Päiväkoti stressaa vanhempia: Taas myöhässä!

Taasko myöhässä? Lasten haku päiväkodista stressaa vanhempia. Monen on mahdoton ehtiä ajoissa, kun työ vaatii yhä enemmän joustoa, mutta päiväkodin aukioloajat eivät jousta. Pahimmillaan tiukat aukioloajat ajavat yksinhuoltajavanhempia työttömiksi. Ehtiikö päiväkotiin muuten kuin lintsaamalla töistä?


Pienten lasten vanhemmat pelaavat melkoista minuuttipeliä ehtiäkseen hakemaan lasta päivähoidosta työpäivän jälkeen. Työpäivä saattaa venyä kokouksen tai akuutin työasian takia, ja lapsi nököttää päiväkodin pihalla – ehkä joukon viimeisenä. Se kirpaisee monia vanhempia.

Kasvatusalan tutkijat puhuvat paljon nykypäivän ongelmista arkipäivän "siirtymissä": Kun raskaan päivän päätteeksi rientää päiväkotiin ilman hetkenkään hengähdystaukoa, väsymys ja stressi seuraavat herkästi kotiin ”toiselle työpäivälle”.

Liian tiukalle viritetyt aikatauluongelmat ovat tyypillisiä päiväkoti-ikäisten perheissä. Erityisesti yhden vanhemman perheissä ja vuorotyöläisillä koulun aloittaminen voi johtaa vielä pahempiin pattitilanteisiin: lasten hoito-ongelmat ajavat yh-vanhempia ja vuorotyöläisiä työttömyyteen.

Työkiireiden ja päiväkotiin ehtimisen ongelmaa nostettiin hiljattain esiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjoituksessa.

Kännykkä korvalla
lapsi päiväkodista


Päiväkodeissa tilanteet ovat tuttuja. Työmoodiin jäänyt vanhempi puhuu vielä työpuheluita lasta hakiessaan. Monissa päiväkodeissa ovissa on lappusia, joissa pyydetään vanhempia olemaan puhumatta kännykkään, kun lasta haetaan.

– Elämä voi mennä pelkäksi juoksemiseksi, tarhaan, kauppaan, kotiin. Jossain välissä pitäisi ruokaa laittaa ja leikkiä lapsen kanssa,  sanoo ensi viikolla aloittavan koululaisen äiti, tutkija ja Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja Eija Tuominen.

– Yhden vanhemman parheessä tilanne voi olla sellainen, että töihin ei yksinkertaisesti pääse. Meillä työttömyys on järkyttävällä tasolla: yli 16 prosenttia. Silti yksinhuoltajaäidit haluaisivat käydä töissä jopa enemmän kuin muut äidit.

– Päiväkodit ovat pääsääntöisesti auki kello 7–17, vaikka joustojakin on jonkin verran. Työelämä on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että ihan tavallisessakin päivätyössä voi tulla tilanteita, joissa tarvittaisiin paljon enemmän joustavuutta. Yhteiskunta on nykypäivänä auki melkein vuorokauden ympäri.

Tuominen ihmettelee, miten esimerkiksi Espoon kokoisessa kaupungissa voi vuoropäiväkoteja olla vain neljä.

– Näitä kokemuksia vanhemmilla kyllä on. Palaveri venyy, eikä kokouksesta pääse lähtemään pois. Lapsi kysyy, että miksi hänet haettiin viimeisenä, perhe- ja nuorisotyön yliopettaja Anna Rönkä kertoo.

– Työ, päiväkoti, koti. Tässä kolmiossa arki pyörii. Jos näistä palasista yksi hajoaa eli esimerkiksi työpäivä venähtää, se heijastuu helposti muihin osiin. Sekä lapsi että vanhempi ovat väsyneitä, ja se näkyy kotona esimerkiksi niin, että illalla on vaikeaa.

Joustoja ei
uskalleta pyytää


Perhetutkimuskeskuksen tutkijan Kaisa Malisen mukaan kansainvälisesti vertailevat tutkimukset ovat heillä osoittaneet, että osa-aikatyö olisi usein toimiva ratkaisu pienten lasten vanhemmille. Suomessa tehdään Euroopan tasolla vähän osa-aikatyötä.

Malinen sanoo, että jo muutaman tunnin lyhennys viikoittaiseen työaikaan toisi paljon joustoa perheelle ja lyhentäisi hieman lapsen päivähoitopäivää.

– Pienten lasten vanhemmat kokevat tutkimustemme mukaan työpaikoillaan olevan melko hyvin tarjolla joustavia järjestelyjä, mutta kuitenkin painetilanteissa he vähentävät työpanostusta viimeiseksi. Ennemmin joustetaan omasta vapaa-ajasta ja parisuhteesta. Lasten tarpeet halutaan myös etusijalle, Malinen sanoo.

– Mielenkiintoinen kysymys on, miksi työn joustomahdollisuuksia ei hyödynnetä? Onko työtä niin paljon, että esimerkiksi työaikaa on käytännössä todella vaikeaa lyhentää, vaikka siihen olisi ”virallisesti” mahdollisuus?

Tutkija Malinen ja yh-perheiden Tuominen uskovat, että jouston mahdollisuuksia ei uskalleta käyttää, koska pelkona voi olla esimerkiksi määräaikainen työpaikan menettäminen.

Malisen mukaan työpaikan joustot eivät ehkä ole riittävän tilannekohtaisia. Esimerkiksi työpäivän pituudesta ei välttämättä pystytä joustamaan päivittäin perheen tarpeiden vuoksi.

– Työelämä on muuttunut niin kilpailulliseksi. Monet eivät kehtaa pyytää työajan lyhennystä tai uskalla paljastaa, että ovat kollegoja heikommassa asemassa lastenhoitohaasteiden takia. Omaa jaksamista pitää venyttää, että olisi samalla tasolla toisten kanssa, Tuominen katsoo.

Rajat omaan työhön,
työnantajat joustamaan


Esimerkiksi tietotyöalalla tai uuden työpaikan saaneilla rajojen asettaminen on vaikeaa. Myös tunnollisille työntekijätyypeille kasaantuu helposti liikaa töitä. Sunnuntai-ilta on monilla aloilla muuttunut jo puoliviralliseksi työajaksi. Erään pikkulapsiperheen äiti avaa tietokoneen lähes joka arki-ilta ja jatkaa töitä puoleenyöhön.

– Äidit joustavat useammin perheen takia. Toki esimerkiksi se, että naiset tekevät useammin osa-aikatyötä, kertoo myös siitä, millaisia työtehtäviä naisille ja miehille on tarjolla. Taustalla voi olla se, että äidit kokevat isiä herkemmin huonoa omaatuntoa lapsen päivähoidossa olemisesta. Muutenkin vielä nykyäänkin äidit kokevat perheen olevan enemmän omalla vastuullaan, Malinen sanoo.

Parin vuoden takaisessa Paletti-tutkimuksessa esillä oli useita ratkaisumalleja yhteensovittamisongelmiin. Tutkimuksessa myös todettiin, että haasteista huolimatta pienten lasten vanhemmista suuri osa koki onnistuvansa hyvin työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Osa-aikatyön ja osa-aikaisen vanhempainvapaan yhdistelmästä voitaisiin tehdä taloudellisesti yhtä houkutteleva kuin osa-aikaeläke. Päivähoidosta voitaisiin periä hoitotuntien mukainen maksu. Molemmilla vanhemmilla pitäisi olla mahdollisuus samanaikaisiin työaikajoustoihin tai osa-aikatyöhön.

Lapsen hakuja ja noutoja porrastamalla ja tasaisesti jakamalla hoitopäivää voi lyhentää ja antaa toiselle vanhemmalle omaa aikaa. Työpaikoilla voitaisiin miettiä, onko kokouksia pakko aloittaa myöhään iltapäivällä. Työnantajan tai oppilaitosten hoitoapu tai lapsiparkit tai ylipäänsä myötämielinen suhtautuminen työpäivän lyhennyksiin auttaisivat.

– Väsyneen lapsen kanssa ei ehkä kannata mennä kauppaan vaan hoitaa kauppareissut muuna aikana. Vanhemman kannattaisi antaa kotiin tultua hetki jakamatonta aikaansa lapselle. Sen jälkeen lapsi usein etsiytyy sitten omiin puuhiin ja vanhempi voi keskittyä vaikka ruuanlaittoon, Rönkä neuvoo.

Erityistarpeisten lasten
yh-vanhemmat kovimmilla


Yhden vanhemman perheissä suurimmat ongelmat alkavat siitä, kun lapsi menee kouluun. Vuorohoitoa ei ole pienille koululaisille ollenkaan, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä kokeilukaupunkeja.

Vuorotyöläinen ei voi jättää alakoululaista yksin kotiin, eikä monilla perheillä ole sukulaisia lähellä, joten vuorotyötä tekevät perheet voivat ajautua työmarkkinoilla täysin mahdottomaan tilanteeseen.

Erityisen kovilla ovat yh-perheet, joissa on erityistarpeinen lapsi tai lapsia. Heilläkin ongelmat pahenevat kouluun mentäessä. Erityistarpeiselle lapselle, joka ei pärjää tavallisessa iltapäiväryhmässä, ei ole vaihtoehtoja.

Erityistarpeisen lapsen on todettu lisäävän avioeroriskiä, ja kun yksinhuoltajan työssäkäynti voi olla erittäin vaikeaa, köyhtymisen ja ongelmien kasaantumisen kierre on valmis. Liitossa ollaan erittäin pahoillaan siitä, että 1990-luvun laman aikana lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas kunnissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    5. 5

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    6. 6

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    7. 7

      Miksi meille syötetään tällaista roskaa?

    8. 8

      Valtiovarainministeriö: Hallitus ei pysty kääntämään velkasuhdetta

    9. 9

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    10. 10

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    7. 7

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    8. 8

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    9. 9

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    11. Näytä lisää