Osaakohan tätä kukaan käyttää?

Miksi kännykän herätyskello löytyy valikosta nimeltä "toimisto", soittotavat kohdasta "profiilit" ja ilmaisen karttaohjelman lataus vaatii insinöörin taitoja? Miksi uuden kännykän käyttöön ottaminen aiheuttaa fiksuillekin ihmisille tuskaa? Yksi syy on, että markkinoille kiirehditään puolivalmiita tuotteita, sanoo käytettävyysasiantuntija. Lue, mikä muu tekee kännyköistä vaikeita.


Tuttuja tapauksia lähes minkä tahansa laitteen omistajille:

Puhelimen valikkojen nimet kuulostavat oudoilta, eikä niiden takaa löydy sellaisia toimintoja kuin maallikko luulisi.

"Lataa tästä ilmainen lisäohjelma, toimii kaikissa näissä malleissa", lupaa valmistajan nettisivu. Kun lataussymbolia klikkaa, ohjelma ei tunnistakaan kyseistä mallia.

Laitteen akkua ei voi itse vaihtaa, kosketusnäyttö tahmaantuu korvavaikuista tai hyytyy pakkasessa.

Luulisi, että joku olisi kokeillut näitä tuotteita jo tehtaalla, ja huomannut ettei homma toimi.

– Ei välttämättä ole. On paljon teollisuustuotteita, jotka tulevat kauppoihin ilman, että yksikään käytettävyysasiantuntija on päässyt kokeilemaan niitä etukäteen, sanoo tutkimusjohtaja Raino Vastamäki Adage-yhtiöstä.

Mitä monipuolisempia toimintoja laitteessa on, sitä teknisemmältä vehkeen pitää tuntua. Jos et osaa käyttää kännykkääsi, vika on sinussa, joten kaiva se 200-sivuinen käyttöohje kiltisti esiin.

– Joillain valmistajilla tuntuu olevan vähän sellainen tuskastunut asenne kuin aikoinaan vanhemmilla: voi sinua lapsiparka, kun et vieläkään osaa, Vastamäki sanoo. 

Matemaattista lahjakkuutta ihailevassa Suomessa on opittu häpeämään, jos vaikka soittoäänen vaihtaminen tai tietokoneen taustakuvan muuttaminen ei heti onnistu.

Et ole tumpelo,
jos et osaa


Käytettävyystutkija Vastamäki pitää häpeäntunnetta turhana.

Hän ottaa esimerkin miesten kauluspaitapakkauksista, jotka nuppineuloineen ovat klassinen esimerkki huonosta suunnittelusta.


– Kun paidan ottaa paketista ja pukee ylleen, aika varmasti johonkin taitokseen on jäänyt neula joka pistää. Mutta ketään ei hävetä, että olinpa minä taitamaton kun sain nuppineulan niskaani. Eikä kukaan syytä siitä ensimmäiseksi itseään, Vastamäki muistuttaa.

Hänen mielestään kyse onkin asenneharhasta. Tietotekniikkaan pitäisi suhtautua samalla tavalla.

– Ihmisen tehtävä ei ole käyttää tietokonetta tai puhelinta, vaan lähetellä sähköposteja, viestejä tai soittaa, Vastamäki sanoo.

Ei meidän tarvitse välttämättä tietää, millaisten algoritmien läpi komennot menevät prosessorille, kunhan lopputuloksena viesti lähtee tai musiikkitiedosto imuroituu.

Kokonaisuuksia ei
testata tarpeeksi


Tuotteiden käytettävyyslapsusten ja pikkuvirheiden määrä on monilla aloilla lisääntynyt. Tutkijalla on tähän monta selitystä.

– On paljon ammattilaisille suunnattuja laitteita, joita ei suunnitella käyttäjäkeskeisesti. Sitten on kuluttajatuotteita, joissa pääosassa on hauska ulkonäkö kaiken muun kustannuksella, Vastamäki sanoo.

Joissain kännyköiden kaltaisissa laitteissa tuotekehitys on saatettu ulkoistaa ja hajauttaa jopa eri puolille maapalloa. Jokainen tiimi tekee yhtä ainoaa osa-aluetta, testaa sitä itse ja lähettää sitten eteenpäin yhdistettäväksi muihin.

– Kokonaisuuden toimivuutta ei ole sitten ehdittykään kokeilla, koska malli on ollut pakko saada markkinoille nopeasti esimerkiksi heikentyneen kilpailutilanteen takia. Tämän takia myyntiin tulee nykyään paljon beta-vaiheen laitteita.

Ongelmia koituu myös testaajista, jotka ovat perehtyneet samanlaisiin tuotteisiin enemmän kuin tulevat rivikäyttäjät.

– Valmistajien käyttämät testaajat ovat useimmiten joko talon omaa väkeä tai valmiiksi teknologiasta innostuneita ihmisiä, lead usereita, joilla on liikaa kokemusta alan tuotteista, Vastamäki sanoo.

Ne yhtiöt, jotka ovat osanneet käyttää aitoja tumpeloita taviksia toimintojensa suunnittelussa, ovat pärjänneet paremmin.

– Kyllä Applen iPhonen tuleminen on muuttanut merkittävästi monen muunkin alan ajattelutapaa. Jos joku yhteisö tai yritys ei tee palveluaan helppokäyttöiseksi, aina löytyy joku kilpailija, joka kyllä tekee niin, Vastamäki sanoo.

Helppokäyttöisyyteen pyrkiminen toki maksaa, mutta tuotteen tai palvelun korjaileminen jälkikäteen tulee vieläkin kalliimmaksi.

Käytettävyystutkijan omalla inhokkilistalla on liuta arkisia välineitä, jotka eivät toimi niin kuin niiden soisi toimivan.

Käytettävyystutkijaa ärsyttävät:

Design-termospullot: sisältö roiskahtaa kerralla ulos, jos korkin avaa väärin
Miesten kauluspaitapakkaukset:
piilotetut neulat Kahviautomaatit: joka mallissa erilainen valikkologiikka eri juomille
Tunnistimilla varustetut vesihanat: millainen kädenliike tällä kertaa saa veden virtaamaan?
Sähköisten pyöröovien toiminta
: pysähtyvät, jos kävelee väärällä nopeudella

  • Adage Oy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    3. 3

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    4. 4

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    5. 5

      Oxfam: Eurooppalaispankeilla miljardien voitot veroparatiiseissa

    6. 6

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    7. 7

      Trump-huolet ylsivät Helsingin pörssiin

    8. 8

      Dollari ja amerikkalaisosakkeet luisuvat Trumpin ajaman uudistuksen kaaduttua

    9. 9

      Suuryhtiöiltä käräjöidään 12 miljoonaa: ”Kyyneleet silmissä on kerrottu, kun pappa hoiti metsää”

    10. 10

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Siperia opettaa: tiedetäänkö Venäjällä öljystä jotain, mitä muualla ei?

    4. 4

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    5. 5

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    6. 6

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    7. 7

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    8. 8

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    9. 9

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    10. 10

      Liki 40 % taloyhtiöistä jättää kylpyhuoneet remontoimatta putkiremontissa – voi olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    7. 7

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    8. 8

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    9. 9

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää