Näillä opinnoilla tienaat puoli miljoonaa lisää

Julkaistu: , Päivitetty:

Yliopistokoulutus on sen suorittajalle erittäin kannattava sijoitus. Tämä selviää tutkija Kristian Koerselmanin ja professori Roope Uusitalon pian julkaistavasta tutkimuksesta.
Korkeakoulututkinto tuo suorittajalleen reippaasti enemmän tuloja työuran aikana kuin ammattikoulutus tai pelkkä peruskoulutus.

Åbo Akademin tutkijan Kristian Koerselmanin ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Roope Uusitalon Labour Economics -lehdessä piakkoin ilmestyvän artikkelin mukaan yliopistotutkinnon suorittaneiden tulot ovat selvästi paremmat, vaikka mukaan laskettaisiin verot ja tulonsiirrot.

– Yliopistokoulutus lisää työuran aikaisia käytettävissä olevia tuloja keskimäärin noin puoli miljoonaa euroa verrattuna ammatilliseen koulutukseen, Uusitalo kertoo.

Miehillä ero on puoli miljoonaa, naisilla summa on hieman pienempi eli 400 000 euroa.

Käytettävissä oleviin tuloihin on laskettu työuran aikaiset palkkatulot sekä tulonsiirrot ja vähennetty verojen vaikutus. Mikäli työuran aikaiset palkkatulot laskee bruttona, korkeakoulututkinto tuo enemmän kuin puoli miljoonaa euroa.

Ammattikoulutuksen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten välillä oli eroa yli miljoona euroa koko työuralta kertyneissä palkkatuloissa. Naisilla ero oli noin 700 000 euroa.

Ammattikoulutus
ei juuri lisännyt tuloja


Toinen kiinnostava havainto on se, että peruskoulutuksen saaneiden eli vain peruskoulun tai kansankoulun käyneiden ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tuloissa ei ollut kovinkaan suurta eroa.

Peruskoulutuksen saaneilla miehellä koko työuran aikaiset käytettävissä olevat tulot olivat vain 42 000 euroa pienemmät kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Naisilla vastaava ero oli 16 000 euroa.

Uusitalon mukaan tutkimuksesta ei kuitenkaan kannata vetää johtopäätöstä, että ammattikoulutus ei nykyään kannattaisi pelkkään peruskouluun verrattuna ainakaan ansaintamielessä.

– Historiallisesti perusasteen ja ammattikoulutuksen saaneiden palkkaerot eivätkä työllisyyserotkaan ole kauhean suuria, mutta työmarkkinat on muuttumassa. Pelkän peruskoulun varassa työmarkkinoilla pärjää nykyään huonosti, hän muistuttaa.

Tutkimuksessa käytettiin aineistona otosta suomalaisista palkansaajista 22 vuoden ajalta vuodesta 1988 vuoteen 2009 asti, Uusitalo kertoo.

Yliopistokoulutus kannattaa
vaikka laskisi riskitkin


Kaikki yliopistotutkinnon suorittajat eivät kuitenkaan päädy hyväpalkkaisiin töihin ja osa saattaa jäädä työttömäksikin. Jotkut yliopistotutkinnot puolestaan vievät hommiin, joissa palkka on matalampi kuin ammattikoulun käyneellä. Esimerkistä käy yliopistokoulutuksen saanut kirjastonhoitaja verrattuna ammattikoulun käyneeseen putkimieheen.

Roope Uusitalon mukaan kimmokkeena tutkimukselle toimi nimenomaan keskustelu koulutuksen riskeistä. Opiskelija ei voi tietää, saako tämä korkeakoulusta valmistumisen jälkeen töitä ja millaisella palkalla.

– Mittaamme tutkimuksessa sitä riskiä samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin investointiriskiä. Koulutus kannattaa kuitenkin, vaikka koulutusinvestoinnille laskisi kohtuullisen riskilisänkin, Uusitalo kertoo.

Tutkimuksen perusteella korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulotasot vaihtelivat enemmän kuin ammattikoulutuksen saaneiden tulotasot. Korkeakoulutus oli siten siten riskialttiimpaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että riski olisi vain negatiivinen.

– Vaihtelu johtuu aika paljon siitä, että yliopistotutkinnon saaneilla on iso riski saada todella hyvät elinkaaritulot.

Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta, Uusitalon mukaan ei näytä siltä, että erot korkeakoulutettujen ja ammattikoulutuksen saaneiden välillä olisivat pienenemässä.

– Työttömyysaste-erot ja palkkaerot eri koulutusasteiden välillä ovat edelleen suuria ja työttömyysriski on edelleen suurempi vähemmän koulutetuilla, Uusitalo sanoo.

Maailmalla puhutaan mahdollisena tulevaisuuden skenaariona koulutusinflaatiosta, joka näkyisi palkkojen laskuna. Koulutetun työvoiman kysyntä on kuitenkin kasvanut pitkään.

Uusitalo arvioi kysynnän kasvaneen nähtävästi samaa tahtia työvoiman tarjonnan, koska ainakaan Suomessa palkkaerot eivät ole kaventuneet. Toki nykytilannetta voi verrata vaikkapa 1970-lukuun. Tuolloin koulutus kannatti suhteessa vielä enemmän kuin nykyään.

Työuran pituus ei
muuta kuviota


Myöskään erot työuran pituuksissa eivät ole niin merkittäviä, että ne vähentäisivät koulutuksen kannattavuutta. Vaikka korkeakoulutettu opiskelee pidempään, hän pysyy usein työelämässä pidempään.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurien pituuden mediaani oli vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneillä 36,4 vuotta, kun se keskiasteella oli 38,8 vuotta ja perusasteella 38,8 vuotta.

Eläkkeelle siirtyvien palkat vuonna 2010
AmmattiTyöura (vuotta)Palkkataso eläkkeelle siirtyessä (€/kk, mediaani)Vanhuuseläke (€/kk, mediaani)
Asianajaja38,242003300
Autonkuljettaja40,821001400
Insinööri39,843002700
Kiinteistöhuollon työntekijä39,520001500
Kirjastonhoitaja36,126001900
Lähihoitaja37,023001700
Lääkäri36,852003800
Myyjä40,721001200
Näyttelijä*39,528002300
Opettaja**37,035002500
Palomies39,126002000
Pankkitoimihenkilö38,522001600
Professori38,660004900
Putkimies42,129001800
Päiväkotityöntekijä36,918001400
Rakennusmies38,625001500
Sairaanhoitaja37,229001900
Siivooja36,617001100
Sähköasentaja43,130001900
Terveydenhoitaja37,525001800
Toimistoavustaja40,622001600
Upseeri30,035002500
Veturinkuljettaja*43,433002000
Yliopistolehtori37,040003200
* Vähän henkilöitä.** Muissa oppilaitoksissa paitsi yliopistoissa opettavat.
Lähde: Eläketurvakeskus


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    9. 9

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    10. 10

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää