Alkoiko tästä rahaliiton kriisi?

Julkaistu: , Päivitetty:

Korkomarkkinat ovat euroalueen taloudesta ja jopa rahaliiton kohtalosta enemmän huolissaan kuin EKP. Euroalueen talous ja markkinoiden luottamus heikoimpiin eurovaltioihin ovat sulaneet paljon nopeammin kuin EKP on laskenut ohjauskorkoaan. Koossa voivat jo olla rahaliiton kriisin ainekset.
Korkomarkkinoiden huoli euroalueen talouskehityksestä ja jopa rahaliiton rakoilusta on merkittävästi kasvanut tällä viikolla.

Euroopan unionin keskuspankin EKP:n päätös laskea ohjauskorkoaan "vain" puoli prosenttiyksikköä ei juuri helpottanut markkinoiden huolia. Sekään ei juuri keventänyt tunnelmaa, että EKP ilmoitti palaavansa seuraavan kerran korkokysymykseen aikaisintaan maaliskuussa.

Torstaisen koronlaskun jälkeenkin EKP:n ohjauskorko on selvästi maailman keskeisten keskuspankkien korkein. Tasan kahdessa prosentissa ohjauskorko myös ylittää selvästi euromaiden viimeaikaisen talouden kasvuvauhdin samoin kuin euroalueen viimeaikaisen inflaatiovauhdin.

Korkomarkkinoiden reaktioiden perusteella voi päätellä markkinoiden olevan euroalueen talouskehityksestä ja jopa rahaliiton kohtalosta paljon vakavammin huolissaan kuin EKP.

Markkinatulkintojen mukaan euroalueen korkotaso on varsinkin heikoimmille euromaille liian korkea. Kriitikoiden mukaan talouden jarruja painaa myös yhteisvaluutta euron kalleus suhteessa muihin päävaluuttoihin.

Luottoluokitukset
alkoivat ropista


Korkomarkkinat ovat nopeasti menettäneet luottamustaan heikoimpien euromaiden velanhoitokykyyn. Tämä voi merkitä kasvavia rahoitusvaikeuksia samaan aikaan, kun taantuma paisuttaa jo ennestään velkaisten valtioiden lainatarpeita.

Merkkinä luottamuksen nopeasta heikkenemisestä luottoluokittaja Standard & Poor's on viikon kuluessa heikentänyt Kreikan luottokelpoisuudelle antamaansa luokitusta ja varoittanut Espanjaa, Irlantia ja Portugalia vastaavasta niin sanotun reittauksen heikennyksestä.

Kreikan entistä heikompi luokitus on nyt S&P:n aakkosasteikolla A-, joten luokituksen perusteella maan luottokelpoisuus on enää keskilaatuinen. Esimerkiksi Saksan ja Suomen valtioilla on S&P:n paras mahdollinen AAA-luokitus.

AAA:n ja A-:n välissä on S&P:n asteikolla viisi laatuluokkaa. Varsinaisista roskalainoista ei Kreikankaan lainoissa vielä ole kyse, mutta seuraavalla alennuksella Kreikka putoaa jo BBB-luokkaan, jossa osa varovaisista sijoittajista jo kieltäytyy koskemasta sen velkakirjoihin.




Kolmen pudotuksen päästä Kreikkaa uhkaa putoaminen roskalainaluokkaan. Vaikka roskasarjaan on vielä matkaa, on korkomarkkinoiden Kreikalta vaatima niin sanottu riskilisä jo kasvanut jyrkästi.

Korkoerot kuin
ennen euroaikaa


Uutiset S&P:n luokitusvaroituksista nostivat kaikkien velkaisimpien eurovaltioiden lainoilta markkinoilla vaadittavaa riskilisää. Suomeksi sanottuna tämä tarkoitti markkinoiden luottamuksen heikkenemistä.

Yleensä valtionlainojen riskipitoisuutta arvioidaan vertaamalla eri valtionlainojen markkinakorkoja luotettavimpana pidetyn valtion vastaaviin markkinakorkoihin. Euroalueella tätä korkoeroa arvioidaan suhteessa alueen suurimman ja vahvimman talousmahdin, Saksan valtion lainoihin.

Kreikan valtiolta vaadittava riskilisä esimerkiksi kymmenvuotisissa obligaatioissa on jo kasvanut noin 2,5 prosenttiyksikköön. Korkoero on suurin sitten vuoden 2001 alun, jolloin Kreikka liittyi rahaliittoon ja vaihtoi drakmat euroiksi.

Kreikan lisäksi Italian, Espanjan, Portugalin ja Irlannin riskilisät ovat kasvaneet huimasti. Korkoerot suhteessa Saksaan ovat nyt suurimmillaan yli kymmeneen vuoteen eli kertaakaan sitten rahaliiton perustamisen.

Luottoriskit
taas nousuun


Riskien jyrkästä kasvusta kertoo selvää viestiään myös luottoriskijohdannaisten hintakehitys. CDS (credit default swap) -luottoriskijohdannaisten hinnat ehtivät jo laskea muutaman viikon, mutta nyt luottamuksen uusi heikkeneminen on tempaissut nekin taas nousuun.

Kreikan valtion maksuhäiriöiden varalle otettava CDS-sopimus eli eräänlainen luottotappiovakuutus maksaa taas lähes yhtä paljon kuin viime syksyn pahimpina paniikkipäivinä. Torstaina hinta oli uutistoimisto Bloombergin kokoamien noteerausten mukaan 2,5 prosenttia vakuutettavan lainaerän arvosta.

Prosenttiluku voi vaikuttaa pieneltä, mutta korkosijoittajan kustannuksena se on erittäin suuri. Esimerkiksi viiden prosentin tuotosta hupenisi Kreikan CDS-hinnalla puolet luottoriskin vakuuttamiseen.

Myös muiden velkaisimpien eurovaltioiden CDS-hinnat ovat kääntyneet taas voimakkaaseen nousuun.

Luottoriskijohdannaisissa on tapahtunut täsmälleen sama käänne kuin valtionobligaatioissa: heikoimpien euromaiden asema suhteessa Saksaan ja muihin euroalueen luottovaltioihin on heikentynyt nopeasti ja jyrkästi.

Suomi nauttii
luottamusta


Saksan valtion obligaatiokorot ovat hermostuneilla markkinoilla pysyneet miltei aloillaan. Samoin Saksan lainoihin pohjautuvat CDS-sopimukset ovat pysyneet hyvin lähellä loppuvuoden 0,5 prosentin hintaa.

Suomi näyttää edelleen kuuluvat euroalueen kovaan ytimeen, sillä ainakin korkonoteerausten ja luottoriskijohdannaisten hintojen perusteella Suomi nauttii markkinoilla lähes yhtä vankkaa luottamusta kuin Saksa.

Euroalueen vahvoihin maihin kuuluvat noteerausten perusteella myös Ranska ja Hollanti.

Korko- ja CDS-noteeraukset näyttävät jakavan eurovaltiot jyviin ja akanoihin sen mukaan, kuinka velkaisia valtiot ovat ja kuinka ali- tai ylijäämäisiä eri maiden kansantaloudet ovat.

Pelkistetyn tulkinnan mukaan jo valmiiksi velkaisimpien euromaiden talous näyttää nyt olevan menossa jyrkintä alamäkeä taantumaan tai jopa lamaan, ja siksi näiden maiden velkaantuminen uhkaa myös kasvaa tämän taantuman mittaan eniten.

Eurovaltioiden odotetaan tänä vuonna tarvitsevan markkinoilta noin tuhat miljardia euroa uutta lainaa.

Lähteekö Kreikka
rahaliitosta?


Kreikan ja muiden velkaisimpien euromaiden kasvaneet riskilisät voivat enteillä vaikeita aikoja rahaliitolle – ja siinä sivussa EKP:lle. Korkosijoittajien entistä nirsompi suhtautuminen velkaisimpien euromaiden rahoittamiseen voi kärjistyä näiden maiden rahoituskriisiksi.

Useat maailman suurimmista sijoituspankeista ja maailman suurimmista varainhoitoyrityksistä ovat viime viikkoina käsitelleet raporteissaan rahaliiton hajoamisen tai ainakin rahaliiton rakoilun mahdollisuutta.

Euroalueen näkymiä kriittisestä käsittelevistä raporteista ovat viime päivinä kertoneet esimerkiksi uutistoimistot Bloomberg ja Reuters sekä talouslehti Financial Times.

Jopa suosituimpiin niin sanottuihin ennustemarkkinoihin kuuluva Intrade on ottanut yhdeksi pelureidensa ennustekohteeksi rahaliiton osittaisen hajoamisen. FT:n mukaan Intraden pelurit veikkaavat ainakin yhden eurovaltion eroavan rahaliitosta ensi vuoden loppuun mennessä 30 prosentin todennäköisyydellä.

Rahaliiton rakoilua ovat useita kertoja raporteissaan ennustaneet esimerkiksi riippumattomat analyysiyhtiöt BCA Research ja GaveKal Research.

Viimeksi torstaina GaveKal suositteli asiakkailleen velkaisimpien eurovaltioiden välttämistä sijoituskohteena. Yhtiö myös toisti varoituksensa EKP:n liian kireän korkolinjan aiheuttamista ongelmista – ja oman veikkauksensa rahaliiton rakoilusta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    4. 4

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    5. 5

      Ekonomisti: Nousukauden huipussakaan ei ylletä samaan kuin muissa Pohjoismaissa

    6. 6

      Vahva euro huolestuttaa saksalaissijoittajia – luottamus talouteen heikkeni

    7. 7

      OP: Suhdannenousu vasta alkutekijöissä

    8. 8

      Affectosta 98 miljoonan euron ostotarjous – osake ponkaisi 27,5 %

    9. 9

      Harhaluulot ikääntyneistä jylläävät työelämässä – eivät sen sairaampia tai muutosvastaisempia kuin muutkaan

    10. 10

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    3. 3

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    4. 4

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    5. 5

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    6. 6

      Seppälää haetaan konkurssiin

    7. 7

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    11. Näytä lisää