15 tunnin työpäivä hyppytunneilla – monen arkea

Julkaistu:

Ajattelitko, että hyppytunteja oli vain koulussa? Nyt niitä on myös töissä. Lisäksi tuplavuorot ja päivystäminen pidentävät nyky-Suomessa monien työntekijöiden päivän jopa 15 tuntiin. Osa tekee jopa 24 tunnin työpäivää. Lue, missä töissä joustetaan jatkuvasti.
Keski-Suomessa taksiautoilija ajoi vuoroja kellon ympäri. Mies paloi lopulta loppuun ja lähti hakemaan saatavia oikeusteitse. Kun saatavia laskettiin tuomioistuimessa, keskituntipalkka jäi 3,5 euroon.

Auto- ja kuljetusalan (AKT) tietoon tulee vain jäävuoren huippu työajan ylityksistä. Noin vuodentakainen tapaus on ääriesimerkki, mutta ei ainoa. Kuljetusalalla paiskitaan pitkää päivää muutenkin, työehtosopimusten (tes) mukaisesti.

Ammattiliikenteessä työpäivät ovat pitkiä erityisesti kauko-, maaseutu- ja taksiliikenteessä. Kaukoliikenteessä niin sanottu työhön sidonnaisuusaika on 15 tuntia, lähiliikenteessä 12 tuntia.

Linja-auton kuljettajalla työpäivä voi alkaa kello kuusi aamulla ja kestää iltakahdeksaan. Välissä on luppoaikaa, ”katkoja”. Niitä on paljon koulukuljetuksissa ja maaseudun vakiovuoroissa.

Yhdeksän tuntia on normaali ajoaika, jonka ylityksestä on omat poikkeuksensa.

– Katkot eivät vähennä väsymystä. On mahdollista, että kuljettaja on tosi väsynyt, kun tekee tällaista päivää, sanoo auto- ja kuljetusalan AKT:n palkkasihteeri Jyrki Halvari.

Takseilla työaikalaki määrää työajan 11 tunniksi, tilapäisesti 13 tuntiin, olipa ajossa tai tolpalla. Ongelma on yleissitovan sopimuksen puuttuminen. Jos sitä ei ole, palkka kertyy ajoista ja haja-asutusalueilla ajoja voi olla hyvin harvakseltaan.

– Palkkasaatavia on laskettu vuoroista, jotka ovat kestäneet vuorokauden ympäri. Nämä eivät yleensä tule ilmi, koska kuljettajakin näissä tilanteissa toimii lain vastaisesti, AKT:n palkkasihteeri Juha Ollas sanoo.
 
Taksi-tes takaa minimipalkan, mutta se ei ole yleissitova. Jos työnantaja ei ole Taksiliiton jäsen, työntekijät ovat pelkän työaikalain piirissä. Suomessa on noin 10 000 taksia, joista tesin piirissä vain muutama prosentti.

Kaksiosaisia
vuoroja


Ilmailualan unioniin kuuluvat kenttävirkailijat tekevät puolestaan kaksiosaisia vuoroja. Ne eivät ole haluttuja, mutta lentoliikenteessä on ruuhkapiikkejä: työ ei jakaudu tasaisesti työpäivälle.

– On sovittu työehtosopimuksessa tai paikallisesti esimerkiksi, että jos tauko jää liian lyhyeksi, siitä maksetaan palkkaa, IAU:n liittosihteeri Juha-Matti Koskinen kertoo.

Finnairin lentoaseman asiakaspalvelussa sopimusta kaksiosaisista vuoroista ei tällä hetkellä ole. Joustoa syntyy siitä, että vuoroa tekevät osa-aikaiset työntekijät.

– Eivät ne vuorot haluttuja ole. Aiemmin kun olemme niitä sopineet kaikille työntekijöille, se on ollut kaupankäyntiä, jotain on saatu tilalle, Finnairin lentoaseman asiakaspalvelun pääluottamusmies Sirpa Lahtinen kertoo.

– Osa-aikaiset tekevät niitä vapaaehtoisesti ja saavat lisätunteja viikolle.

Lentokoneiden matkustamohenkilöstö pitää taukoja kesken työpäivän. Flybessa hyppytunnit ovat tällä hetkellä arka aihe. Minkä pituisilla tauoilla alkavat lisät juosta, siitä Pro-liitto vääntää parhaillaan kättä tes-neuvotteluissa.

PAM: Hyppytunnit
ikuisuusriesa


Työvuorot venyvät usein pitkiksi myös hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalveluissa. Esimerkiksi kauppakeskuksissa tarvitaan väkeä, kun aukioloajat ovat pidentyneet. 

– Hyppytunnit ovat lienee jonkinlainen ikuisuusriesa, Antti Veirto, Pamin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö sanoo.

– Alaiset soittavat esimiehille, että "mä en pääse". Se on tällaista löyhässä hirressä olemista, Pron sektoripäällikkö Annemarje Salonen kertoo.

Kiinteistöpalveluissa on paljon "työmarttyyreita" Pron sopimusala-asiamies Tiina Korjula kertoo. He haluavat hoitaa vastuualueensa, eivät halua asiakasreklamaatioita eivätkä sitten laske ylitöitä.

– Tes mahdollistaa jo pätkäisyn kahteen osaan. Totta puhuaksemme olemme olleet tästä aika hiljaa, jotta työnantajat eivät keksisi sitä käyttää. Nyt jo teemme pitkää päivää.

Päivävuorohoitaja
jatkaa yöhön


Työvuorojen venyminen ja tuplavuorot ovat tavallisia sosiaali- ja terveysalalla. Säästöpaineet näkyvät: ylitöitä ei saisi kertyä, sanoo Tehyn julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Uutena ilmiönä sote-aloillakin ovat kaksiosaiset työvuorot esimerkiksi päivähoidossa.

Aiemmin työvuorojen yhtäjaksoisuus on ollut tavoiteltava asia, joka on kirjattu työehtosopimukseen. Rapinojan mukaan kuntatyönantaja on avannut keskustelua siihen suuntaan, että työntekijät tekisivät kaksiosaisia vuoroja.

Pitkät työvuorot ja tuplavuorot ovat silti isompi ongelma alalla. Sijaista ei vain löydy paikkaamaan, varsinkaan äkillisissä tilanteissa. Vuoro voi venyä 15 tuntiin, jopa pidempään, Rapinoja sanoo.

– Usein tilanne on se, että kun päivävuorolaisen pitäisi päästä kotiin iltayhdeksältä, jääkin yöksi töihin. Töissä venyminen on aivan yleistä. Sitä näkyy hammashuollossa, leikkausosastoilla, kolmivuorotyössä ylipäänsä.

  • Finnair Oyj

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    3. 3

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    7. 7

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    8. 8

      Minä vuonna synnyit? Katso, kuulutko voittajien vai häviäjien sukupolveen

    9. 9

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    10. 10

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    3. 3

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    4. 4

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    7. 7

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    8. 8

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    9. 9

      Patria aloittaa yt-neuvottelut – vähentää jopa 130 työntekijää

    10. 10

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Veturimiesten lakko kärjistyy – kuljetusalan liitot uhkaavat tukitoimilla

    11. Näytä lisää