Lomaeliitti nauttii, rahvas hikoilee töissä

Julkaistu:

Suomalaiset ovat kahden kerroksen kansaa lomien suhteen. Samaan aikaan, kun vakituisessa työsuhteessa olevat rentoutuvat viikko tolkulla, pätkätyöntekijät hikoilevat töissä kesäpäivät.
Aina puhutaan, että suomalaisilla on pitkät lomat. Joillakin kyllä, mutta ei kaikilla. Sosiologian dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta kertoo, että pisimmät palkalliset lomat ovat kahdeksan viikkoa tai jopa enemmänkin, mutta lyhimmillään ne ovat vain muutamia päiviä.

Olennaista on työsuhteen laatu. Jos sinulla on vakituinen työ- tai virkasuhde, kuulut lomailijoiden kultapossukerhoon. Jos olet epätyypillisessä työsuhteessa tai vasta aloittanut uudessa työssä, olet kakkoskastia.

– Ihmiset ovat erilaisissa tilanteissa suhteessa työsuhteen mukana tuleviin etuihin, joihin palkallinen vuosiloma selkeästi kuuluu. Minusta on käsittämätöntä, että työsuhde- ja sen laatu määrittävät, paljonko saa lomaa, Anttila huomauttaa.

Julkishallinnon
lomat venyvät

Lomakäytännöt vaihtelevat aloittain, työehtosopimuksittain ja sovelluksittain. Vuosilomalaki takaa vähintään neljän viikon loman tyypillisissä työsuhteissa työskenteleville. Heille lomaa kertyy vähintään vuoden työsuhteesta kaksi ja puoli ja tätä lyhyemmästä suhteesta kaksi lomapäivää työkuukautta kohti. Esimerkiksi monissa yksityisissä yrityksissä loma ei tästä enää veny.

Valtiolla ja kunnissa loma sen sijaan pitenee nopeasti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin työntekijä saa vuoden työsuhteen jälkeen viisi ja puoli viikkoa vuosilomaa. Kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen loma pitenee 30 päivään ja 15 vuoden jälkeen 38 päivään. Myös valtiolla vuosiloman maksimipituus on 38 päivää ja sen saa 15 vuoden työputken jälkeen.

Paitsi työssäolovuosista, lisää lomaa voi saada esimerkiksi yötöistä. Joillakin aloilla lomaa on saanut enemmän, jos vapaat on pidetty varsinaisen kesäkauden ulkopuolella.

Opettajia kadehditaan, koska he voivat olla pois töistä jopa kymmenen kesäviikkoa. Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen Opettajien ammattijärjestöstä kertoo, että tosiasiassa peruskoulun ja lukion opettajilla ei ole vuosilomaa, mutta ei myöskään työvelvoitetta kesällä. He saavat palkkaa tältä ajalta, mutta eivät lomakorvauksia, jos loma keskeytyy tai jää syystä tai toisesta pitämättä.

Monen
kerroksen väkeä


Kansainvälisissä vertailuissa tarkastellaan yleensä tyypillisissä työsuhteissa olevia. Kun mukaan lasketaan vielä yleiset vapaapäivät, kymmenen vuotta vakituisesti työskennelleillä suomalaisilla on Euroopan pisimpiin kuuluvat lomat eli 30 palkallista vuosilomapäivää ja 14 muuta yleistä vapaapäivää. Jos keskiarvoihin ujutettaisiin kaikki palkansaajat, luvut näyttäisivät toisilta.

– Suomessa on vähintään kahden tai jopa kolmen tason työmarkkinat, Anttila sanoo.

Pääryhmän muodostavat ne noin kaksi miljoonaa, joilla on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Töissä on myös yhä suurempi joukko väkeä, jonka mahdollisuus saada kokoaikainen vakituinen työ on heikko. Tähän porukkaan mahtuu Anttilan mukaan maahanmuuttajia, nuoria ja naisia sekä joukko 1990-luvun laman jälkeen valmistuneita.

Näiden lisäksi töissä on paljon väkeä, joista oikein kukaan ei tiedä mitään. Anttilan mukaan nämä ovat tulleet tänne muista Euroopan unionin maista töihin vaikkapa rakennuksille. Monilla on epämääräiset työolot ja -suhteet.

Joka kahdeksas
on määräaikainen



Tilastokeskuksen mukaan joka kahdeksas palkansaaja on määräaikainen. Opettajista joka kuudes opettaja on pätkätöissä. Jos määräaikaisuus päättyy suvivirteen, opettaja saa laskennallisen lomapäiväkorvauksen, josta kuitenkin vähennetään syys-, joulu, hiihto- ja pääsiäisloma.

– Niiden jälkeen ei montaa päivää jää, myöntää OAJ:n Pitkänen.

Opettajat ovat hyvä esimerkki siitä, että koulutus ei ole lääke pätkätyöläisyyttä vastaan. Tutkijoista lähes joka viides ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista joka kahdeksas on pätkätyöläinen. Alimman korkea-asteen tutkinnon läpäisseistä työn pätkittäisyys riivaa seitsemää prosenttia.

Akavan tutkija Ulla Aitta sanoo, että määräaikaiset ovat heittopussiryhmä. Vaikka hekin ansaitsevat lomaa, sitä ei välttämättä kerry yhdellä työnantajalla kovin paljon. Lomat pitää ansaita huhtikuuhun mennessä, ja esimerkiksi alkuvuonna uudessa työpaikassa aloittanut on ehtinyt ansaita vasta viikon loman.

Jos työmäärä on alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, lomapäiviä ei kerry, vaan sen sijaan maksetaan erillinen korvaus.

Pätkätyöläinen
ei tohdi lomailla


Pelko työttömyydestä jäytää useita pätkätyöntekijöitä. On tavallista, että määräaikainen hakee taloutensa turvatakseen uutta pestiä heti toisen jälkeen, joten hän ei välttämättä ehdi pitää lomia ja ottaa kertyneet päivät usein rahana.

– Määräaikaisilla pidemmät palautumisjaksot jäävät usein pitämättä, sanoo Aitta.

Pätkätyöntekijät kaipaisivat lomaa vähintään yhtä paljon kuin muutkin.

– Jokainen tietää, miten voimia vaativaa on aina aloittaa uudessa tehtävässä, Aitta lisää.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Onko sinulla iso asuntolaina? Tee tämä laskuharjoitus, pankki neuvoo

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    11. Näytä lisää