Katso millaiset ovat naapurustosi tuloerot

Julkaistu:

Tiedätkö missä Suomen kunnassa on suurimmat tuloerot? Entä pienimmät? Taloussanomien kokoama kartta paljastaa, miten suuria tuloeroja Suomen kuntien sisällä on.
Suureen suomalaiseen hyvinvointiprojektiin on kuulunut ajatus, jonka mukaan kansalaisten tuloerojen pitää supistua. Viime aikoina on menty tähän suuntaan. Silti paikallisesti tuloerot voivat olla hyvinkin suuria.

Niin sanotulla Gini-kertoimella mitattuna suurimmat tuloerot löytyvät pääkaupunkiseudulta. Kärjessä on Kauniainen ja sitä seuraavat Helsinki ja Espoo. Myös muut suuret kaupungit Turku ja Tampere löytyvät kärkipäästä.

Gini ei viittaa tässä alkoholin kulutukseen vaan se on tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suurempi kerroin, sitä suuremmat tuloerot. Jos kaikki saisivat samat tulot olisi kerroin nolla. (Katso kartta jutun lopusta).


Vuonna 2012 suomalaisten tuloerot kaventuivat edellisvuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilasto. Taustalla oli suurituloisten tulojen kutistuminen ja pienituloisten tulojen kasvu.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaunainen
Kauniainen?


Kuntien tuloerolistan kärjessä on Suomen rikkain kunta Kauniainen, jossa miljonäärit paisuttavat tilaston yläpäätä. Yritysjohtajista siellä asuvat muun muassa Metsäliiton toimitusjohtaja Kari Jordan ja Koneesta keväällä eläköitynyt toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Kauniaisten Gini-kerroin on 40,58 eli samaa tasoa kuin Turkissa.

Finanssikonsernien Sammon ja Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos pitää kartanoa Halikossa, mutta tämä ennen itsenäinen kunta kuuluu nykyään Saloon. Nokia-tuotannon alasajon kourima Salo asettuu tulojakotilaston sijalle 27 eli pykälän alemmaksi kuin Lahti.

Pienimmät tuloerot ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa, noin viidentuhannen asukkaan Luodon kunnassa. Suurin osa luotolaisista käy töissä naapurikunnissa. Luotoa eli ruotsiksi Larsmoa on joskus tituleerattu Suomen ruotsinkielisimmäksi kunnaksi. Se myös nousi Ilta-Sanomien vertailussa muutama vuosi sitten Suomen onnellisimmaksi kunnaksi.

Eriarvoisuuslistalla on joitakin mysteerikuntia. Suuria työttömyyslukuja viime aikoina kirjannut satakuntalainen Siikainen on sijalla neljätoista.

Suurin työllistäjä Siikaisissa on menestynyt metallialan perheyritys Satateräs, jonka toimitusjohtaja Juha Paukkunen asuu kuitenkin Porissa.

– En osaa sanoa mikä selittäisi Siikaisten sijoituksen. Kunnassa ei ole suuryrityksiä eikä viime vuosina ole tehty suurempia yrityskauppojakaan, Paukkunen toteaa Taloussanomille.

Siikaisten kunnanjohtaja Päivi Rantanen arvioi, että eroja kasvattavat muutaman metsätilallisen puunmyyntitulot ja toisaalta se, että suuri osa kuntalaista joutuu tyytymään melko alhaisiin verotettaviin tuloihin.

– Jos katsotaan keskimääräisiä verotuloja, ne ovat hyvin pienet verrattuna muihin kuntiin. Meillä on paljon pienituloisia, mutta asukkaiden joukossa on joitakin erittäin hyvätuloisia, Rantanen sanoo.

Progressiota
lisää?


Suomen tuloerot ovat Tilastokeskuksen mukaan edelleen pienemmät kuin EU-maissa keskimäärin. Suurituloisimman kymmeneksen keskitulot olivat ”vain” 5,4-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna.

Vielä 1990-luvun lopulla tuloerot revähtivät ennätystahtia. Tämä johtui pitkälti pääomatuloilla eli teknologiaosakkeiden myyntivoitoilla ja osingoilla ratsastaneiden raharikkaiden esiinmarssista. Alkoi puhe optiomiljonääreistä.

Yksi keskeinen tuloerojen kasvua lisännyt tekijä on tutkimusten mukaan vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus erotettiin. Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin kiinteä veroprosentti.

Kun pääomatulot alkoivat kasvaa rajusti, heräsi asiaan vähitellen myös verokarhu. Vuonna 2010 valmistuneessa valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän veroraportissa esitettiin pääomatulojen verotuksen kiristämistä.

Pääomatuloa ovat muun muassa osinkotulo, vuokratulo, luovutusvoitot, puunmyyntitulo sekä eräät korkotulot. Nämä voivat vaihdella vuosittain paljon ja näin myös kuntien järjestys tuloerotilastoissa vaihtelee vuosittain. Korkotulot eivät ole mukana Tilastokeskuksen kunnallisessa Gini-indeksissä.

Tuloeroja on yritetty kutistaa. Etenkin sosialidemokraatit ovat ajaneet progression palauttamista pääomatulojen verotukseen. Toinen tuloerojen supistamiseen tähdännyt demarihanke on viime vuodesta lähtien käyttöön tullut  solidaarisuusvero eli ylempien tuloluokkien tuloverotuksen väliaikainen kiristys.

Tämän vuoden alussa pääomatulojen verotus nousi hieman. Vero on nykyisin 30 prosenttia ja yli 40 000 euron pääomatuloista 32 prosenttia. Kevään kehysriihessä päätettiin, että jatkossa verotus kiristyy jo 30 000 eurosta 33 prosenttiin.

– Listaamattomien yritysten osinkojen verotus on kuitenkin keventynyt, mikä  lisää tuloeroja tulevaisuudessa. Tämä voi näkyä jo kuluvan vuoden tilastoissa, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi.

Hän uskoo kevyemmän osinkoverotuksen näkyvän etenkin siinä vaiheessa, kun talous kääntyy taas nousuun.

– Käy niin kuin edellisen laman jälkeen, että tuloerot kasvoivat voimakkaasti.

Kartta toimii vain Taloussanomien täysversiossa. Kartta on kuitenkin tutkittavissa tämän linkin kautta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      Nordeassa ”ennennäkemätön” asiakaspako Ruotsissa – Nordea: Täysin normaali tilanne

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    8. 8

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    9. 9

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    10. 10

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää