Onko Saksalla kanttia Venäjän karhun kovisteluun?

Julkaistu:

Näkökulma
Saksa pystyisi todennäköisesti talousvalteillaan pysäyttämään Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Vaikka se voisi tulla maalle kalliiksi.


Saksa voisi näytellä ratkaisevaa roolia Venäjän pysäyttämiseksi Krimillä ja Ukrainassa, taloudellisilla valttikorteillaan. Karhun kovistelulla taloudellisin pakottein olisi tietysti kova hintansa, mitä saksalaiset tapansa mukaan aina kavahtavat. Mutta pakotteilla olisi todennäköisimmin toivottu vaikutus.

Muita keinoja ei oikeastaan edes ole jäänyt jäljelle, kun aseiden kalistelu on haluttu sulkea pois ja diplomaattisten neuvottelujen kaikkivoipaisuuteen ei uskota. Järkipuheiltakin olisi pohja pois, jos liittokansleri Angela Merkel oli oikeassa epäillessään että Venäjän presidentti Vladimir Putin eläisi jo "toisessa maailmassa".

Konfliktin alkuvaiheessa Saksassa esiintyi käsityksiä, että Venäjä olisi tehnyt täydellisen virhearvion sotilaallisella uhoamisellaan Ukrainaan kuuluvalla Krimillä.

Saksalainen asiantuntija Wolfgang Ischinger -  entinen suurlähettiläs Washingtonissa ja nykyinen Münchenin turvallisuuskonfernssin johtaja - kertoi television katsotuimmassa puheohjelmassa, ettei esitä mielellään ennustuksia. Nyt hän oli kuitenkin varma, että Venäjä oli menettänyt jo parissa päivässä kasvonsa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Saksassa on myös psykologisoitu, ettei Putinin saisi antaa menettää kasvojaan. Että hän on kovis, mutta koviksistahan tiedetään, että he kaipaavat kaikkein eniten huomiota ja tunnustusta. Konservatiivisen Die Weltin Ulf Poschardt tarjosi reseptiksi, että saksalaisten tulisi rutistaa venäläiset ja Putin syleilyynsä.

Nyttemmin Putinin ja venäläisten uusimperialistista käyttäytymistä arvioidaan jo paljon realistisemmin laskelmoituna politiikkana. Täällä tiedetään Merkelinkin jo aikoinaan havainneen, ettei Putinin kanssa koskaan keskustella vain seuraavasta siirrosta, vaan tämä on yleensä miettinyt jo sitäkin seuraavaa ja sen seurauksia.

EU ei pääse yksimielisyyteen
edes energiaratkaisuissa



Krimin tapauksessa on nähty, että Putin on laskenut Euroopan hajanaisuuden, eri kansallisvaltioiden sooloilun ja EU:n heikon johdon varaan. EU ei ole kyennyt esimerkiksi yhteiseen energiapolitiikkaan. Energia on Venäjälle sen viennin, valtiontalouden ja kauppapolitiikan A & O, mutta myös Akilleen kantapää.

Nimenomaan Saksa hankki itselleen erikoisaseman venäläisen maakaasun toimituksissa Itämeren Nord-Stream-kaasuputkihankkeessa. Sen enemmistöomistaja Gazpromin kumppaneiksi ryhtyivät E.ON Ruhrgas ja BASF:n tytäryhtiö Wintershall, ja leipiin hankkiutui ex-liittokansleri Gerhard Schröder.

Poliittisesta luottamustehtävästään suoraan, ilman häveliäisyysaikaa venäläisten palvelukseen siirtynyt Schröder luonnehti Putinia "moitteettomaksi demokraatiksi" (lupenreiner Demokrat). Sen jälkeen Schröderin on tosin ollut vaikea palauttaa mainettaan aikanaan kyvykkäänä valtiomiehenä.

Liittokanslerit ovat ennen Schröderiäkin edistäneet saksalaistalouden kiinteitä kauppasuhteita Venäjän kanssa. Maiden väliseen kaupankäyntiin eivät ole moneen vuosikymmeneen vaikuttaneet mitkään kriisit tai ihmisoikeusongelmat. Saa nähdä, onko Saksa nytkään vielä valmis itselleen kalliisiin talouspakotteisiin.

Talouspakotteilla on
hintansa kummallekin maalle



Saksan talouden itä- ja Venäjäkauppaa edustavan Ost-Ausschuss der deutschen Wirtschaft'in johtaja Rainer Lindner on jo varoittanut pakotteiden riskeistä. Hän on esittänyt laskelmia, millaiseen energiakriisiin Saksa voisi ajautua ensi talvena ja miten paljon työpaikkoja voisi kadota, kun kauppa tyssäisi.

Mediassa taas on todettu, että Saksa kestäisi, vaikka kovistelisikin Putinin Venäjää taloudellisesti. Saksa ei olisi kiristettävissä sillä, että 1/3 sen maakaasun ja öljyn ja 1/5 sen kivihiilen tarpeesta on katettu Venäjän tuonnilla, eikä silläkään, että arviolta 200 000 työpaikkaa on kiinni maiden välisestä kaupasta.

Sanktiot koskisivat paljon kovemmin taantumaan luisuvaa Venäjää kuin Saksaa. Venäjällä kansalaiset saisivat nopeasti tuta, kun maan vientitulot hupenisivat dramaattisesti.

Energian osuus on Venäjän viennistä jopa 80 prosenttia, ja siitä saatavilla tuloilla on katettu puolet valtiontalouden menoista.

Saksa on Venäjän kolmanneksi suurin kauppakumppani, mutta Venäjä on Saksalle vasta 11. suurin kauppakumppani. Tätä ei tietenkään voi vähätellä. Saksalaisen Venäjän viennin kärjessä ovat koneenrakennusteollisuus (23 prosenttia), autoteollisuus (22 prosenttia) ja kemianteollisuus (15 prosenttia). Kaikilla on tunnetusti hyvin vaikutusvaltainen lobbynsa.

Hitler-vertaukset
jo käytössä



Venäjän aggressio ja kansainvälisen oikeuden rikkominen Krimillä on tuomittu Saksassa harvinaisen selvin sanoin. Ja puisteltu päitä venäläisten härskin valheelliselle propagandalle. Historiallisesti Krimin tapahtumia on verrattu lähinnä Hitlerin Saksan vuonna 1938 tekemään Tshekkoslovakian sudeettialueiden anastukseen.

Huolestuttavinta Venäjän politiikassa on sen isovenäläisyys, venäjänkielisen väestön "suojelulla" perusteltu hyökkäys vieraaseen maahan.
Kansanryhmien erottamiseksi vedetyt rajat eivät ole koskaan lopettaneet konflikteja, vaan päinvastoin johtaneet entistä pahempiin etnisiin puhdistuksiin uusien rajojen sisällä.

Saksassa on ehkä aliarvioitu Putinin ja Venäjän johdon häikäilemättömyyttä. Toisaalta Venäjän johto on ehkä aliarvioinut Ukrainan kehitystä, eikä ole tajunnut, että maan venäjänkielinenkin väestö arvostaa maan itsenäisyyttä. Että se ei pelkää niinkään "fasistien", kuin fasistisesti käyttäytyvän vieraan vallan uhkaa.

Saksa voisi hälventää
myös Venäjän Ukraina-pelkoja


Saksan ja Venäjän suoraa vuoropuhelua vaikeuttaa yhä toisen maailmansodan historiallinen painolasti. Mutta maiden välillä on myös halua ja tarvetta yhteistoimintaan talouden alueella.
Historiallisestikin - jo kun saksalaissyntyinen prinsessa kohosi Venäjällä Katariina Suureksi, ja kutsui schwaabeja rakentamaan Venäjää…

Saksan tehokkain keino Venäjän painostamiseen Krimin ja Ukrainan konfliktissa olisivat taloudelliset pakotteet.
Samalla - ja siitä riippumatta - Saksa voisi rauhoittaa Venäjää sitomalla Ukrainan nykyjohto sille myönnetyn talousavun ehdoissa maan oikeusvaltiolliseen ja eri etnisiä vähemmistöjä kunnioittavaan kehitykseen.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    2. 2

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    3. 3

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    6. 6

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    7. 7

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    8. 8

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Haluatko jo 61-vuotiaana eläkkeelle? Katso, paljonko voit saada eläkettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    3. 3

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    4. 4

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    5. 5

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    6. 6

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    7. 7

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    8. 8

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    9. 9

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    10. 10

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    11. Näytä lisää