Hajauttaja nukkuu paremmin

Julkaistu: , Päivitetty:

Osakesijoittajan hermot ovat taas lujilla.
Marraskuussa osakekurssit laskivat maailman keskeisillä osakemarkkinoilla keskimäärin kymmenkunta prosenttia, ja kasvava taantuman uhka on nopeasti heikentänyt markkinatunnelmaa.

Sijoitusten hajauttaminen osakkeiden lisäksi vaikkapa vain perinteisiin valtionobligaatioihin on taas osoittautunut oivaksi keinoksi pehmentää salkun kyytiä kuoppaisilla markkinoilla. Esimerkiksi tänä syksynä pitkän koron sijoitukset ovat tuottaneet sitä paremmin mitä enemmän osakkeissa on rytissyt.

Taantuman uhka on painanut osakekursseja laskuun, mutta samaan aikaan odotukset talouskasvun hidastumisesta ja inflaatiopaineen hellittämisestä ovat laskeneet myös pitkiä korkoja. Sijoittajalle osakkeiden kurssilasku tietää tappiota mutta pitkien korkojen lasku voittoa.

Pitkäaikaisten joukkolainojen markkina-arvo eli hinta nousee, kun niiden markkinakorko laskee.

Osakkeiden ja pitkäaikaisten valtionlainojen viimeaikaiseen hintakehitykseen kiteytyy hajauttamisen itu. Koko salkulle kertyvä tuotto tasoittuu ja tuoton vaihtelu rauhoittuu, kun salkun osat nousevat ja laskevat eri tahtiin. Parhaassa tapauksessa tavoiteltu tuotto on syntynyt entistä pienemmällä riskillä tai halutulla riskillä on kertynyt entistä parempaa tuottoa.

Juuri tästä hajauttamisessa on kyse.

Osakkeet ja valtionobligaatiot eivät läheskään aina kulje vastakkaisiin suuntiin ja varsinkaan yhtä voimakkailla liikkeillä, joten täysin riskitöntä salkkua ei näillä palikoilla voi rakentaa. Silti nämä hajautetun arvopaperisalkun klassiset peruspalikat muodostavat ratkaisevasti monipuolisemman ja useimmissa markkinakäänteissä sävyisämmän salkun kuin pelkät osakkeet.

Euroopan suurimpia pörssiyhtiöitä seuraava DJ Stoxx 600 -indeksi on vajaassa kymmenessä vuodessa karkeasti kaksinkertaistanut arvonsa. Vuoden 1997 lopussa tehty sadan euron sijoitus ehti indeksin mukaan jo pikaisesti nousta yli 200 euron, mutta marraskuun kurssilasku on taas painanut sijoituksen arvon noin 187 euroon.

Samaan aikaan euroalueen tärkeimmistä valtionlainoista, Saksan 1–10 vuoden mittaisista obligaatioista muodostettu Effas Germany 110-indeksi on yli puolitoistakertaistanut arvonsa. Sadan euron alkusijoitus on kasvanut vajaaseen 160 euroon. Sijoitus Suomen valtion vastaaviin obligaatioihin on tuottanut suunnilleen saman verran.

Kummassakin indeksissä kyse on kokonaistuotosta, jossa on mukana kurssinousun lisäksi kaikki vuosien varrella maksetut osingot tai nimelliskorot ja niille indeksin kehityksen mukaan kertyneet lisätuotot.

Sijoitusten jakaminen puoliksi eurooppalaisiin osakkeisiin ja puoliksi euroalueen valtionobligaatioihin havainnollistaa hajauttamisen vaikutusta ja uskomatonta voimaa oivasti. Sijoittaja on saanut tällaisella 50/50-salkulla kymmenen viime vuoden aikana likimain saman tuoton kuin pelkällä osakesalkulla mutta yli puolta pienemmällä riskillä.

Pelkkiä osakkeita sisältävän salkun kokonaistuotto on ollut keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa, 50/50-salkun vastaava luku on 6,0 prosenttia. Tuottoeroa voi pitää kohtalaisen pienenä.

Sijoituksen riskiä kuvaava volatiliteetti on osakkeissa ollut viikkotuottojen vaihtelun perusteella keskimäärin vajaat 17 prosenttia. Yhdistelmäsalkussa (50/50) vastaava volatiliteetti on jäänyt keskimäärin alle kahdeksan prosentin. Tätä eroa voinee pitää melkoisen suurena.

Kouriintuntuvampi tapa vertailla eri salkkujen riskiä on panna suurimmat kurssilaskut rinnakkain. Kymmenen viime vuoden kehnoin 12 kuukauden tuotto on ollut osakesalkussa -42 prosenttia, yhdistelmäsalkussa -18 prosenttia. Pahin ja pisin alamäki kesti kummassakin salkussa teknokuplan huipulta kaksi ja puoli vuotta. Osakesalkun tuotto oli -55 prosenttia ja 50/50-yhdistelmäsalkun -25 prosenttia.

Esimerkin yhdistelmäsalkku on palautettu alkuperäiseen koostumukseensa puolen vuoden välein.

Yhdistelmäsalkun käyttäytyminen erilaisissa markkinakäänteissä riippuu tyystin salkun koostumuksesta. Yleensä salkun pitkäaikainen tuotto-odotus on sitä suurempi mitä suuremman painon osakkeet saavat salkussa. Vastaavasti salkun riski yleensä kutistuu sitä pienemmäksi mitä enemmän paino kallistuu korkoihin.

Karkeasta pelkistyksestä on kuitenkin turha päätellä, että pelkkiä pitkiä valtionlainoja sisältävä salkku olisi turvallisempi salkku kuin myös osakkeita sisältävä yhdistelmäsalkku.

Osiensa nousuja ja laskuja tasoittavan ominaisuutensa ansiosta vaikkapa vain kymmenen prosenttia osakkeita sisältävä yhdistelmäsalkku on suurella todennäköisyydellä turvallisempi sijoitus kuin pelkistä valtionobligaatioista rakennettu korkosalkku.

Jos esimerkiksi loppuvuoden kuluessa taantuman uhka hellittää ja markkinat alkavatkin vaihteeksi uskoa talouden elpymiseen, lähtevät pitkät korot herkästi nousuun. Tämä merkitsisi joukkolainoihin ainakin lyhytaikaista kurssilaskua, mutta vastaavasti osakkeisiin iloista kurssinousua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    2. 2

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    3. 3

      Suomalaisten kuluja maksettiin miljoonilla euroilla ulkomaille – tällä kortilla sinäkin voit hyötyä

    4. 4

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    5. 5

      HS: Microsoft lakkautti puhelinyksikkönsä – viimeisten työvelvoite päättyi kesäkuussa

    6. 6

      860 000 suomalaista saa asumistukea – määrä pomppasi yli 200 000:lla vuosikymmenessä

    7. 7

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    8. 8

      Osakeasunnot kallistuivat pääkaupunkiseudulla

    9. 9

      Osakkeet jyrkimmässä laskussa yli kuukauteen New Yorkissa – kyberhyökkäys iski tekno-osakkeisiin

    10. 10

      Italian pankkien pelastaminen kuohuttaa – veronmaksajien pussille menon piti vaikeutua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    2. 2

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    3. 3

      Laaja kyberhyökkäysaalto iski Suomeen – yrityksiltä vaaditaan lunnaita

    4. 4

      Jopa tuhansien eurojen korvausvaatimukset säikyttävät vuokranantajia

    5. 5

      Suomalaisten kuluja maksettiin miljoonilla euroilla ulkomaille – tällä kortilla sinäkin voit hyötyä

    6. 6

      Luksushotelli hylkäsi Trump-brändin

    7. 7

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    8. 8

      Italian pankkien pelastaminen kuohuttaa – veronmaksajien pussille menon piti vaikeutua

    9. 9

      Harvinaisen ankea luku: Ansioiden nousu alhaisinta yli 50 vuoteen

    10. 10

      Pihistääkö joku työpaikan kassasta tai varastosta? Tutkijat haluavat havaintosi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää