Tiedätkö milloin saa häipyä töistä?

Julkaistu:

Työssäkäyvän arkea: to do -lista rehottaa, pitäisi ehtiä hammashoitoon, uusia passi ja vakuutus. Ilta-ajat hierojalle ja kampaajalle ovat viikkoja varattuja – mutta eihän nyt työpäivänä voi kampaajalla istua. Vai voiko? Kuinka usein on soveliasta häipyä työpaikalta?


Sairauspoissaoloja määrittää selkeä työlainsäädäntö, mutta lyhyet poissaolot ovat harmaata aluetta, jolle työpaikoilla ei usein ole mitään pelisääntöjä.

Yksi käy työpäivän aikana hierojalla tai salilla ja häipyy aina perjantaisin asioille, toinen leimaa tunnollisesti kellokorttia ulos ja maksaa mieluummin yksityislääkärin ilta-ajasta kuin pyytää töistä vapaata.

– Jos vastuualueet ovat selvillä ja hommat tulevat tehdyksi, mitään ongelmaa näistä ei ole. Luulen, että tällaiset menot ärsyttävät lähinnä niiltä kollegoilta, jotka muutenkin mielletään vähän laiskoiksi. Tai sitten ärsyttää, että töitä päätyy muille, pohtii Katariina Kravi, tietotekniikan palveluyhtiö Tiedon henkilöstöjohtaja.

– Ei pitäisi niinkään tarkkailla sitä, onko ihminen paikalla vaan suoriutuuko hän tehtävistä. Lusmuiluun esimiehen tulee puuttua eikä joustoja pidä sitten antaa, hän sanoo.

Liukumat ja
joustot auttavat


Sääntöjen – ainakaan kovin tiukkojen – sopimisesta lyhyille poissaoloille Kravi ei innostu, sillä ne eivät istuisi kovinkaan hyvin ainakaan tietotyöläisten liikkuvaan ja joustavaan työhön.

Tiedolla, kuten suuressa osassa työyhteisöjä, ohjeistus perustuu liukuvaan työaikaan, ja joustojen keräämiseen. Joustoilla voi lähteä vaikka lounastunnilla käymään lääkärissä.

– Työlainsäädäntöön perustuva työnantajan valvontavelvoite ei istu esimerkiksi etätyössä ja nykyisessä työelämässä muutenkaan kovin hyvin.

– Itsekin tulee tehtyä töitä mitä kummallisimpina aikoina. Jos meillä joku menee perjantaina kello kymmeneltä kampaajalle, siitä voi kertoa töissä. Ei pidä itseään syyllistää, koska eivät nämä menot kokonaistyötä tai työaikaa vähennä, Kravi sanoo.

Toisilla menot
kasaantuvat työaikoihin


Ruokakauppias on havainnut asenne-eroja työntekijöissä.

– Työntekijöistä suuri osa pystyy järjestämään menonsa työvuorojen mukaisesti, mutta muutamille menot tuntuvat kasautuvan aina työvuorojen kanssa päällekkäin, K-supermaketin kauppias Markus Ranne on huomannut.

– Eroja työyhteisöjenkin kulttuureissa varmasti on. Minulla on aina ollut tapana pyrkiä järjestämään kaikki erikoistoiveet työvuorojen suhteen, kunhan asia on tiedossa viikkoa kahta ennen, Ranne kertoo.
 
– Kampaajat, parturit, kynsienlaitot tai pankkikäynnit eivät tuota ongelmaa, koska käynnit on yleensä hyvissä ajoin tiedossa.
 
Kaupoissa ja palvelualoilla ylipäänsä poissaolot on yleensä aina korvattava toisella henkilöllä. Kaupassa on hyvin vähän töitä, joita voisi siirtää myöhemmin tehtäväksi.

– Minusta kaikki henkilökohtaiset syyt ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä, kunhan toiveiden kanssa ollaan ajoissa liikkeellä, Ranne sanoo silti.

Näin helppoa menojen sovittelu ei todellakaan aina ole. Esimerkiksi toistuvien neuvola- tai terapiakäyntien sovittelu on vaikeaa, jos aikoja ei ole iltaisin. Kaikista yksityisasioista tai ongelmista ei ole kiva kertoa esimiehelle.

– Yrityksissä pitäisi olla sellainen kulttuuri, että esimiehet eivät ole liikaa mikromanagereita, vaan että jos pitää vaikka käydä lääkärissä seuraavan viiden viikon ajan kaksi tuntia viikossa, niin ei tätä pitäisi joutua kauheasti työnantajalle selittelemään.

Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä arkiasioiden kasaantuminen voi tulla ongelmaksi, ja vaikea sitten sanoa, miten sen ratkaisisi, Tiedon Kravi miettii.

– Mitä tuskaisempi työvoimatilanne on, sitä vaikeampihan näitä on ihan oikeasti järjestää tai pyytää. Se on tietysti selvä, Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

– Kunta-alalla lähdetään siitä, että esimerkiksi hierojalla käydään kyllä omalla ajalla. Jos on aina kiinni 9–17, sitten pitää vaan työnantajan kanssa yrittää sopia. Jos kokonaisesta päivästä on kyse, voi hakea harkinnanvaraista vapaata, jossa omalla ajalla voi mennä hoitamaan asioita.

Etätyöpäivä
= oma lomapäivä


Vapaatunneista ei ole kunta-alalla mitään yhteisiä sääntöjä. Kuntasektorillakin erilaiset liukumat, työaikapankit ja muut joustot antavat yleensä mahdollisuuden lähteä esimerkiksi aikaisemmin töistä tai ottaa ruokatunnilla liukumaa.

Myös vuoro- tai jaksotöissä vapaita osuu keskelle viikkoa.

– Nämä asiat kyllä keskusteluttavat kolmikantatyöryhmissä, keskusjärjestötasolla ja EU-direktiivitasollakin, joissa pohditaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

– Voisi olla helpottavaa, että työpaikkatasolla olisi jotkut peruspelisäännöt käyty läpi. Hyvä olisi, jos oma esimies ja työporukka käy läpi, miten on tarkoitus hakea vapaata ja millaisia valtuuksia esimiehellä on niitä antaa, lakimies Nybondas-Kangas sanoo.

Etätyöpäivät ovat monille tosiasiassa päiviä, jolloin puretaan tehtävälistaa, tai muuten vain otetaan hengähdystaukoa työpaikalta.

Teleyhtiö Soneran kyselyn mukaan työntekijöistä 76 prosenttia pitää organisaatiota, jossa saa tehdä etätyötä, muita kiinnostavampana työnantajana. Etätyön tärkeimpänä etuna oli ”työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen”, ei siis esimerkiksi parempi työrauha.

Tuloksen voisi tulkita tarkoittavan sitä, että etäpäivä käytetään ainakin osaksi ihan muuhun kuin työhön, kunhan nyt näennäisesti edes lähettelee vähän sähköposteja.

– Se on ihan ok, että tekee muitakin asioita etäpäivänä. Hyvin monet ihmiset tekevät normaalia pidempää työpäivää ja sen takia ei ehdi hoitaa asioitaan.

– Nykyään ensisijainen huoli ei todellakaan ole se, laiskotellaanko etäpäivänä, koska ainakin isoissa kansainvälisissä yrityksissä työtä kyllä riittää, Tiedon Kravi sanoo.

  • Tieto Oyj

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    4. 4

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    10. 10

      ”Ultrahalvat” lentoyhtiöt voivat olla seuraava askel Euroopassa – konkurssit luultavasti jatkuvat alalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää