Mitä koronlaskujen jälkeen?

EKP laskee torstaina ohjauskorkoaan luultavasti viimeisen kerran pitkään aikaan. Nyt koronlaskua tärkeämpää on, mitä muuta EKP voi ja aikoo tehdä avittaakseen rahoitusmarkkinoita käyntiin ja euroalueen taloutta takaisin jaloilleen. Inflaatiosta ei vielä liene pelkoa, ennemmin siitä on pulaa.
Euroalueen keskuspankki EKP laskee markkinaodotusten mukaan ohjauskorkonsa huomenna torstaina tasan yhteen prosenttiin. Uusi 0,25 prosenttiyksikön koronlasku jää yleisimmän veikkauksen mukaan viimeiseksi koronlaskuksi pitkään aikaan.

Vielä yksi neljännesprosenttiyksikön koronlasku tuskin riittää siihen, mihin nyt jo puoli tusinaa koronlaskua ei ole tähän mennessä pystynyt.

EKP on jo nyt laskenut ohjauskorkoaan viime alkusyksyn 4,25 prosentista kokonaiset kolme prosenttiyksikköä.

Silti rahoitusmarkkinat ovat edelleen melkein yhtä tiukasti jumissa kuin viime syksyn pahimpina kriisiviikkoina. Silti talouden syöksylasku on vasta alkanut edes vähän loiventua. Ja silti inflaatio uhkaa edelleen hidastua liikaa tai jopa vaihtua deflaatioksi ennemmin kuin karata hallinnasta.

Siksi markkinoiden odotukset ovat nyt entistä selvemmin siirtyneet ohjauskorosta EKP:n muihin, pelkkää korkopäätöstä epätavallisempiin keinoihin.

Torstaina tietoa
uusista toimista


Markkinat ovat jo pitkään odottaneet EKP:n siirtyvän epätavanomaisen rahapolitiikan keinoihin ja tarvittaessa ryhtyvän avaamaan rahoitusmarkkinoiden takalukkoa jopa velkakirjaostoin niin kuin Yhdysvaltain, Britannian ja esimerkiksi Japanin keskuspankit ovat jo tehneet.

Toistaiseksi odotukset ovat kuitenkin olleet turhia. EKP on edennyt selvästi muita tärkeitä keskuspankkeja varovaisemmin.

EKP on alentanut ohjauskorkoaan muita keskuspankkeja hitaammin ja vähemmän – euroalueen ohjauskorko on useista laskuista huolimatta edelleen kehittyneen maailman korkein.

Koronlaskujen lisäksi EKP on lisännyt tuntuvasti pankkien lyhytaikaisen keskuspankkirahoituksen tarjontaa. Tämä on koronlaskujen lisäksi EKP:n toistaiseksi väkevin kriisitoimi.

Torstaina EKP:n rahapolitiikasta päättävältä neuvostolta lienee odotettavissa uusia toimenpiteitä – tai ainakin jonkinlaisia viitteitä epätavallisista toimista. EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti jo viime kuun korkokokouksen päätteeksi, että epätavallisia keinoja puidaan toukokuun kokouksessa.

Rahaa tarjolla
rajoituksetta


Kansainvälisten suurpankkien ekonomistit pitävät hyvin todennäköisenä, että EKP ainakin pidentää merkittävästi pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen laina-aikoja.

Nyt EKP:n pankeille tarjoama lainaraha on pisimmillään kuuden kuukauden mittaista, ja moni odottaa laina-aikoihin ainakin toista mokomaa lisää. Vuotta pidempiäkin niin sanottuja repo- eli takaisinostosopimuksia pidetään mahdollisina.

Mahdollista on myös, että EKP edelleen keventää pankkien keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimuksia.

Pankit saavat jo EKP:ltä entistä kevyemmin vakuuksin pisimmillään puolen vuoden mittaista lainarahaa käyttöönsä niin paljon kuin haluavat. Tämän rajoittamattoman keskuspankkirahoituksen hinta on nyt tasan EKP:n ohjauskorko.

Rahoitus edelleen
tavallista kireämpää


Tähänastiset EKP:n toimet ovat osaltaan painaneet euroalueen markkinakorkoja jyrkkään ja nopeaan laskuun. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko kävi viime syksynä korkeimmillaan noin 5,5 prosentissa, mutta nyt se on laskenut selvästi alle kahteen prosenttiin.

Markkinakorot ovat liukuneet alas EKP:n ohjauskoron tahdissa, mutta tämä ei tarkoita rahoitusmarkkinoiden kevenemistä.

Pankkien välinen rahoitus on edelleen erittäin kireää, eikä pankkien asiakasrahoituksessa näy ainakaan euroalueen mitassa juurikaan helpotuksen merkkejä.




Päin vastoin, pankit ovat edelleen kiristäneet asiakasrahoitustaan ja esimerkiksi yritysten lainaraha on euroalueella reaalisesti mieluummin kallistunut kuin halventunut.

Rahoitusmarkkinoiden kireys näkyy esimerkiksi pankkien välisen vakuudellisen ja vakuudettoman rahoituksen korkoerossa. Tämä korkoero ilmentää pankkien toistensa luotottamisesta vaatimaa riskilisää, joka on edelleen melkein yhtä suuri kuin viime syksyn pahimpina kriisiviikkoina.

EKP ei voi pakottaa
rahaa liikkeelle


Keskuspankkirahoituksen pidentämisen ja keventämisen lisäksi markkinat odottavat torstaina ilmoitusta tai edes vihjeitä EKP:n mahdollisista velkakirjaostoista. Kysymys kuuluu, milloin ja miten EKP käynnistää rahapolitiikan niin sanotun kvantitatiivisen keventämisen.

Velkakirjaostot olisivat yksi keino ainakin yrittää pakottaa pitkäaikaisia markkinakorkoja nykyistä alemmas ja näin pyrkiä keventämään esimerkiksi yritysten rahoituskustannuksia.

Toistaiseksi EKP:n koronlaskut ja keskuspankkirahoituksen kevennykset eivät ole tehokkaasti siirtyneet pankeista edelleen asiakasrahoitukseen.

Keskuspankki voi vain tarjota pankeille mahdollisuuden lisärahoitukseen mutta se ei voi pakottaa pankkeja tarttumaan tilaisuuteen eikä senkään vertaa pakottaa niitä kasvattamaan omaa asiakasrahoitustaan.

Pankit ovat viime kuukaudet keskittyneet oman maksuvalmiutensa ja vakavaraisuutensa pönkittämiseen, ja ne ovat mieluummin pyrkineet nostamaan kuin laskemaan esimerkiksi yritysasiakkaidensa lainamarginaaleja. Tämä on vaimentanut EKP:n koronlaskujen tehoa.

Miten sujuisivat
velkakirjaostot?


Moni muu keskuspankki on jo ryhtynyt tehostamaan rahapolitiikkansa vaikutuksia suorilla velkakirjaostoilla.


EKP:ltä vastaava ei suju yhtä helposti kuin pelkästään yhden valtion rahapolitiikasta vastaavilta muilta keskuspankeilta. Tämän ongelman on jo myöntänyt moni EKP:nkin johtaja.

Kaikkein ongelmallisinta EKP:lle olisi valtioiden velan rahoittaminen eli kansan kielellä niin sanottu setelirahoitus.

EKP:n toimintaa ohjaavat säännöt kieltävät pankilta rahaliiton jäsenvaltioiden budjettialijäämien rahoittamisen. Ilmeisesti on tulkinnallista, voiko EKP ostaa eurovaltioiden velkakirjoja edes markkinoilta.

Sen sijaan EKP:kin voinee halutessaan ostaa markkinoilta yritysten ja pankkien velkakirjoja. Tosin näihinkin ostoihin liittyy monta hankalaa kysymystä, kuten, minkä yritysten tai pankkien velkakirjoja ja kuinka paljon EKP ostaisi.

Rahapolitiikka tuskin
enää kääntää taloutta


Euroalueen talouskehitys ja -näkymät ovat viime kuukausina heikentyneet sellaista vauhtia, että moni epäilee EKP:n mahdollisuuksia juurikaan kohentaa tilannetta.

EU:n komission tuorein ennuste povaa talouteen täksi vuodeksi neljän prosentin takapakkia, ja tuotantokoneiston käyttöasteet ovat pudonneet jyrkästi.

Työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia kautta euroalueen. Suurimpiin euromaihin kuuluva Espanja huitelee jo liki 15 prosentin työttömyysasteessa.

Inflaatiovauhti on alkuvuoden kuluessa hiipunut enää vähän päälle puoleen prosenttiin eli alle puoleen EKP:n kahden prosentin tavoitteesta. Kuluttajakyselyt povaavat jo hintojen laskua. Tuottajahinnat ovat jo muutaman prosentin laskussa.

Ilmeisesti talouskehitys on jo niin kehnoa, ettei keveinkään rahapolitiikka enää kykene kääntämään taloutta pikaiseen kasvuun. Ehkä talouskehitys on jo myös niin kehnoa, että EKP:kin rohkenee ottaa askelen tai pari kohti uudenlaista kevennystä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    2. 2

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    3. 3

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    4. 4

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    5. 5

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    6. 6

      Kela hyvittää toimeentulotuen viipymisiä – korvauksia lähes 150 000 viivästyksestä

    7. 7

      Aktian pääekonomisti: Le Penin valintaa seuraisi markkinashokki – ja miten kävikään Trumpin valinnan jälkeen?

    8. 8

      Ruotsalais-suomalainen teräsyhtiö sponsoroi Trumpin virkaanastujaisia – ”ei ota kantaa politiikkaan”

    9. 9

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    10. 10

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    2. 2

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    3. 3

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    4. 4

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    5. 5

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    6. 6

      Ministeriö: Alkoholilaki menee uusiksi hovioikeuden Alkotaxi-päätöksen takia

    7. 7

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    8. 8

      Hovioikeus: Mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voinut kieltää

    9. 9

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    10. 10

      Pelot helpottivat – kulta halpeni vauhdilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    5. 5

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää