Mitä koronlaskujen jälkeen?

Julkaistu:

EKP laskee torstaina ohjauskorkoaan luultavasti viimeisen kerran pitkään aikaan. Nyt koronlaskua tärkeämpää on, mitä muuta EKP voi ja aikoo tehdä avittaakseen rahoitusmarkkinoita käyntiin ja euroalueen taloutta takaisin jaloilleen. Inflaatiosta ei vielä liene pelkoa, ennemmin siitä on pulaa.
Euroalueen keskuspankki EKP laskee markkinaodotusten mukaan ohjauskorkonsa huomenna torstaina tasan yhteen prosenttiin. Uusi 0,25 prosenttiyksikön koronlasku jää yleisimmän veikkauksen mukaan viimeiseksi koronlaskuksi pitkään aikaan.

Vielä yksi neljännesprosenttiyksikön koronlasku tuskin riittää siihen, mihin nyt jo puoli tusinaa koronlaskua ei ole tähän mennessä pystynyt.

EKP on jo nyt laskenut ohjauskorkoaan viime alkusyksyn 4,25 prosentista kokonaiset kolme prosenttiyksikköä.

Silti rahoitusmarkkinat ovat edelleen melkein yhtä tiukasti jumissa kuin viime syksyn pahimpina kriisiviikkoina. Silti talouden syöksylasku on vasta alkanut edes vähän loiventua. Ja silti inflaatio uhkaa edelleen hidastua liikaa tai jopa vaihtua deflaatioksi ennemmin kuin karata hallinnasta.

Siksi markkinoiden odotukset ovat nyt entistä selvemmin siirtyneet ohjauskorosta EKP:n muihin, pelkkää korkopäätöstä epätavallisempiin keinoihin.

Torstaina tietoa
uusista toimista


Markkinat ovat jo pitkään odottaneet EKP:n siirtyvän epätavanomaisen rahapolitiikan keinoihin ja tarvittaessa ryhtyvän avaamaan rahoitusmarkkinoiden takalukkoa jopa velkakirjaostoin niin kuin Yhdysvaltain, Britannian ja esimerkiksi Japanin keskuspankit ovat jo tehneet.

Toistaiseksi odotukset ovat kuitenkin olleet turhia. EKP on edennyt selvästi muita tärkeitä keskuspankkeja varovaisemmin.

EKP on alentanut ohjauskorkoaan muita keskuspankkeja hitaammin ja vähemmän – euroalueen ohjauskorko on useista laskuista huolimatta edelleen kehittyneen maailman korkein.

Koronlaskujen lisäksi EKP on lisännyt tuntuvasti pankkien lyhytaikaisen keskuspankkirahoituksen tarjontaa. Tämä on koronlaskujen lisäksi EKP:n toistaiseksi väkevin kriisitoimi.

Torstaina EKP:n rahapolitiikasta päättävältä neuvostolta lienee odotettavissa uusia toimenpiteitä – tai ainakin jonkinlaisia viitteitä epätavallisista toimista. EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti jo viime kuun korkokokouksen päätteeksi, että epätavallisia keinoja puidaan toukokuun kokouksessa.

Rahaa tarjolla
rajoituksetta


Kansainvälisten suurpankkien ekonomistit pitävät hyvin todennäköisenä, että EKP ainakin pidentää merkittävästi pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen laina-aikoja.

Nyt EKP:n pankeille tarjoama lainaraha on pisimmillään kuuden kuukauden mittaista, ja moni odottaa laina-aikoihin ainakin toista mokomaa lisää. Vuotta pidempiäkin niin sanottuja repo- eli takaisinostosopimuksia pidetään mahdollisina.

Mahdollista on myös, että EKP edelleen keventää pankkien keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimuksia.

Pankit saavat jo EKP:ltä entistä kevyemmin vakuuksin pisimmillään puolen vuoden mittaista lainarahaa käyttöönsä niin paljon kuin haluavat. Tämän rajoittamattoman keskuspankkirahoituksen hinta on nyt tasan EKP:n ohjauskorko.

Rahoitus edelleen
tavallista kireämpää


Tähänastiset EKP:n toimet ovat osaltaan painaneet euroalueen markkinakorkoja jyrkkään ja nopeaan laskuun. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko kävi viime syksynä korkeimmillaan noin 5,5 prosentissa, mutta nyt se on laskenut selvästi alle kahteen prosenttiin.

Markkinakorot ovat liukuneet alas EKP:n ohjauskoron tahdissa, mutta tämä ei tarkoita rahoitusmarkkinoiden kevenemistä.

Pankkien välinen rahoitus on edelleen erittäin kireää, eikä pankkien asiakasrahoituksessa näy ainakaan euroalueen mitassa juurikaan helpotuksen merkkejä.




Päin vastoin, pankit ovat edelleen kiristäneet asiakasrahoitustaan ja esimerkiksi yritysten lainaraha on euroalueella reaalisesti mieluummin kallistunut kuin halventunut.

Rahoitusmarkkinoiden kireys näkyy esimerkiksi pankkien välisen vakuudellisen ja vakuudettoman rahoituksen korkoerossa. Tämä korkoero ilmentää pankkien toistensa luotottamisesta vaatimaa riskilisää, joka on edelleen melkein yhtä suuri kuin viime syksyn pahimpina kriisiviikkoina.

EKP ei voi pakottaa
rahaa liikkeelle


Keskuspankkirahoituksen pidentämisen ja keventämisen lisäksi markkinat odottavat torstaina ilmoitusta tai edes vihjeitä EKP:n mahdollisista velkakirjaostoista. Kysymys kuuluu, milloin ja miten EKP käynnistää rahapolitiikan niin sanotun kvantitatiivisen keventämisen.

Velkakirjaostot olisivat yksi keino ainakin yrittää pakottaa pitkäaikaisia markkinakorkoja nykyistä alemmas ja näin pyrkiä keventämään esimerkiksi yritysten rahoituskustannuksia.

Toistaiseksi EKP:n koronlaskut ja keskuspankkirahoituksen kevennykset eivät ole tehokkaasti siirtyneet pankeista edelleen asiakasrahoitukseen.

Keskuspankki voi vain tarjota pankeille mahdollisuuden lisärahoitukseen mutta se ei voi pakottaa pankkeja tarttumaan tilaisuuteen eikä senkään vertaa pakottaa niitä kasvattamaan omaa asiakasrahoitustaan.

Pankit ovat viime kuukaudet keskittyneet oman maksuvalmiutensa ja vakavaraisuutensa pönkittämiseen, ja ne ovat mieluummin pyrkineet nostamaan kuin laskemaan esimerkiksi yritysasiakkaidensa lainamarginaaleja. Tämä on vaimentanut EKP:n koronlaskujen tehoa.

Miten sujuisivat
velkakirjaostot?


Moni muu keskuspankki on jo ryhtynyt tehostamaan rahapolitiikkansa vaikutuksia suorilla velkakirjaostoilla.


EKP:ltä vastaava ei suju yhtä helposti kuin pelkästään yhden valtion rahapolitiikasta vastaavilta muilta keskuspankeilta. Tämän ongelman on jo myöntänyt moni EKP:nkin johtaja.

Kaikkein ongelmallisinta EKP:lle olisi valtioiden velan rahoittaminen eli kansan kielellä niin sanottu setelirahoitus.

EKP:n toimintaa ohjaavat säännöt kieltävät pankilta rahaliiton jäsenvaltioiden budjettialijäämien rahoittamisen. Ilmeisesti on tulkinnallista, voiko EKP ostaa eurovaltioiden velkakirjoja edes markkinoilta.

Sen sijaan EKP:kin voinee halutessaan ostaa markkinoilta yritysten ja pankkien velkakirjoja. Tosin näihinkin ostoihin liittyy monta hankalaa kysymystä, kuten, minkä yritysten tai pankkien velkakirjoja ja kuinka paljon EKP ostaisi.

Rahapolitiikka tuskin
enää kääntää taloutta


Euroalueen talouskehitys ja -näkymät ovat viime kuukausina heikentyneet sellaista vauhtia, että moni epäilee EKP:n mahdollisuuksia juurikaan kohentaa tilannetta.

EU:n komission tuorein ennuste povaa talouteen täksi vuodeksi neljän prosentin takapakkia, ja tuotantokoneiston käyttöasteet ovat pudonneet jyrkästi.

Työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia kautta euroalueen. Suurimpiin euromaihin kuuluva Espanja huitelee jo liki 15 prosentin työttömyysasteessa.

Inflaatiovauhti on alkuvuoden kuluessa hiipunut enää vähän päälle puoleen prosenttiin eli alle puoleen EKP:n kahden prosentin tavoitteesta. Kuluttajakyselyt povaavat jo hintojen laskua. Tuottajahinnat ovat jo muutaman prosentin laskussa.

Ilmeisesti talouskehitys on jo niin kehnoa, ettei keveinkään rahapolitiikka enää kykene kääntämään taloutta pikaiseen kasvuun. Ehkä talouskehitys on jo myös niin kehnoa, että EKP:kin rohkenee ottaa askelen tai pari kohti uudenlaista kevennystä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    4. 4

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    7. 7

      Kondomien myynnissä selvä piikki juhannuksena

    8. 8

      Jopa miljardin dollarin kaupat – George Clooney myi tequilansa

    9. 9

      Finnair sai hetkessä 500 hakemusta lentoemännän ja stuertin tehtäviin – Läpäisetkö sinä tiukan seulan?

    10. 10

      Vauhti kiihtyy: suomalaiset kuluttavat enemmän kuin tienaavat – ”ei ole pidemmän päälle kestävää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    2. 2

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    3. 3

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    8. 8

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    9. 9

      Kondomien myynnissä selvä piikki juhannuksena

    10. 10

      Ihottumaa, kutinaa ja väsymystä – lentoyhtiön univormut liitettiin outoihin vaivoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    3. 3

      Matka Espanjaan avasi silmät: Harri, 28, kasvattaa omaisuuttaan arjen säästökikoilla ja etenee kohti unelmaa

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Hobby Hallista tehty paljon ilmoituksia kilpailu- ja kuluttajavirastolle – toimitusjohtaja myöntää ongelmat

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Kovatuloisimpaan kymmenykseen pääsee 4 968 euron tuloilla – onko se paljon vai vähän?

    8. 8

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    11. Näytä lisää