Onko 50 prosentin korko paljon? Osa suomalaisista ei tiedä

Julkaistu:

Mitä tapahtui taloustaidoille? Osa kuluttajista ei hahmota, mitä korko tarkoittaa. Varsinkin uudet maksamisen muodot vaikeuttavat velan ymmärtämistä.
Tavaraa, palveluja ja viihdettä ja luottoa tyrkytetään kaikkialla ja mitä tahansa voi hankkia helposti muutamalla klikkauksella.

Kuluttajan pitäisi ymmärtää erilaisia kaupankäyntitapoja ja monimutkaisiakin sopimuksia, mutta velkaneuvojien mukaan monelta talouden perustaidot ovat hukassa.

– Uudet maksamisen muodot ovat sekoittaneet ajatusta, Tampereen johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro sanoo.

Kun monet asiat ostetaan muutoin kuin heti maksamalla, kaikki eivät Helsingin johtavan talous- ja velkaneuvojan Erkki Leisténin mukaan hahmota, mikä on luottoa. Esimerkiksi älypuhelinta voidaan maksaa puhelinlaskun yhteydessä, jolloin sitä ei aina mielletä velaksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jauro kertoo asiakkaastaan, joka vasta muiden velkojen kartoittamisen jälkeen hän oli havahtunut: "Ai niin, on mulla luottokorttikin". Hän ei ollut pitänyt korollista korttiluottoa velkana.

Kokonaisuus voi jäädä miettimättä

Jos lainan käsittäminen on hankalaa, koron ymmärtäminen – saati sen laskeminen – voi olla hepreaa.

– Jos ei tiedä, onko 7 tai 50 prosenttia vähän vai paljon, on vaikea hahmottaa taloudenpitoaan, Jauro sanoo.

Prosentteihin kuluttaja törmää paitsi alennusten myös rahoitussopimusten yhteydessä.

Miltei kaikkea autosta ja huonekaluista tehosekoittimeen ja älykännykällä ostettaviin tuotteisiin voi maksaa osamaksulla. Ostohuumassa voi jäädä selvittämättä, mitä ostos korkoineen maksaa.

Laskut lähetetään säännöllisesti, mutta Leistén arvioi, että kaikki eivät ehkä tule miettineeksi, mitä uusi maksu tarkoittaa kuukausittaisessa rahankäytössä.

Kerto- ja jakolasku ei suju kaikilta

Suurin osa suomalaisista hoitaa raha-asiansa yhä säntillisesti, mutta osalla iästä riippumatta on puutteita talouden hallinnassa. Nuorilla vaikeudet ovat yleisempiä.

Tutkimusten mukaan nuorten on helpompi tuhlata saatuja kuin itse ansaittuja rahoja. Leistén sanoo, että moni ei pääse harjoittelemaan taloudenpitoaan, koska yhä harvempi pääsee kesätöihin.

Jos ja kun töihin lopulta päästään, työt ovat pätkissä. Moni suhteuttaa menot oitis tuloihin, eikä ota huomioon, että tulovirta tyrehtyy kohta.

– Ei ole itsestään selvää, että nykynuori osaa kerto-, jako- ja prosenttilaskua, Jauro huomauttaa.

Koulua hänestä on turha syyttää, vaan kyse on siitä, mikä kiinnostaa.

– Kaikkia reaalimaailman ilmiöiden opettelu ei huvita, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska.

Hänestä talouskasvatus ei ole kouluissa ollut keskeistä, minkä vuoksi kodin asenteiden ja kasvatuksen merkitys korostuu.

Erot elämäntaidoissa kasvaneet

Osalla nuoria on Wilskan mielestä ollut "vähän liian pehmeä pesä" eli heiltä ei ole vaadittu ponnistelua tai vastuuta. Tavallisimmin kyse on silti elämäntaitojen periytymisestä. Jos vanhemmilla on talousvaikeuksia, on todennäköistä, että lapsillakin on niitä.

– Kulttuurisosiaaliset erot elämäntaidoissa ovat kasvaneet enemmän kuin tuloerot, Wilska sanoo.

Puutteet osaamisessa liittyvät hänen mukaansa usein heikohkoon koulutukseen ja viihteellistymiseen.

Nykyihminen pystyy lokeroitumaan median avulla. Maailmankuvasta voi tulla epätodellinen, jos keskittyy pääasiassa vaikkapa tositelevisio-ohjelmiin tai blogeihin. Ne voivat vääristää käsitystä, mitä kukin tarvitsee.

Meillä on taipumus samaistua toisiimme niin virtuaali- kuin reaalimaailmassakin. Kun muutkin ostavat velaksi, on Leisténin mukaan helppo ajatella, "miksi minäkään kituuttelisin?"

Velkaantuminen on arkea

Yksi ajan ilmiö on hetkessä eläminen. Toisaalta luotolla maksamisesta on tullut keskeinen osa kaupankäyntiä. Leistén muistuttaa, että velka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

– Jos säästäminen ennakkoon ei onnistu, takaisinmaksu ei ole yhtään helpompaa, hän sanoo.

Velanhoito on monille yhä vaikeampaa. Tilastokeskuksen mukaan yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi tammi–maaliskuussa liki 12 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös maksuhäiriöitä on entistä useammalla.

Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelin on soinut alkuvuonna enemmän kuin koskaan. Helsingin velkaneuvontaan asiakkaita virrannut "tasaiseen hyvään tahtiin". Tampereella yhteydenotot ovat "kasvaneet valtavasti".

– Viime vuoden lopulla tapaamista piti jonottaa pari viikkoa. Nyt siihen menee viisi viikkoa, Jauro kertoo.

Pitkä taantuma ja suuri työttömyys pahentavat tilannetta. Toisaalta enää rahavaikeudet eivät ole tabu; julkkiksetkin puhuvat niistä avoimesti.

– Ylivelkaantuminen on arkipäiväistynyt. Toivottavasti tämä on alentanut kynnystä hakea apua, Leistén arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    2. 2

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    3. 3

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    4. 4

      Orava hylkäämässä Investors Housen ostotarjouksen liian pienenä

    5. 5

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    6. 6

      Liikemiehen villi visio: Joulupukille oma valtio Rovaniemen viereen

    7. 7

      Toimistotarvikkeita myyvä Wulff varoitti tuloksestaan

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Konkurssien määrä supistui edelleen selvästi

    10. 10

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    3. 3

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    6. 6

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    7. 7

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    8. 8

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    9. 9

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    10. 10

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    7. 7

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    8. 8

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      VR:n pilkkominen etenee vähin äänin: puolen miljardin euron varainsiirto, Heliövaara ulos työryhmästä

    11. Näytä lisää