Varo, sinustakin voi helposti tulla syntipukki

Ihmisen taipumus nostaa yksi henkilö tikunnokkaan on tyypillistä yhteisöille niin työpaikoilla, kouluissa kuin suvuissa. Mutta halutaanko tämän päivän syntipukkitarinoilla itse puhdistautua? Vai onko vain oikein, että päättäjiä vahditaan tiukasti? Helpottaako, kun voi osoittaa yhtä ihmistä sormella ja ajatella, että "onneksi en itse ole tuollainen".


Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ja Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ovat nimiä, jotka ovat tulleet tutuiksi julkisuudesta viime aikoina.

Näitä ihmisiä on epäilty väärinkäytöksistä virassa tai työtehtävässä. Samalla kun asiaa on vasta alettu selvitellä, henkilö on jo nostettu korkealle valtakunnan julkisuuteen.

Virheen tehnyt ihminen on toki tilivelvollinen teoistaan. Kuitenkin esimerkiksi Paavo Voutilainen todettiin lopulta Helsingin käräjäoikeudessa syyttömäksi väärinkäytöksiin kohutuissa huonekaluhankinnoissaan. Siinä vaiheessa takana oli kuitenkin jo kuukausien riepottelu mediassa ja keskustelupalstoilla.

Lisäksi usein näyttää siltä, että tietty ihminen joutuu silmätikuksi aiheesta, joka koskettaa laajempaakin ihmisryhmää. Yhdestä ihmisestä tulee julkinen syntipukki, jonka riepottelu jättää helposti asian taustat ja laajemmat yhteydet varjoonsa.

Niin sanottu syntipukki-ilmiö tunnetaan jo ihmiskunnan alkuhämäristä alkaen. Ihmisen taipumus nostaa yksi henkilö tikunnokkaan on edelleen tyypillistä ihmisten yhteisöille niin työpaikoilla, kouluissa kuin suvuissa.

Sana syntipukki on peräisin Raamatusta, jossa sillä oli konkreettinen merkitys: ”Ennen kuin syntipukki päästettiin erämaahan, Aaron laski molemmat kätensä sen pään päälle ja siirsi siten vertauskuvallisesti kansan synnit sen päälle. Pukki kantoi sitten kansan synnit pois leiristä.”, lukee Jesajan kirjan 53. luvun 6 jakeessa.

Halutaanko tämän päivän syntipukkitarinoilla pestä pois yhteisetkin synnit? Vai onko vain oikein, että päättäjiä vahditaan tiukasti?

Tutkitaan vai
hutkitaan ensin?


Voima-lehden toimittaja Susanna Kuparinen seurasi tiiviisti Voutilaisen tapausta. Hänen mielestään tämänkaltaisia aiheita pitää vastaisuudessakin ryhtyä käsittelemään mediassa saman tien.

– Koska meillä oikeusprosessit voivat kestää kauan, ja koska asiaan kohdistuu yleistä mielenkiintoa, Kuparinen perustelee.

Vaikka Voima-lehdessä aluksi seurattiin Voutilaisen tapausta tarkasti, oikeuden vapauttava päätös julkaistiin lehdessä vasta yli puoli vuotta myöhässä. Journalistin ohjeiden ja Kuparisen itsensä mukaan päätös olisi kuitenkin pitänyt julkaista viivytyksettä.

– Virhe tapahtui, ja siitä pitää oppia, Kuparinen sanoo.

Pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki pitää ongelmallisena sitä, että tapauksista uutisoidaan, kun oikeusprosessi on vielä kesken. Hän pahoittelee, että uutisten ja viestinnän maailma on tullut niin nopeaksi, että uutisvälineet kilpailevat kuin aitajuoksijat. Toimituksissa ei ole varaa tehdä rauhallisesti ja perusteellisesti työtänsä. Silmätikkujen riepottelu kärjistyy entisestään, kun uutiset julkaistaan yleensä pikavauhtia myös netissä.

– Netin keskusteluareenat ovat kuin hullujenhuoneita. Siellä tikunnokkaan nostettujen ihmisten elämän ruotiminen jatkuu amatöörivoimin. Se on ehkä se karuin ja hurjin juttu, Heinimäki sanoo.

Helsingin yliopiston kansleri ja filosofi Ilkka Niiniluoto arvioi, että yleinen käytäntö rikostutkintojen uutisoinnista on muuttunut.

– Suomessa on vanha periaate, että kukaan ei ole syyllinen, ennen kuin on toisin todistettu. Sen takia rikosuutisissa vältettiin aikaisemmin sitä, että julkaistiin rikollisten nimiä. Nyt käytäntö näyttää muuttuneen aika paljon. Sekä rikostutkinta että eettiset ongelmat henkilöidään ja ne tuodaan suoraan julkisuuteen nimellä varustettuna.

Niiniluodon mukaan vaarana on, että ihminen leimautuu, vaikka myöhemmin osoittautuisi, ettei moitteisiin ollut aihetta.

Miten paljon yhtä
ihmistä voi riepotella?


Sekä Kuparinen että Heinimäki vetäisivät riepottelun rajan ainakin siihen, että keskityttäisiin asiaan, ei henkilökohtaisuuksiin.

– Se, minkälainen tyyppi joku on, ei oikeastaan kuulu lehtien palstoille ollenkaan. Eettinen keskustelu pitäisi käydä argumenteilla, ei nostamalla yksilöitä tikunnokkaan. Jokainen ihminen on hirveän paljon monimutkaisempi olento, kuin mitä iltapäivälehtien lööpeistä voi lukea, Heinimäki sanoo.

Kuparisen mukaan yksityiselämä pitäisi rajata pois julkisuudesta, jos se ei vaikuta tekemisiin.

– Minua huolestutti Vantaan silloisen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen naissuhteen uutisointi Helsingin Sanomissa viime vuonna. Toimittaja perusteli suhteen uutisointia sillä, että se oli saattanut Vantaan sekasortoon. Mutta voiko suhde ylipäätään suistaa kaupunkia sekasortoon? Se oli muuten hillittömän hieno juttusarja, mutta suhteesta kertominen oli liikaa, Kuparinen sanoo.

Kuparisen mukaan ihmisen henkilökohtaista elämää käsitellessään toimittaja lankeaa helposti kaksinaismoralismiin. Muilta voidaan vaatia sellaista käytöstä ja standardeja, joita ei itse noudateta omassa elämässä.

Kuparinen poistaisi myös nimittelyn.

– Esimerkiksi Rätyä on julkisesti haukuttu psykopaatiksi, narsistiksi ja vaikka miksi. En tiedä, miten nämä asiat edes liittyvät siihen, mitä Räty on tehnyt, hän sanoo.

Ilkka Niiniluodon mukaan yksittäisen ihmisen nostaminen esiin mediassa on yleistynyt viime vuosina.

– Ennen tällaiset sensaatiojutut rajoittuivat vain joihinkin lehtiin, mutta nyt niistä on tullut kaikille näkyvää lööppien vakioaineistoa. Varmasti on totta, että jos yksi ja sama henkilö on viikkokausia pyörityksessä, se voi olla hänen kannaltaan kohtuutonta, Niiniluoto sanoo.

Niiniluodon mukaan median kannattaisi ihmisten sijaan kaivaa esille laajempia mekanismeja, joista eettiset ongelmatkin syntyvät. Hän kuitenkin myöntää, että median on helpointa ja havainnollisinta käsitellä ongelmia juuri yksittäisten tapausten kautta.

Kantaako syntipukki
kaikkien pahat teot?


Jyväskylän yliopistossa joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassa Tiina Nikkola tutki ihmisen käyttäytymismalleja ryhmässä. Nikkolan mukaan ryhmän valitsema syntipukki mahdollistaa sen, että ryhmän sisäisistä ristiriidoista ei tarvitse piitata ja omaa syyttömyyttä voidaan pitää valheellisesti yllä. Syyllisen etsiminen on ryhmissä yleinen ratkaisumalli, jolla suojaudutaan omilta ahdistuksen tunteilta.

Jaakko Heinimäellekin ilmiö on tuttu.

– Kun voidaan osoittaa yhtä ihmistä sormella, voidaan tuntea, että luojan kiitos me ei olla tuollaisia. Oma puhtauden tunne syntyy näkemällä likaa toisessa.

Toisaalta moraalia voi hänen mukaansa käsitellä vain ihmisten kautta, koska vain ihmiset tekevät moraalisia ratkaisuja.

– Esimerkiksi osakeyhtiöillä ei ole moraalia, osakkailla on, Heinimäki sanoo.

Kuparisen mukaan on mahdollista, että viime aikojen uutisissa näkyy syntipukki-ilmiö.

– Totta kai on vaarana, että silloin alkuperäinen asia unohtuu. Mutta kun on kyse johtajasta tai korkeinta valtaa käyttävästä henkilöstä, silloin myös odotukset nuhteettomuudesta on ihan aiheellisestikin kovia, Kuparinen sanoo.

Syntipukki-ilmiötä ei Kuparisen mukaan pidä sekoittaa normaaliin huolelliseen asioiden seuraamiseen.

– Journalistin ohjeissa vaaditaan, että uutisoitu asia pitää seurata loppuun asti. Jos näin sitten tekee, se leimataan helposti ajojahdiksi.

Kuparinen huomauttaa, että syntipukiksi leimaamisen takana voi olla myös yksittäisen ihmisen henkilökohtainen kostoretki, ei välttämättä minkään ryhmän yhteinen valinta. Syntipukki-ilmiön ohella toinen ongelma on asioiden psykologisointi.

– Meillä ihmisillä on lajina ja meidän kulttuurissamme vahvana tendenssinä motivaation kaivaminen psykologiasta. Minusta sitä pitää varoa, kun kirjoittaa esimerkiksi virkamiesten ja viranhaltijoiden käytöksestä. Lopulta sillä ei ole väliä tekojen kannalta, mikä motiivi on, sillä ainoa kiinnostava seikka yhteisön kannalta on eleet ja seuraukset, Kuparinen sanoo.

Ansaitseeko jokainen
anteeksiannon?


Kun silmätikku on keikkunut otsikoissa aikansa, kohu laantuu ja unohtuu. Tilalle tulee toisia kohuja.

Silmätikku on voinut saada lopulta oikeudelta vapauttavan päätöksen, mutta pystyykö se enää palauttamaan hänen mainettaan julkisuudessa? Ja jos tuomio onkin langettava, ansaitseeko ihminen kuitenkin anteeksiannon?

– Se riippuu siitä, muuttaako ihminen toimintaansa vai ei. Jos sama meininki jatkuu, en ymmärrä, minkä takia pitäisi antaa anteeksi, sanoo Kuparinen.

Kuparinen kummastelee sitä, että Suomessa esimerkiksi poliitikot eivät eroa kovin herkästi, vaikka olisivat toimineet väärin. Ruotsissa on hänen mukaansa toisin.

Heinimäki sanoo, että anteeksiannossa ei välttämättä tarvitse olla kysymys ansaitsemisesta.

– Silloinpa vasta kysymys anteeksiantamisesta onkin, kun toinen ei ansaitse sitä.

Heinimäen mukaan on käytännössä mahdotonta sanoa, missä tilanteessa jonkun ihmisen peli olisi kokonaan menetetty, ja kenelle annetaan
mahdollisuus uuteen alkuun. Kerran ihmisen otsaan lyöty leima pysyy kuitenkin tiukassa.

– Tässä suhteessa olemme hirveän julmia. Hirvittävän kärkkäästi luulemme tietävämme, millaisia toiset ihmiset ovat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    2. 2

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    3. 3

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    4. 4

      Tokmanni etsii uutta toimitusjohtajaa

    5. 5

      UPM:n toinen tehdashanke etenee Uruguayssa – ei jää kiinni ainakaan rahoituksesta

    6. 6

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    7. 7

      Brittilehti: Suomi osoittaa, ettei euro toimi

    8. 8

      Ruotsalaisoperaattoreita epäillään kartellista – Telia yksi epäillyistä

    9. 9

      Yhä harvempi toimeentulotukihakemus hylätään

    10. 10

      Kela aloittaa sisäisen selvityksen tukikaaoksesta toukokuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    2. 2

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    3. 3

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    4. 4

      Jo perutut lauttamaksut iskivät saariston matkailuun? ”Alkukesä voi olla hankalaa”

    5. 5

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    6. 6

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    7. 7

      Sammon osakkeiden kohtalo kuumentaa tunteita – poliisille tutkintapyyntö salailusta

    8. 8

      Tokmanni etsii uutta toimitusjohtajaa

    9. 9

      Kriisissä rypevä Ericsson teki rajusti tappiota

    10. 10

      UPM yllätti tulosparannuksella – kysyntä oli hyvä etenkin Aasiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    5. 5

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää