalle ei tulisi mieleenkään itse ostaa samaista kapinetta vaikka saisi sen ilmaiseksi.

Hukkaa syntyy silloinkin, kun paketista paljastuu muuten mieluisa villapaita, mutta saajan oma värisilmä olisi suosinut toisenlaista värisävyä.

Jokainen tällaiseen osittaiseenkin hutiin pantu euro on Waldfogelin tarkastelussa rahan hukkaa, ja kansantaloudellista tuhlausta, jollaista ei syntyisi likimainkaan yhtä helposti ja yhtä paljon, jos hutilahjojen saajat olisivat itse voineet päättää saman summan käyttämisestä.

Krääsäkaupasta
kehnoa bkt:tä


Kelvottoman kapineen tai väärän värisen villapaidan myyvä kauppias saa syntyneestä kaupasta toki tuloa, mutta sama rahasumma tuottaisi professori Waldfogelin mukaan suuremman hyödyn, jos lahja olisi saajalleen mieleen eikä huti.

Hän muistuttaa, että kaikki rahankäyttö ei ole kansantaloudessa saman arvoista ja varsinkaan yhtä hyödyllistä ja tehokasta.

Jokainen vaikkapa juuri joulukaupassa käytetyistä euroista synnyttää toki yhtä paljon bruttokansantuotetta, mutta osa rahankäytöstä on silti silkkaa tuhlausta ja osaltaan vähentää mielekkäisiin tarkoituksiin käytettävissä olevaa rahamäärää.

Kaappien ja kellareiden perukoille joutilaiksi pikavauhtia hylättävä hylkytavara on Waldfogelin mukaan kiistatonta kansantaloudellista tuhlausta, vaikka senkin ostaminen osaltaan synnyttää joulunkaupan liikevaihtoa.

Saituriprofessorin mielestä olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa voimavarojen käyttämistä ja muutoinkin kaikin puolin parempi vaihtoehto, että sama liikevaihto koituisi myös lahjan saajan eikä vain kauppiaan hyödyksi ja iloksi.

Ennemmin lahjakortteja
kuin huteja tai käteistä


Professori Waldfogelin ehkä hieman kylmäkiskoisen kärjistyksen mukaan joululahjojen antaminen olisi talouden ilmiönä tehokkaampaa varojen käyttämistä, jos pukin konttiin paketoitaisiin käteistä eikä enemmän tai vähemmän umpimähkään ostettuja tavaroita.

Siirtyminen tavaralahjojen perinteestä rahalahjojen antamiseen ei kuitenkaan ole professorin ehdotus.

Hän on senkin todennut omissa tutkimuksissaan ja muiden tutkimusten perusteella, että rahalahjoihin liittyy paljon omanlaisiaan ongelmia, kuten kulttuuri- ja tunnelmarajoitteita.

Sen sijaan hän kannattaa lämpimästi lahjakorttien antamista, jos lahjan antajalla on pienintäkään epävarmuutta saajan mielihaluista, toiveista ja mausta. Näin hänen mukaansa on usein aivan lähintä perhe- ja ystäväpiiriä etäisemmissä lahjasuhteissa.

Esimerkiksi isovanhempien olisi ehkä sittenkin varminta antaa teini-ikäiselle lapsenlapselleen lämpimin saatesanoin varustettu lahjakortti kuin käyttää sama summa vaikkapa siihen kaleidoskooppiin.

Varmuuden vuoksi Pukille tiedoksi:

Tämä kirjoitus ei edusta miltään osin toimittajan tai toimituksen kantaa vaan on ainoastaan selostus toimitukselle ventovieraan saituriprofessorin mietteistä. Toimitus pitää mahdollisena, että professori on joskus itse jäänyt ilman lahjoja oltuaan tuhma, ja yrittää nyttemmin vain pilata muidenkin jouluilon.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    9. 9

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    10. 10

      Alko saa uuden toimitusjohtajan Snellman Groupista – palkka 28 500 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    9. 9

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    10. 10

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Matka Espanjaan avasi silmät: Harri, 28, kasvattaa omaisuuttaan arjen säästökikoilla ja etenee kohti unelmaa

    6. 6

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    9. 9

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää