"Koodaaminen on vähän kuin runoutta"

Tietokoneen ääressä istuvat tytöt ja naiset päätyvät liian usein vain tykkäämään ja bloggaamaan. Näin sanoo Linda Liukas, joka houkuttelee heitä ohjelmoinnin pariin. Yhä useampi vastaa kutsuun. Nytkin Otaniemessä istuu viikonloppukurssilla useita kymmeniä nuoria naisia. Loppukuusta työpaja kokoontuu Amsterdamiin, kesäkuussa Pariisiin ja Buenos Airesiin.


Maailma menettää monipuolisuutta, jos ohjelmointibisnes jää nuorten miesten käsiin. Näin kuuluu yksi tietotekniikka-alan monitoiminuorten Linda Liukkaan ja Karri Saarisen perusteeseistä.

– Se on huono juttu, jos tosi kapea ihmisryhmä määrittää, millaista softa on, Liukas sanoo ohjelmistoista, jotka nykyään tuntuvat pyörittävän puolta maailmaa.

Hänen mielestään se ei käy, että 25-vuotiaat miehet Piilaaksossa määrittävät, millaisia ohjelmistoja ihmiset ympäri maailmaa arkipäivässään käyttävät.

Liukas on 26-vuoden iästään huolimatta ehtinyt paljon – muun muassa rakentaa yhteistyötä Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston välillä.

Ja nyt hän odottaa laukut pakattuina työviisumia Yhdysvaltoihin. New Yorkissa odottaa työpaikka 2,5 miljoonan dollarin rahoituksen saaneessa Codecademy-nimisessä kasvuyrityksessä, joka jakaa ilmaista koodausoppia verkossa. Käyttäjiä verkkopalveululla on nyt 200 000.

25-vuotias Saarinen taas on ollut mukana esimerkiksi pohjoismaisia aloittelevia yrityksiä seuraavassa Arctic Startup -sivustossa. Nyt päällimmäisenä mielessä on Kippt-niminen verkkopalvelu, jonka idea on tarjota paikkaa tiedon keräämiseen, jakamiseen ja käsittelyyn.

Saarinen on toinen palvelun perustajista, ja hän lähtee kesäksi Kaliforniaan rakentamaan yritystä eteenpäin.

Teesi yksi: Mitä useampi koodaa,
sitä parempi maailma


Mutta nyt takaisin Liukkaan ja Saarisen koodausfilosofiaan, jonka mukaan erilaisilla ihmisillä on erilaisia ideoita ja tarpeita, ja olisi sitä parempi, mitä enemmän ne kanavoituisivat maailmaa määrittäviksi koodeiksi.

Naiset ovat vain yksi niistä ryhmistä, joita koodareiden parissa ei juuri näy.

Ja lisäksi – jos eri alojen ihmiset innostuivat teknologian mahdollisuuksista, he osaisivat vaatia enemmän töissään käyttämiltään ohjelmilta, Saarinen kuvaa. Tämä voisi näkyä sujuvampana työnä esimerkiksi sairaaloissa tai verotoimistoissa.

Tältä pohjalta toimii Rails Girls -verkosto, joka on levinnyt Helsingistä eri puolille maailmaa puolessatoista vuodessa. Kyse on ilmaisista, päivän tai parin mittaisista tytöille ja naisille suunnatuista koodaustyöpajoista, joissa käydään läpi ohjelmoinnin perusteita, opetellaan ”puhumaan nörttiä” ja rakennellaan yksinkertainen verkkopalvelu.

Opettajina toimivat kokeneemmat koodarit, useimmiten miehet – heitä ei siis ole mitenkään suljettu pois tapahtumista. Rails Girls nimi taas johtuu siitä, että käytössä on Ruby-ohjelmointikieleen perustuva ohjelmistokehys Ruby on Rails.

Mutta mitä erityisesti naiset voivat ohjelmistomaailmalle antaa?

Juuri sitä monipuolisuutta, Saarinen ja Liukas vastaavat. He uskovat, että naiset voivat nähdä erilaisia tapoja käyttää teknologiaa hyödyksi – ohjelmistoista voisi olla iloa esimerkiksi kotiäideille vauva-aikana tai uran ja perheen yhteensovittamisessa.

– Nettikaupatkin ovat edelleen suunniteltuja insinöörien näkökulmasta, Liukas sanoo.

Toinen teesi: Teknlogia ei ole
itseisarvo, halu tehdä on


Ensimmäisen Rails Girls -työpajansa Liukas ja Saarinen pistivät pystyyn kavereidensa kanssa syksyllä 2010. Hiljaiseloa kesti siihen asti, että he rakensivat tapahtuman ympärille englanninkieliset verkkosivut.

Sen jälkeen tuttu Singaporesta otti yhteyttä: siellä haluttiin järjestää samanlainen. Seuraavaksi tulivat Shanghai, Berliini, Tallinna ja Krakova. Krakovan jälkeen verkkoon lisättiin open source -hengessä ohjeet työpajan pystyyn laittamisesta, liikkeen filosofiasta ja teknisestä toteutuksesta.

– Sen jälkeen se onkin räjähtänyt. Olemme järjestäneet tai järjestämässä tapahtumia Lontooseen, San Franciscoon, Müncheniin, Kölniin, Buenos Airesiin ja Ruotsiin. Uusia yhteydenottoja tulee viikoittain, Liukas selittää.

Työpajoissa oppiminen lähtee innostuksesta ja halusta tehdä jotakin. Tekniikan itsensä oppimista ei siis pidetä itseisarvona.

Liukas itse on elävä esimerkki tästä metodista. Hän nimittäin opetteli verkkosivujen rakentamisessa käytetyn html-kuvauskielen perusteet ihastuttuaan 13-vuotiaana Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaaseen Al Goreen. Teinityttö tahtoi rakentaa tälle suomalaiset fanisivut, ja niin hän tekikin.

Koodaamaan ei parissa päivässä tietenkään opi, Liukas painottaa. Kyse on enemmänkin innostuksen luomisesta ja kynnyksen madaltamisesta. Opettajina toimivat kokeneemmat koodarit.

Kolmas teesi: Koodaaminen
on kuin runoutta, kaunista kieltä


Liukas – energiaa pursuileva nuori nainen itsekin – toivoo, että yhä useampi tyttö tai nainen uskaltaisi purkaa luomisen haluaan teknologiaan. Hänestä on outoa, että Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, jossa on kehitetty väkimäärään nähden melkoinen joukko teknologisia menestystarinoita.

Mutta naisia ei kehittäjälistoilta juuri löydy. Jos löytyisi, Suomi voisi tarjota maailmalle vielä enemmän.

Liukas onkin vähän huolissaan siitä, mitä esimerkiksi Facebook tekee hänen sukupolvensa tytöille, jotka päätyvät usein vain kuluttamaan sisältöjä, tykkäämään ja jakamaan.

– Karrin kavereilla taas on jokaisella jokin juttu, Liukas sanoo Saarisesta ja alkaa muistella, kuinka teekkaripojat rakensivat verkkosovelluksen pyykkivuorojen jakamiseen.

Liukas uskoo, että yksi keino houkutella tyttöjä ja naisia teknologian pariin on puhua siitä eri tavoin. Maine pizzalla ja kokiksella komerossa elävistä koodareista kun elää edelleen.

Käytännössä myytin murtaminen tarkoittaa yhdessä tekemisen, käsityöläisyyden ja itse tekemisen merkityksen painottamista. Ja muistutusta siitä, että teknologiassa on tiettyä magiikkaa.

Yksi tapa viedä tätä ajatusta perille on Liukkaan harrastusprojektina piirtämä lastenkirja pikkutyttö Rubysta, joka seikkailee maailmalla ja tutustuu tietotekniikka-alalta kaapattuihin hahmoihin kuten lumileopardiin.

Liukas toivoo, että kun kirja valmistuu, alalla pyörivät kehittäjäisät lukisivat sitä lapsilleen.

Entä koulumaailma, miten rukkaisitte opetussuunnitelmaa?

Ohjelmointi pitää viedä pois tietokoneluokasta, Saarinen ja Liukas sanovat. Kuvaamataidon tunneilla voitaisiin esimerkiksi piirtää luovia käyttöliittymiä – eikä välitettäisi siitä, osataanko niitä teknisesti toteuttaa vai ei, Liukas kaavailee.

Äidinkielessäkin koodaus pitäisi huomioita.

– Koodaaminen on vähän kuin runoutta, monimutkaisten asioiden sanomista kauniisti ja yksinkertaisesti, Liukas sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    3. 3

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    4. 4

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    5. 5

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Tablettitutkimuksen tehnyt Biohit harppasi pörssissä

    9. 9

      Peliyhtiö Remedyn listautumisanti ylimerkittiin reippaasti

    10. 10

      Korkman: Suomen ongelmat eivät takanapäin, komissio pehmentänyt linjaansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    5. 5

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    6. 6

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    7. 7

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    8. 8

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    9. 9

      Suomi välttää taas EU-komission tiukan talousohjauksen

    10. 10

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmainen porno palaa televisioon

    2. 2

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Siivoaako kotiasi kummajainen, kevytyrittäjä? ”Joku roti tähän pitäisi saada”

    11. Näytä lisää