Näin kotien talous meni kuralle

Suomalaiset kotitaloudet ovat ajautuneet nopeasti Euroopan velkaisimpien joukkoon. Vain neljässä maassa kotien tilanne on pahempi. Ongelma ei ole taantuman tuoma, vaan kotien talous lipsui kuralle jo hyvinä vuosina. Vauhdikas kulutusjuhla tuplasi kotien velkataakan viidessä vuodessa.


Suomalaisten maine tavallista säästäväisempänä kansana on kuin muisto menneisyydestä. Talouden arkitodellisuus on muuttunut aivan muuksi. Olemme yksi euroalueen velkaisimmista kansoista.

Valtiontalouden ja kansantalouden lukujen perusteella Suomi kuuluu yhä euroalueen vahvimpiin talouksiin. Suomi on yhä yksi ani harvoista euroalueen ylijäämämaista.

Mutta kotitalouksien talous on kuralla.

Ennen tätä talouskriisiä suomalaiset panivat rahaa palamaan melkein yhtä railakkaasti kuin euroalueen pahimmat tuhlarit. Kotitalouksien säästämisaste painui vahvan talouskasvun ja matalien korkojen vuosina tuntuvasti miinukselle ja velkataakka kasvoi jyrkästi.

Olemme eläneet yli varojemme. 

Sadan miljardin
euron velat


Saksalaispankki Deutsche Bank on vertaillut euromaiden kotitalouksien velkaantumista. Vertailu on suomalaisittain huolestuttava.

Viime vuoden loppuun päättyvien laskelmien mukaan suomalaisia railakkaammin ovat viime vuosina velkaantuneet vain Kreikan, Espanjan ja Irlannin kotitaloudet. Nyt ainakin nuo kolme muuta maata ovat lähes täydellisessä talouskaaoksessa.

Euroalueen keskuspankin EKP:n velkatilastojen mukaan suomalaisilla on erityyppistä velkaa lähes sata miljardia euroa. Tämä on selvästi käytettävissä olevia vuosituloja suurempi summa.

Deutsche Bankin laskelmien mukaan suomalaisten velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa runsaat 110 prosenttia, kun se vielä vuoden 2003 lopussa oli alle 70 prosenttia.

Vain neljän euromaan kotitaloudet ovat pankin mukaan vielä velkaisempia kuin suomalaiset. Vuosituloihin verrattuna suurempaa velkataakkaa kantavat vain hollantilaiset, irlantilaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset.

Kreikkalaisten velkaantumisaste on kohonnut nopeammin kuin suomalaisten, mutta on edelleen selvästi matalampi. Kreikan kotitalouksien velkaantumisaste on noin 80 prosenttia.

Hollantilaiset ovat euroalueen velkaisimpia, heidän velkaantumisasteensa on 160 prosenttia. Irlantilaisilla on velkaa noin 140 prosenttia vuosituloistaan. Espanjalaisten ja portugalilaisten velkaantumisaste on hieman suomalaisia korkeampi, noin 120 prosenttia.

Suomalaisilla velkaa
enemmän kuin koskaan


EKP:n mukaan Suomen kotitalouksien erityyppiset velat kasvoivat vuosien 2002–2008 aikana yli kaksinkertaisiksi. Vuoden 2002 lopussa velkaa oli alle 50 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa velkaa oli liki sata miljardia.

Velan kasvuvauhtia korostaa se, että vuosina 2002–2008 suomalaisten palkkasumma kasvoi noin kolmanneksen. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote kasvoi noin 25 prosenttia.

Tilastokeskus on virallisissa velkaantumistilastoissaan päätynyt hieman pienempiin lukuihin kuin Deutsche Bank omissa laskelmissaan. Tilastokeskuksen laskelmissa ovat mukana vain pankkilainat. Silti myös Tilastokeskus vahvistaa kotitalouksien velkaantumisasteen kohonneen viime vuosina voimakkaasti.

Suomalaisilla oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa velkaa 104 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan. Velkaa oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Jos käytettävissä olevista eli verojen ja vastaavien pakollisten maksujen sekä tulonsiirtojen jälkeisistä vuosituloista jätetään pois esimerkiksi laskennallinen niin sanottu asuntotulo (omistusasumisesta koituva laskennallinen säästö), jäivät suomalaisten käytettävissä olevat rahatulot viime vuonna alle 90 miljardin euron. Velkaa oli 106 prosenttia rahatuloista. 

Velkataakka jakautuu kansalaisten ja perheiden kesken epätasaisesti, sillä Suomessa on kasvava määrä tyystin velattomiakin kotitalouksia. Tämä tarkoittaa, että ennätysvelat ovat yhä harvempien talouksien taakkana.


Menot kasvoivat
tuloja suuremmiksi


Nopean velkaantumisen lisäksi kotitalouksien taloutta on murentanut säästämisasteen heikkeneminen.

Tilastokeskuksen mukaan kulutukseen on pantu viime vuosina selvästi enemmän rahaa kuin tulojen perusteella olisi ollut varaa. Erotus on katettu velkaa kasvattamalla.

Viime vuonna kulutusmenoihin meni Tilastokeskuksen mukaan 1,4 prosenttia käytettävissä olevia tuloja enemmän. Kotitalouksien rahoitusasema oli lähes viisi miljardia euroa alijäämäinen.

Vuotta aikaisemmin säästämisaste painui vielä raskaammin pakkaselle, luku oli –2,8 prosenttia. Vuonna 2006 luku oli –2,5 prosenttia. Säästämisaste on viimeksi ollut lievästi positiivinen vuonna 2005.

Velkavetoiset kulutusjuhlat olivat käynnissä kauan. Seuraavaksi ovat vuorossa säästäminen ja velanmaksu.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    3. 3

      Näin selviät kun rahat loppuvat

    4. 4

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    5. 5

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    6. 6

      Valuutta­markkinoilla jeni ja rupla vahvistuvat – odotukset talouskasvusta viriävät

    7. 7

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    8. 8

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    9. 9

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    10. 10

      Pankeissa alkoi kuhina, ja tässä on syy – katso, mistä saat halvinta asuntolainaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    4. 4

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    5. 5

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    6. 6

      Nordean palvelut nurin pitkälle iltaan – käteistä ei nouse eikä verkkopankkiin pääse

    7. 7

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    8. 8

      Valuutta­markkinoilla jeni ja rupla vahvistuvat – odotukset talouskasvusta viriävät

    9. 9

      Nordean pankkipalveluiden katko ohi – kortit ja verkkopankki jälleen käytössä

    10. 10

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankkia vaihtamalla voi säästää yli tuhat euroa vuodessa

    2. 2

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    5. 5

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää