Hukkuuko maailma dollareihin?

Julkaistu: , Päivitetty:

Yhdysvaltain keskuspankki Fed syytää parhaillaan liikkeelle uutta rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Dollaritulvalla Fed yrittää torjua taantumaa ja deflaatiota, mutta hukuttaako ennennäkemätön setelirahoitus maailman dollareihin?
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on nyt parissa kuukaudessa kasvattanut liikkeessä olevan rahan määrää voimakkaammin kuin kertaakaan sitten 1930-luvun lamavuosien. Fedin setelipaino syytää talouteen nyt enemmän uusia dollareita kuin koskaan aikaisemmin.

Onko maailma siis hukkumaisillaan pian arvottomiksi laimeneviin dollareihin, eli johtaako rahamäärän kiihtyvä kasvu vääjäämättä myös inflaation kiihtymiseen? Mitä ihmettä, eikö inflaation pitänyt päin vastoin kadota taloudesta ja tehdä tilaa hintojen yleiselle laskulle eli deflaatiolle?

Varmaa vastausta kysymykseen ei tiedä kukaan, mutta ainakin setelikonetta käyttävät keskuspankkiirit, Fedin pääjohtaja Ben Bernanke etunenässä, pelkäävät parhaillaan enemmän deflaatiota kuin inflaatiota. Muuten he tuskin yrittäisivät kaikin keinoin saada rahamäärää kasvamaan.

Taas tuli 800
miljardia lisää

Viimeksi eilen tiistaina Fed ilmoitti valtaisasta raharuiskeesta, kun se ilmoitti rahoittavansa liittovaltion hallussa olevien asuntorahoittajien Fannie Maen ja Freddie Macin sekä rahapulaan ajautuneiden kulutusluottoyritysten toimintaa peräti 800 miljardin dollarin tukirahoituksella.

Fedin valtavat rahoitusohjelmat ovat tempaisseet sen taseen huimaan kasvuun. Juuri ennen investointipankki Lehman Brothersin kaatumista Fedin tase oli uutistoimisto Bloombergin mukaan runsaat 900 miljardia dollaria, mutta viime viikolla jo 2 200 miljardia.

Fedin niin sanotun suppean rahan määrä (monetary base) oli vielä syyskuun alussa runsaat 800 miljardia dollaria. Sitten Lehman kaatui, ja Fed polkaisi setelimyllyn vinhaan vauhtiin. Viime viikolla vastaavaa rahaa oli liikkeessä lähemmäs 1 500 miljardia dollaria. Vuotuinen kasvuvauhti on hetkessä kiihtynyt parista prosentista lähes 80 prosenttiin.

Fedin taseen ja rahakannan kasvua kuvaavat käyrät ovat maailmalla herättäneet huomiota, ja nyt pitkästä aikaa esiin nousseiden deflaatiohuolien sekaan on jo ilmaantunut hajahuolia piilevästä inflaatiopommista. Ehkä käynnissä olevan rahoitus- ja talouskriisin ainutlaatuisuutta kuvaa, että samoilla tiedoilla voi yhtä aikaa perustella deflaation ja inflaation uhkaa.




Ojaan tai
allikkoon


Keskuspankit tasapainoilevat nyt ojan ja allikon välisellä hyllyvällä penkereellä, josta ne lipsahtavat hyvin herkästi kumpaan suuntaan tahansa.

Toisella puolella odottaa talouden suistuminen deflatoriseen taantumaan ja luottolamaan, kun taas toisella puolella odottaa nyt ainakin tilapäisesti etäisemmäksi lykkäytynyt vaara inflaation kiihtymisestä hallitsemattomaksi.

Setelipainon käynnistämisestä voi päätellä ainakin Fedin arvioineen inflaation uhan nyt tyystin kaikonneen taka-alalle ja uuden deflaation uhan tulleen saman tien tilalle. Nyt se keskittää kaikki paukkunsa välittömimmän uhan torjumiseen.

Deflaation ja taantuman torjunnassa on jo käytössä sellaiset keinot, että niissä voi olla aineksia uusiin tulevaisuuden ongelmiin. Rahan tarjonnan voimakas lisääminen voi hyvinkin lievittää deflaatiovoimia ja auttaa velkavetoista taloutta pysymään käynnissä, mutta merkittävästi talouskasvua nopeampi rahamäärän kasvu voi samalla kasvattaa piileviä inflaatiopaineita.

Yhden perustulkinnan mukaan rahan ostovoima laskee, jos liikkeessä olevan rahan määrä kasvaa talouskasvua nopeammin. Rahan ostovoiman heikkeneminen ilmenee esimerkiksi yleisen hintatason kohoamisena.

Deflaatiossa taas rahan ostovoima kasvaa ja yleinen hintataso supistuu, kun liikkeessä olevan rahan määrä kutistuu.

Dollareista ennemmin
pulaa kuin ylitarjontaa


Vaikka Fed kasvattaa rahan tarjontaa minkä ehtii, ei maailmalla ole ainakaan välitöntä vaaraa liiallisesta taalavyörystä. Päin vastoin Fed ainoastaan vastaa kriisin kasvattamaan huutavaan dollaripulaan.

Rahoituskriisi on käytännössä katkaissut dollarimääräisen velkarahan ja sijoituspääoman virtaamisen maailmalle. Sijoitus- ja velkadollarit palaavat nyt "kotiin" minkä ehtivät. 

Syksyn mittaan öljyn jyrkkä halpeneminen on merkittävästi keventänyt maailman suurimman öljyntuojamaan Yhdysvaltojen öljylaskua, mikä on sekin käytännössä merkinnyt suurta lovea dollarivirtaan maasta ulos.

Kolmas suuri syy taalojen jäämiseen kotimaahansa on Yhdysvaltain vaihtotaseen nopea koheneminen.
Kaikkialla maailmassa yritykset, valtiot ja muut suurvelalliset uskoivat vuosia dollarin pelkästään heikkenevän, joten ne ottivat huolettomasti halpaa dollarilainaa.

Nyt dollari on vahvistunut jyrkästi suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin kuin Japanin jeniin, mikä on ollut dollarivelkaisille suuri järkytys. Dollareista on syntynyt huutavaa pulaa.

Fed on yrittänyt helpottaa dollaripulaa kasvattamalla omaa rahan tarjontaansa, mutta myös tekemällä mittavia valuutanvaihtosopimuksia useiden muiden keskuspankkien kanssa. Näiden sopimusten avulla se on jo saanut lyhytaikaisen dollarirahoituksen hintaa muissa maissa hieman hillittyä.

Deflaatio nyt suurempi
uhka kuin inflaatio


Fedin lisäksi talouteen syytää kasvavia rahamääriä myös satojen miljardien elvytyspaketteja valmisteleva Yhdysvaltain liittovaltio. Valtion elvytysrahat on tosin lainattava markkinoilta, sillä verotulot eivät elvytykseen riitä. Lainarahat ovat odotettavissa Kiinan ja Japanin kaltaisilta edelleen voimakkaasti ylijäämäisiltä säästäjätalouksilta.

Liittovaltion odotetaan lainaavan vuoden kuluessa markkinoilta yli 1 500 miljardia dollaria. Fedin liikkeeseenlaskemat dollarit sen sijaan ovat uutta rahaa.

Valtavien rahamäärien liikutteluun liittyy suuria haasteita, joista ilmeisin on tulevaisuuden inflaatiopaineiden synnyttäminen. Näin arvioivat muun muassa uutistoimisto Bloombergin haastattelemat ekonomistit.

– On totta, että pidemmän päälle liian suuri rahamäärän kasvattaminen kasvattaa myös inflaatiopaineita, mutta nyt he (Fed ja liittovaltio) yrittävät estää taloutta suistumasta kurimukseen, tiivistää varainhoitoyritys Stanford Groupin johtaja Lyle Gramley, joka on aiemmin ollut Fedin johtokunnan jäsen.

– Fed tekee nyt kaikkensa estääkseen deflaatiota murtamasta taloutta, vahvistaa niin ikään Fedissä aiemmin työskennellyt sijoituspankki JPMorgan Chasen ekonomisti Michael Feroli.

Japanin setelirahoitus
ei laukaissut inflaatiota


Analyysiyhtiö GaveKal Research on useissa raporteissaan viime viikkoina käsitellyt maailmalla pahenevaa dollaripulaa (short USD squeeze) ja rauhoittanut asiakkaidensa rahamäärän kasvuun liittyviä huolia.

Yhtiön mukaan rahoituskriisi on tähän mennessä polttanut maailman sijoittajien salkuista ja pankkien taseista monin verroin enemmän rahaa kuin Fed tai muut keskuspankit ovat sitä lisänneet.

GaveKal muistuttaa, että mahtavimmatkaan keskuspankit eivät voi pakottaa rahaa liikkeelle paikoilleen jähmettyneessä pankkijärjestelmässä. Yhtiön säännöllisesti seuraamat rahan kiertonopeuden kuvaajat osoittavat rahan kiertonopeuden romahtaneen useimmissa maissa ja samalla koko maailmassa.

Japanin esimerkki muistuttaa yhtiön mukaan, ettei rahamäärän voimakas kasvu tai edes nollaan prosenttiin painuva korkotaso välttämättä kiihdytä kansallista kuluttajahintainflaatiota.

Japanissa keskuspankki ja valtio yrittivät 1990-luvun lopulla ja vielä tämän vuosikymmen alkupuolella elvyttää taloutta valtavilla raharuiskeilla, mutta yrityksistään huolimatta ne eivät saaneet inflaatiota kunnolla käyntiin. Kotimaisen kulutuksen ja kotimaisten investointien asemesta valtavat rahamäärät vyöryivät halpoina jenilainoina muille markkinoille esimerkiksi nyt purkautuvia kiinteistö- ja osakekuplia rahoittamaan.

Japanin esimerkin innoittamina osa maailman sijoittajista yrittääkin jo uumoilla, mille markkinoille ja miten Fedin nyt talouteen syytämät dollarit päätyvät kasvattamaan seuraavaa kuplaa.

  • Finanssikriisi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Seppälää haetaan konkurssiin

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää