Kuka tahansa työtön ei saa opiskella – Akava: Lupaprosessi on vaikea ja mielivaltainen

Julkaistu:

Kansalaisaloitteessa toivotaan työttömyysetuudella opiskelun helpottamista. Akavan asiantuntija pelkää, että luvan saaminen vaikeutuu entisestään.
Onko työttömän omaehtoinen opiskelu tehty liian vaikeaksi? Näin voisi päätellä uudesta kansalaisaloitteesta, jossa toivotaan muutosta opiskelua koskeviin sääntöihin.

Microsoft Mobilen luottamusmiehen Kalle Kiilin ja Nokian luottamusmiehen Lasse Laurikaisen kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että työttömyysetuutta saavat voisivat opiskella omaehtoisesti kaksi vuotta omalla ilmoituksella. Mahdollisuus rajataan niihin, joilla on kymmenen viime vuoden ajalta kertynyt kahdeksan vuotta työssäoloaikaa.

Periaatteessa opiskelu ja työttömyys sulkevat toisensa pois. Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työtön voi kuitenkin opiskella työttömyysetuuden aikana. Ehdot ovat suhteellisen tiukat ja osin epämääräiset.

Esimerkiksi uusien yliopisto-opintojen aloittamiseen voi saada tukea vain, kun siihen on erityinen peruste. Opiskelupaikka pitää hankkia itse. Työttömyysetuutta opintoihin voi saada maksimissaan 24 kuukaudeksi.

TE-palveluiden mukaan yhtenä luvan kriteerinä on, että "opiskelu parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla". Pelkkä työllistymisen parantaminen ei kuitenkaan riitä.

– Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ohjeet TE-toimistoille, mutta neuvojasta tai asiantuntijasta riippuu, mikä se harkinta on, koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta kertoo Taloussanomille.

Viime kädessä ratkaisu riippuu siitä, miten virkailija arvioi opintojen edistävän työllistymistä.

Yliopisto-opintojen aloittamiseen voi saada luvan esimerkiksi silloin, kun taskussa on ammatillinen tutkinto ja työvuosia, mutta työmarkkinoiden muutosten takia työllistyminen ammattia vastaavaan työhön on vaikeutunut.

Erityinen syy voi ohjeiden mukaan olla myös se, että työnhakija voi suorittaa niin sanotun muuntokoulutuksen. Lisäksi "voi olla myös muita painoarvoltaan samankaltaisia erityisiä syitä".

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen kertoo, että harkintaan vaikuttaa alanvaihdon mielekkyys ja pakollisuus esimerkiksi terveyssyiden takia.

– Lisäksi arvioidaan koulutuksen soveltumista työnhakijalle, ja hänen mahdollisuuksiaan hankkia tarvittava osaaminen jollain muulla tavalla, hän kertoo.

"Virkailijoilla ei ole mitään käsitystä"

Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa ilman töitä oli 264 000 ihmistä. Voisi kuvitella, että heistä löytyisi nykyistä enemmän ihmisiä, jotka hyötyisivät uudelleen kouluttautumisesta.

Kesäkuussa 27 365 ihmistä opiskeli työttömyysetuudella. Viime vuonna heitä oli kaikkinensa keskimäärin 30 000.

Akavan Mielityinen kertoo, että opintopäätöksessä otetaan huomioon esimerkiksi alueen työmarkkinatilanne. Päätökseen vaikuttaa myös suunniteltujen opintojen ja aiempien opintojen suhde työtilanteeseen.

– Aikaisempien opintojen ja työn vastaavuus voi korkeakoulutetuilla olla mitä kiinnostavin, puhumattakaan siitä, minkälaiset lisäopinnot auttaisivat työllistymään. Tästä virkailijoilla ei valitettavasti useinkaan ole yhtään mitään käsitystä, Mielityinen napauttaa.

Tämä tekee Mielityisen mukaan lupaprosessista "vaikean ja mielivaltaisen" – ainakin työttömien korkeakoulutettujen näkökulmasta.

Leminen ei täysin hyväksy kritiikkiä.

– TE-toimistoissa on paljon tietoa esimerkiksi työmarkkinatilanteesta. Hyvässä prosessissa harkinta tapahtuu dialogissa asiakkaan kanssa.

Hän tosin myöntää, että joillakin alueilla harkinta on ollut tiukempaa kuin toisilla.

Kolme syytä tiukkaan seulaan

Ministeriön mukaan tiukkuudelle on syynsä. Yksi on työttömyysetuudella opiskeleville maksettava kulukorvaus, toinen on pelko, että työttömyysetuudet korvaisivat opintotuen.

Kolmas syy löytyy työmarkkinoista.

– Työmarkkinoiden ja työvoiman saatavuuden kannalta voi tulla pulmia, jos kaikki lähtisivät oman harkintansa mukaan opiskelemaan ja saisivat siihen kohtuullisen toimeentulon, Leminen kertoo.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavakaan ei halua, että työttömyysetuudella saisi opiskella mitä tahansa.

Mielityisen mukaan on esimerkiksi tilanteita, joissa työnhakijan ensisijaisesti haluamat opinnot eivät ole paras vaihtoehto hänen työllistymisensä kannalta. Sen sijaan ohjausta pitäisi saada nykyistä enemmän.

Myös asenteiden pitäisi muuttua. Lähtökohtana pitäisi Mielityisen mukaan olla se, että ihminen pystyisi kehittämään omaa osaamistaan työttömyysaikana.

Hallitus haluaa uudistaa työttömyysturvalakia. Akavan asiantuntija pelkää, että korkeakouluopintojen osalta tarveharkinta kiristyy lakimuutoksessa entisestään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Brexitin seuraus: Frankfurt alkaa käydä ahtaaksi

    3. 3

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    4. 4

      Kilpailu Aasian-reiteillä kiristyy – Finnairin täytyy vakuuttaa nihkeät koneenvaihtajat

    5. 5

      TVO otti taas osavoiton Olkiluodon ydinvoimalan miljardien arvoisessa kiistassa

    6. 6

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    7. 7

      Pankit myyvät mielenrauhaa, mutta se voi käydä kalliiksi

    8. 8

      Vuodettu raportti: Ranska haluaa Lontoo Cityn kärsivän brexitistä –”Huonoin tapaamiseni missään”

    9. 9

      Halpalentoyhtiö taistelee Brexitiä vastaan – perustaa uuden yhtiön Itävaltaan

    10. 10

      Audi-mainos meni pieleen: ”Naista verrataan eläimeen ja käytettyyn autoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Audi-mainos meni pieleen: ”Naista verrataan eläimeen ja käytettyyn autoon”

    3. 3

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    4. 4

      Pankit myyvät mielenrauhaa, mutta se voi käydä kalliiksi

    5. 5

      Teollisuusliitto harkitsee painostustoimia Delta Autoa vastaan

    6. 6

      Nordean Kaperi varoittelee puhumasta ”normaalista” korkotasosta

    7. 7

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    8. 8

      Kovan tulosaamun saldo pörssissä: Finnair ja Wärtsilä kiitävät, Fortum ja Nordea putoavat

    9. 9

      Finnair kovassa nousukiidossa: kaikkien aikojen paras toisen neljänneksen tulos

    10. 10

      Vaikuttaako asunnon ostohinta yllättävän halvalta? Ota huomioon nämä asiat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uskomaton päivä: kuusi suomalaisyhtiötä antoi tulosvaroituksen – yksi romahti pörssissä täysin

    2. 2

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    3. 3

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    4. 4

      Ei mitään muutosta 43 vuodessa – suomalaisten suosikkijuoma maksaa lähes tismalleen yhtä paljon

    5. 5

      Haluatko rikastua? Sijoitusguru kertoo, mitä tilillä makaaville rahoille kannattaisi oikeasti tehdä

    6. 6

      ”Nuori nainen on aikamoinen riski pienelle firmalle” – kokemukset työhaastatteluista kirvoittivat kovia kommentteja

    7. 7

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    8. 8

      Kuivan maan mökeillä on uusi, suuri ostajajoukko: ”Se on varasuunnitelma”

    9. 9

      Bernerin ehdotus: 14 muutosta ajo-opetukseen – ”Tulee olemaan ajokorttiluokkia, joissa hinta voi puolittua”

    10. 10

      Näin säästät 100 euroa kuussa – katso 14 helppoa vinkkiä

    11. Näytä lisää