Viisi ehdotusta – vartti lisää työpäivään

Julkaistu:

Työmarkkinajohtajien mukaan julkisen sektorin työaikaa voisi pidentää ainakin viidellä eri tavalla.
Kunta-alan, valtion sekä kirkon työmarkkinajohtajat ehdottavat tiistain Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan julkisen sektorin työaikojen pidentämistä.

Julkinen sektori työllistää 534 000 ihmistä eli noin neljänneksen palkansaajista. Kirjoittajien mukaan työaikojen pidentäminen turvaa palvelujen tuottamisen nykyisellä tai vähemmällä henkilöstöllä.

Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkion sekä kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mielestä työaikaa voisi pidentää päivittäistä työaikaa lisäämällä, lomia lyhentämällä tai esimerkiksi muuttamalla joitain arkipyhiä työajallisiksi.

– Työaikaa voisi pidentää myös siten, että työprosessia muutetaan niin, että tyhjäkäynti vähenee ja työaikana saadaan entistä enemmän aikaiseksi. Työajan pidentäminen auttaisi julkisen sektorin paineeseen, joka syntyy kustannusten kautta siitä, että väkeä pitäisi vähentää, Sarkio sanoo Taloussanomille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jalosen mukaan työaika pitenisi lisäksi työolosuhteita parantamalla ja sairauspoissaolojen vähentymiseen tähtäävillä toimilla.

Sarkion mukaan tehokkain vaihtoehto olisi päivittäisen työajan pidentäminen.

– Varttikin olisi mielestäni jo hyvä asia, hän sanoo.

Molemmat työmarkkinajohtajat tähdentävät, että ehdotus on keskustelun avaus. Mikäli asiasta ryhdyttäisiin neuvotelemaan, osa toimenpiteistä vaatisi työ- ja virkaehtosopimusten muuttamista.

– Työajoista on toki neuvoteltu kunta-alallakin vuosikymmeniä. Nämä ovat vaikeasti neuvoteltavia asioita, Jalonen myöntää.

"Viisi minuuttia lisää työaikaan ja päivä lomista pois"

Kunta-alalla on useita eri työaikamuotoja. Yleistyöaikaa noudattavilla säännöllinen työaika on enintään 38 tuntia ja vartti viikossa. Tätä noudattaa suurin osa kunta-alalla työskentelevistä. Säännöllistä työaikaa noudattavat tekevät työtä 37 tuntia viikossa. Virastotyöaika on sekä kunnalla että valtiolla 36 tuntia ja vartti viikossa.

Lisäksi esimerkiksi sairaaloissa käytettävä jaksotyöaika on kolmen viikon työaikajaksossa enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja kuuden viikon työaikajaksossa 229 tuntia 30 minuuttia. Jaksoista kertyy jokaista työpäivää kohden tasaisesti jaettuna 7 tuntia ja 39 minuuttia työtä.

Vuosilomaa kertyy valtiolla alle vuoden palveluksesta 22 päivää ja yli vuoden palveluksesta 30 päivää. Sekä valtiolla että kunnalla yli 15 vuoden työura tietää vuosilomaa 38 päivää. Kuntatyöntekijät saavat 10 vuoden työurasta lomaa 30 päivää, 5-10 vuoden palveluksesta 28 päivää ja alle viisi vuotta työtä kerryttää lomaa 23 päivää. Lomaa kuluu viisi päivää viikossa.

Sarkion mukaan 15 minuutin lisäys työaikaan ilman palkkakompensaatiota merkitsisi vuositasolla hieman yli kahdeksan vuorokautta lisää työpanosta. Hänen mielestään järkevintä olisi lisätä työaikaa useita eri keinoja yhdistäen.

– Otettaisiin esimerkiksi viisi minuuttia lisää työaikaan ja päivä lomista pois, hän ehdottaa.

"Satojen miljoonien säästöt"

Työmarkkinajohtajat kirjoittavat HS:ssa, että jos vuosityöaikaa pidennettäisiin eri keinoin, se toisi useita tuhansia henkilötyövuosia lisää palveluihin ja satojen miljoonien säästöt.

– Jos puhutaan valtiosta, niin 15 minuuttia tarkoittaa työpanoksena 2200 ihmistä ja rahassa noin 150 miljoonaa. Jos katsotaan koko julkista sektoria, puhutaan useista sadoista miljoonista eurosta, Sarkio tarkentaa.

Hän huomauttaa, että jos työajan pidentämisestä ryhdyttäisiin sopimaan, osa tuottavuuden kasvusta toki kompensoituisi palkassa tai muissa etuuksissa takaisin.

"Työnantaja esittää palkanalennusta"

JHL ei usko työmarkkinajohtajien esittämien säästöjen toteutumiseen työaikaa pidentämällä.

– Me pidämme tällaisia avauksia vähän yllättävänä tässä kohtaa, koska meidän pitäisi työllisyys- ja kasvusopimusta ryhtyä mahdollisesti jatkamaan. Olisi mukavaa, että asiat käsiteltäisiin neuvottelujärjestelmässä läpi, eikä tehtäisi tällaisia julkisia avauksia, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Hän lisää, ettei JHL ole valmis pidentämään päivittäistä tai vuosittaista työaikaa ilman kompensaatiota.

– Meidän korviin tämä kuulostaa käytännössä siltä, että työnantaja esittää palkanalennusta. Enemmän työtä samalla palkalla. Tällä hetkellä työnantaja laskee erilaisten työehtojen muutosten kustannusvaikutukset promilleluokassa, nämä ehdotukset lasketaan äkkiä jo prosenteissa.

Elorannan mukaan työmarkkinajohtajien ulostulossa on paljon hyviä asioita työelämän laadun kehittämisestä, mutta tuottavuuden kasvua hän ei niele.

– En usko, että se olisi niin suurta kuin he ovat laskeneet. Työaika ja tuottavuus eivät kasva samassa suhteessa, koska työajan pidentäminen voi lisätä esimerkiksi sairauslomia. Käytämme työajan jo hyvin tehokkaasti ja pyrimme käyttämään joustavia työaikajärjestelyjä. Ne tuottavat enemmän.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    5. 5

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Yhdysvaltojen keskuspankki alkaa purkaa tasettaan lokakuussa

    9. 9

      Miksi mökistä yritetään kiskoa ylihintaa? ”Monet joutuvat luopumaan itselleen rakkaasta mökistä”

    10. 10

      Suomalaisyritys sai miljoonadiilin ”Kremlin klinikalle” – ”olemme uineet vastavirtaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää