Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

Julkaistu: , Päivitetty:

Inflaatio iskee eri ihmisiin eri tavalla riippuen esimerkiksi kulutustarpeista ja -tottumuksista tai asumismuodosta. Yleinen hintataso on 2000-luvulla kohonnut runsaan neljänneksen, mutta eniten kärsineen ryhmän hintataso kolmanneksen.
Inflaatio eli hintojen nousu on kaikille tuttu ilmiö: ruokakaupassa maitopurkki maksaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, elokuvissa käyminen kallistuu vuosi vuodelta ja harrastusmaksut nousevat.

Inflaatiota mitataan Suomessa Tilastokeskuksen ylläpitämällä kuluttajahintaindeksillä, joka seuraa tavaroiden, elintarvikkeiden, palvelujen ja asumisen hintakehitystä.

Tämän vuosituhannen aikana yleinen hintataso on indeksin mukaan noussut noin neljänneksen.

Hintojen nousu ei tarkoita ihmisten köyhtyvän, sillä suomalaisten tulotaso on 2000-luvulla noussut selvästi hintoja enemmän.

Silti inflaatio iskee joihinkin väestöryhmiin pahemmin kuin toisiin. Kuluttajahintaindeksi kuvaa hintojen nousua kuvitteellisen ”keskimääräisen” kuluttajan näkökulmasta, mutta eri elämäntilanteessa olevien kulutustarpeet ja -tottumukset vaihtelevat.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski eri väestöryhmien kulutusta erittelevän kulutustutkimuksen avulla, keiden kukkaroista hintojen nousu on syönyt isoimman siivun.


Ylempien toimihenkilöiden eläminen kallistui vähiten

Oheiseen taulukkoon kootusta Kärkkäisen laskelmasta selviää, että työttömien ja opiskelijoiden näkökulmasta hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin muiden.

Kun kuluttajahintaindeksin kuvaama yleinen hintataso on 2000-luvun aikana noussut 27 prosenttia, keskimääräisen työttömän inflaatio on ollut noin 6 prosenttiyksikköä ja opiskelijan 5 prosenttiyksikköä sitä korkeampi.

Kärkkäisen mukaan suurin syy on se, että työttömistä ja opiskelijoista keskimääräistä suurempi osa asuu vuokralla ja käyttää merkittävän osan tuloistaan asumismenoihin.

Vuosina 2000–2016 vuokrat nousivat kuluttajahintaindeksin mukaan 60 prosenttia. Samaan aikaan omistusasumisen menot, kuten asuntojen hinnat ja asuntolainojen korot, nousivat vain prosentin.

Osittain samasta syystä hintojen nousu on osunut vähiten ylimpiin toimihenkilöihin, joiden näkökulmasta inflaatio on ollut noin 2 prosenttiyksikköä keskimääräistä inflaatiota hitaampaa.

Muiden työntekijöiden ja yrittäjien väestöryhmäkohtainen inflaatio osuu lähelle kuluttajahintaindeksiä.

Etenkin vuokralla asuvat eläkeläiset kärsineet

Eläkeläisten näkökulmasta hintojen nousu on 2000-luvulla ollut 2 prosenttiyksikköä keskimääräistä nopeampaa.

– Eläkeläisten kulutuksesta keskimääräistä suurempi osa menee terveyspalveluihin, elintarvikkeisiin, sähköön ja veteen, joiden hinnat ovat nousseet keskimääräistä inflaatiota nopeammin, Kärkkäinen selittää.

Hintatason nousu ei ole vaikuttanut eläkeläisiin yhtä paljon kuin työttömiin ja opiskelijoihin, koska suuri osa eläkeläisistä asuu velattomassa omistusasunnossa.

Tämä ei tietenkään lohduta pienituloisia, vuokralla asuvia eläkeläisiä: heidän elinkustannuksensa ovat nousseet selvästi keskimääräistä nopeammin.

Opiskelijoiden ostovoima kohonnut hitaasti

Kun hintojen nousu siivotaan tilastoista ja tarkastellaan kotitalouksien reaalitulojen kehitystä, suomalaisten ostovoima kohosi Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000–2015 noin 26 prosenttia.

Virallisesti esimerkiksi eläkeläisten tulotaso nousi ajanjakson aikana 37 prosenttia, ylempien toimihenkilöiden 27 prosenttia, työttömien 22 prosenttia ja opiskelijoiden 10 prosenttia.

Nordean Kärkkäinen laski, miten luvut muuttuvat, jos hintojen nousua tarkastellaan väestöryhmäkohtaisesti.

Muita nopeamman inflaation vuoksi työttömien ostovoima on näin tarkasteltuna kohonnut 2000-luvulla noin 17 prosenttia ja opiskelijoiden vain 6 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    5. 5

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      Keinottelua hitas-asunnoilla? Jopa joka viides vuokralla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    11. Näytä lisää