He ottavat eniten lyhyitä saikkuja töistä

Julkaistu: , Päivitetty:

Lyhyet sairauslomat kertyvät tietyille ryhmille, ainakin kunta-alalla. Työntekijöiden poissaoloihin on paljon syitä, ja työnantajakin voi ratkoa niitä monella konstilla, kertovat asiantuntijat. Lue, ketkä pitävät eniten lyhyitä sairauslomia.


Sairauslomien omavastuusta virisi kiistely, kun kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi lauantaina aloitteen, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Seuraavat kaksi viikkoa sairastaja saisi vain 80 prosenttia palkasta.

Kenen kukkarossa karenssipäivä tuntuisi eniten?

Lyhyitä, 1–3 päivän sairauslomia pitävät eniten nuoret ja naiset, selviää kuntien työpaikkoja kartoittavasta Työterveyslaitoksen Kunta10-selvityksestä vuodelta 2010.

Alle 35-vuotiaat ottivat lyhyttä sairauslomaa keskimäärin 2,57 kertaa vuodessa ja yli 55-vuotiaat 1,33 kertaa. Lyhyiden sairauslomien määrä väheni tutkimuksessa tasaisesti siirryttäessä nuorimmasta ikäryhmästä vanhimpaan.

Kunta-alan naiset puolestaan pitivät omaan ilmoitukseen perustuvia 1–3 päivän sairauspoissaoloja keskimäärin 2,05 kertaa vuodessa ja miehet 1,30 kertaa. Luvut sisältävät ainoastaan työntekijöiden omat sairastelut, eivät lasten sairasteluja, jolloin vanhempi joutuu jäämään kotiin hoitajaksi.

Flunssa on
yleisin peruste


Perusteeksi lyhyisiin sairauslomiin merkitään useimmiten flunssa. Esimerkiksi Työterveyslaitoksella ei ole perusteista juuri sitä tarkempia tietoja, koska 1–3 päivän poissaolon työntekijä voi merkitä itse ilman diagnoosia.

Syy juuri nuorten ja naisten tiuhemmille lyhyille sairauslomille ei ole tarkkaan Työterveyslaitoksen tiedossa.

– Ylipäätään voidaan ajatella, että nuorilla on sairauksia, joista toivutaan nopeammin ja vanhemmilla taas pitkäaikaissairauksia, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Tuula Oksanen.

Pidempiä sairauslomia sen sijaan pitivät eniten iäkkäimmät työntekijät ja vähiten nuorimmat.

Naisia sairastuu
raskaissa töissä


Naisia työskentelee kunta-alalla monissa henkisesti ja fyysisesti kuormittavissa töissä, mikä voi Oksasen mukaan myös lisätä lyhyitä poissaoloja, vaikka lyhyissä poissaoloissa ei juuri ole ammattiryhmäkohtaisia eroja.

Sairaslomat painottuvat kunta-alalla nimenomaan raskaisiin naisvaltaisiin ammatteihin kuten lähihoitajiin ja kodinhoitajiin. Kunta-alan töissä naisia on 80 prosenttia.

Oksanen arvelee, että naisten lyhyet sairauslomat voivat kunta-alalla joskus johtua siitäkin, että hoitoalan naisvaltaisissa töissä sairaana työskentelyä on voitu rajoittaa potilasturvallisuuden vuoksi enemmän kuin vaikkapa tavallisissa toimistotöissä.

– Esimerkiksi tehohoidon työntekijöillä on varmaan hankalampi tulla flunssaisena töihin, eikä sitä varmaan suositellakaan.

Kunta-alalla 1–3 päivän sairauslomat muodostavat vajaan viidenneksen kaikista sairauspoissaoloista vuosittain. Vuoden 2010 Kunta10-tutkimuksessa oli mukana yli 56 000 kunta-alan työntekijän tiedot kymmenestä esimerkkikunnasta. Mukana olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

Osa firmoista jättää
ongelmat rehottamaan


Lyhyitä 1–3 päivän sairaslomia kertyy suurin piirtein yhtä paljon kaikissa ammateissa, kerrotaan myös työeläkeyhtiö Ilmarisesta. Sen sijaan eri yrityksissä poissaolojen määrät voivat vaihdella paljonkin, arvioi Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen.

– Kyllä se näkyy myös lyhyissä poissaoloissa, miten yritys tukee työntekijöiden jaksamista, Huoponen sanoo.

Huoposen näkemys perustuu niihin noin tuhanteen yritykseen, joiden kanssa Ilmarinen tekee yhteistyötä työhyvinvointiasioissa.

Flunssakaudelle yritys ei voi mitään. Työnantaja voi kuitenkin reagoida jo varhain siihen, että tietylle työntekijälle alkaa kasaantua lyhyitä poissaoloja normaalia enemmän.

– Se näkyy, miten varhaisen välittämisen malli toimii yrityksissä. Ja miten esimiehet on koulutettu ja miten he osaavat ottaa työntekijän kanssa puheeksi sen, jos sairauspäiviä tuppaa kertymään.

Runsaiden pienten poissaolojen taustalta voi paljastua esimerkiksi työuupumusta, alkoholiongelmia, vaikeuksia perhepiirissä tai muita syitä. Huoposen mukaan osa firmoista katsoo poissaoloja enemmän läpi sormien, osa ottaa ne täsmällisesti esille.

– Mitä nopeammin ongelmiin tartutaan, sitä parempiin lopputuloksiin päästään.

”Omailmoitus vähentää
sairauspäiviä”


Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo, että järjestön jäsenten keskuudessa 1–3 päivän sairauslomat muodostavat vain 10–15 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista.

– Tavallisia syitä lyhyille poissaoloille ovat erilaiset tarttuvat taudit kuten nuhakuumeet ja ripulit. Sen sijaan esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet johtavat yleensä pidempiin sairauslomiin, Haring sanoo.

Yksi toimiva keino lyhyiden sairauslomien vähentämiseen on Haringin mukaan työntekijöiden omailmoituskäytäntö. Kun työntekijä ilmoittaa itse esimerkiksi kuumeesta tai vastaavasta sairaudesta esimiehelle ilman, että hänen tarvitsee hankkia lääkärintodistusta, sairausloma jää usein joitakin päiviä lyhyemmäksi kuin muuten.

– Siinä on varmaan se, että kun ihminen menee terveydenhuoltoon, lääkäri kirjoittaa sairaslomaa sen verran, ettei saman ihminen todennäköisesti tule hakemaan jatkoa sairaslomalle. Sitten ihminen ajattelee, että hänen pitää olla vielä toipilaanakin kotona, kun lääkäri on niin kirjoittanut, Haring sanoo.

– Mutta kun ihminen on sairauslomalla omalla ilmoituksella, hän menee töihin, kun hän on taas terve.

Myös influenssarokotukset vähentävät lyhyitä poissaoloja influenssakautena. Vaikutusta on silläkin, miten työpaikalla huolehditaan sisäilman laadusta.

Työntekijä sairastaa
Ruotsissakin eniten


Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla ei ole erillisiä tilastoja lyhyistä 1–3 päivän poissaoloista, kertoo EK:n lainsäädännön ja työelämän asiantuntija Seppo Saukkonen.

Ruotsissa EK:ta vastaava elinkeinoelämää edustava järjestö Svenskt Näringsliv on kuitenkin tutkinut myös lyhyitä sairauspoissaoloja. Ruotsin tuorein tilasto on vuodelta 2009 ja lyhyeksi on määritelty 1–5 päivän sairauspoissaolo.

– Kun katsotaan kaikkia sairauspoissaoloja, kummassakin maassa työntekijöillä on selvästi enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä, Saukkonen sanoo.

Työntekijöillä ja toimihenkilöillä lyhyiden poissaolojen osuus oli kuitenkin jokseenkin sama eli noin 40 prosenttia sairauspoissaoloista.

Naisilla oli Ruotsissakin enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. Lyhyitä poissaoloja oli molemmilla sukupuolilla kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon.

– Vertailu Suomeen on tietysti epävarmaa, kun ei tiedetä, onko poissaolokäyttäytyminen meillä samanlaista, Saukkonen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    4. 4

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    7. 7

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    8. 8

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    9. 9

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    10. 10

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää