Lisa Sounio loikkasi Parikkalasta bisnesleijonaksi

Kaksi vuotta sitten Lisa Sounion nimen tunnisti kourallinen media- ja muotoiluihmisiä. Nyt hän on kaikkialla: MTV3:n Leijonan kidassa, naistenlehdissä, iltapäivälehdissä ja keskustelupalstoilla.
Oikeastaan Lisa Sounio ei ole kovin kiinnostava tyyppi. Hän on ammattilainen, joka osaa työnsä, yrittäjä ja liikkeenjohdon konsultti. Näitä on kaupungissa kolmetoista tusinassa.

Silti Sounio herättää sekä ihailua että ärtymystä.

Souniolla on pieni konsulttitoimisto, Sonay. Se tekee strategista suunnittelua ja ohjaa yrityksiä synnyttämään kansainvälisiä menestystuotteita, kertoo yhtiö sivuillaan.

Sonay tekee jopa kansainvälisiksi ilmiöiksi kutsuttuja pr-tempauksia, jatkaa sama sivusto. Kotimaiset asiakkaat ovat kauneinta Suomea, niin kuin Artek, Nokia, Valio, Kone ja UPM. Toimisto työllistää Sounion lisäksi kolme kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää.

Liikevaihto on joitakin satoja tuhansia euroja, haarukoi yritystietoja keräävä yhtiö.

Sonayn toimisto on Töölöntorin reunalla, funkkistalossa. Valkoinen töölöläishuoneisto, jossa on suomalaisia klassikkohuonekaluja, Aaltoa ja Saarista. Tietenkin. Taidetta seinillä ja seinän vieruksilla. Sounio on kiinnostunut taiteesta ja taidesijoittamisesta.

Edetään kronologisesti. Muuten juttu harhautuu, kuten Sounion kanssa helposti käy – usein hän sanoo: ”Mutta se onkin jo toisen jutun aihe”.

Sounio korostaa olevansa tavallisesta perheestä: on rakastava koti, hyvä suhteet vanhempiin. Työnteon arvon hän oppi jo nuorena sokerijuurikaspellolla. Tyttö Parikkalasta lähti varhain kotoa ja on kova yrittämään.

Vanhassa lehtijutussa Sounio esittelee karhunkaatajaesi-isän keihäänkärjen. Sen ajatteleminen pitää jalat maassa, jos piikkarit uhkaavat luiskahtaa parketilla. Sounio-nimikin oli 1950-luvulle asti Sonni. Se viittaa määrätietoisuuteen, Sounio kertoo.

Tarina on hieno, siinä on monta koukkua, se jää mieleen. Onhan tällainen tarina purrut jo kerran aikaisemminkin – se alkoi Saarijärveltä, Kirsti Paakkasen tarina.

Sounion näkyvä ura alkoi Helsingin Arabiassa vuonna 2000, Iittalan brand managerina.

– Ensin sanottiin, että olen liian erilainen, taiteellinen hörhö, töihin Iittalaan. Kuukauden kuluttua sain puhelun Iittalasta, pyysivät tulemaan.

– Naiivilla tornadomentaliteetilla koskin Iittalassa asioihin, joihin ei olisi saanut koskea.

Sounio ottaa vastuun siitä, että innosti Alvar Aalto -kokoelman laajentamista kaikeksi siksi aaltovaasiroinaksi, jota kioskit myyvät. Ne ovat introtuotteita. Kun Sounio selvittää aaltovaasin tilaa, hetken tuntuu kuin tuote todella olisi ollut aivan henkitoreissaan.

Intohimoinen ja raastavakin suhde Iittalaan kesti neljä vuotta. Mutta se toi uuden työn.

– Minulle tuli kutina omasta osaamisestani. Tajusin, että vastaukset ovat yrityksen sisällä, mutta ne on helpompi kuulla konsultilta. Minua kiinnostaa isompi kuva asioista, ja halusin päällikkötasolta johtajaksi.

– Iittalassa näin, miten paljon firmat ostavat konsulttipalveluja.

– Konsultin homma on diplomaatin ja psykologin hommaa. Pitää nähdä, mistä voi syntyä jotakin.

Näin Souniota kuvailee entinen työtoveri:

Lisa on temperamenttinen ja älykäs. Hän herättää paljon ristiriitaisia tunteita. Varmasti Lisa sopii hyvin johtamaan omaa yritystään.

Maailmassa on aina jotakin parannettavaa. Sounio ideoi taukoamatta ja ajaa ideoitaan eteenpäin. Se sopiikin yrittäjälle.

– Suomessa markkinoinnin opetuksesta on tehty tähtitiedettä. Markkinointi on intohimoa ja hurmausta. Se on sitouttamista, paljon yksinkertaisempaa kuin koulut opettavat. Pitää markkinoida koko olemuksellaan!

Puhe kiihtyy, kun Sounio pääsee markkinointiin. Ja vielä, kun puhe kääntyy myyntiin. Sounio kertoo myyneensä Ranskassa, Amerikassa, Australiassa ja Irlannissa.

– Olen niin sitkeä, että myyn ranskaksikin! Enkä edes osaa ranskaa; pistän sanoja peräkkäin ja korotan välillä ääneni.

– Suomessa on käsitys, että markkinointi on hienoa ja myynti rahvaanomaista. Ne ovat sama asia. Markkinointiin ei edes pitäisi palkata ketään ilman myyntitaustaa.

– Kansainvälisiä menestystarinoita ei rakenneta anteeksipyydellen.

Verkottuminen on näkyvintä Souniota. Häntä voisi pitää lähes mestarillisena verkottujana – Suomessa. Se hämmentää ja herättää kysymyksiä.

Kun Sounio saapuu vaikkapa tuotelanseeraukseen, haluaa hän esitellä ihmiset toisilleen. Sama tilaisuudesta toiseen: Sounio katsoo kaikkia ja kysyy, tunnetteko te jo toisenne. Hymyilee sekä ystävällisesti että määrätietoisesti.

Ja me teemme uusia tuttavuuksia. Juttelemme ventovieraiden ihmisten kanssa.

– Sen olen opetellut. Parikkalasta ei synnytä mihinkään verkostoon.

– Suomessa pihtaillaan kontakteja. Pelätään, että toinen vie asiakkaat. Olen päättänyt, että esittelen jokaisen ihmisen toisilleen. Ehkä siinä matkan varrella minäkin pärjään.

– Olen sillanrakentaja ja jäänmurtaja ja saan ihmiset viihtymään. Teen jotakin väärin, jos huomio kohdistuu minuun.

Leijonan kita toi Sounion olohuoneisiin. Kyösti Kakkonen, Eero Lehti, Toivo Sukari ja Kaija Ward istuvat muristen isojen rahakasojensa päällä. Nuori leijona hyökkäilee ja ärsyttää.

Mutta miksi Sounio meni televisio-ohjelmaan? Roopeankkojen seurassa ei tavallinen yrittäjä voi olla kuin altavastaaja.

Sounio katsoo hetken hämmentyneenä.

– On kaksi syytä. Olen aina tehnyt töitä ja ollut aika pihi...

– Minulla oli vähän suomalainen katsantokanta asiaan, aliarvioin osaamistani. Kysyin neuvoa Talouselämän päätoimittajalta Pekka Seppäseltä sekä Esa Saariselta, Kai Seikulta ja vanhemmiltani.

– Tuotantoyhtiö halusi uuden polven yrittäjän. Kyösti Kakkosen tunsin, hän oli tehnyt minuun vaikutuksen. Muille soitin ja juttelin heidän kanssaan. Hitto, minähän voin oppia heiltä! Samalla tajusin, mitä he osaavat – ja mitä he eivät osaa.

Ohjelma toi julkisuutta, tuo edelleen. Leijonan kita tuo Sounion kasvot iltapäivälehteen.

Tänä vuonna Sounio on ollut lehdissä yli kaksikymmentä kertaa.

– Jos sen voisikin jakaa kymmenelle vuodelle, hän sanoo ja nauraa.

Myös Sounion suhteet tuntuvat ihmisiä hiertävän.

– Kaikki luulevat, että ratsastan isoilla nimillä.

Puheessa vilisevät tutut nimet, eivät Seiskapäivä-nimet, vaan paras a-luokka. Intohimoista johtamista Sounio kertoo oppineensa Kirsti Paakkaselta. Leijonan kitaa hän kertoo katsoneensa viimeksi Himasella, Pekka Himasella.

Sounio jakaa mielipiteet. Annetaan muiden puhua:

Temperamenttinen ja älykäs nainen.

Vahvatahtoinen, hän pitää oman päänsä.

Ajaa ajatuksensa läpi.

Lisa sopii varmasti johtamaan omaa yritystä. Värikäs.

Sounion tapa lähettää joulutervehdys, jossa hän on itsenäisyyspäivän juhlapuvussaan, on vähintään persoonallinen.

Yrittäjät tietävät Sounion periksiantamattomaksi. Hän soittaa useammin kuin kahdesti, ehdottaa tapaamisia, hänellä on aina ideoita, jotka parantavat juuri sinun bisneksiäsi.

Sellainen ärsyttää toisia, herättää kateutta, joku pelästyykin.

Näin Sounion määrätietoisuutta kuvaa hänet tunteva yrittäjä:

Lisa Sounio halusi niin kovasti tehdä yhteistyötä kanssamme.

Sounion työn jälkeä ei kukaan moiti.

Helsinki on pieni kaupunki, piirit ovat pienet. Huhut kiertävät, ja loppujen lopuksi punavuorelaisravintoloiden Bali Hain tai Slussenin pöydissä asiat tunnutaan tietävän parhaiten.

Sounion yhtiökumppanin osuus hänen menestyksessään puhuttaa.

Sounio tekee selväksi, että Artek-yhteistyö alkoi Tom Dixonin pyynnöstä, vaikka Sounio tunsikin Artekin toimitusjohtajan Mirkku Kullbergin entuudestaan jo Kullbergin Nanson ajoilta. Sounio puolestaan esitteli Kullbergin kumppanilleen, jonka Kullberg myöhemmin pyysi Artekin hallitukseen.

Entä Nokia? Nokian asiakkuuden Sounio sai, kun hänen kumppaninsa oli siellä töissä, mutta eri osastolla. Enää Sounion kumppani ei Nokian palveluksessa ole, mutta Sounion yhteistyö Nokian kanssa jatkuu.

Yhtiökumppani on avopuoliso Marko Ahtisaari.

– Yksityisasioista emme puhu. Työasioista puhumme kumpikin omalla sarallamme.

Puolet Sonayn liikevaihdosta tulee ulkomailta. Se tulee työstä, joka ei näy eikä kuulu Suomessa.

Sounio kertoo, kuinka jutteli pari viikkoa sitten Amsterdamissa sir Richard Bransonin kanssa pienistä vaatemerkeistä. Puheessa vilahtelevat maat, kaupungit ja ihmiset: luennoin siellä ja sielläkin.

Kun Sounio teki töitä kulutuselektroniikka-alan tutkimuksen parissa, otti hän yhteyttä Porschen valmistajaan. Kokemus sai hänet soittamaan toiselle autovalmistajalle.

– Mietin, mikä olisi vielä hienompi automerkki. Ja soitin yhtiöön. He innostuivat ajatuksistani. You must be something special, you must come over here.

– Heinäkuun jälkeen olen käynyt tapaamassa heitä kolme kertaa.

Vielä haastattelun päätyttyä Sounio palaa kysymykseen päämäärästään.

– Ei minulla ole salaista agendaa. Olen haaveillut, että minulla olisi töissä kymmeniä ihmisiä useissa maissa. Harkitsen tulevaisuudessa partnereita. Vahvat konsulttiyritykset syntyvät useamman tyypin ympärille. Olen myös päättänyt verkottua rahamaailmaan.

Souniolla on päämääriä, sekin ärsyttää.

Entä ärsyttääkö Sounio, koska on nainen? Nuori, koulutettu ja menestyvä. Suorasukaisia, näkyviä yrittäjänaisia meillä jo on, vaikka Kirsti Paakkanen ja Lenita Airisto. Sopiiko Sounio joukon jatkoksi?

Miehelle hyvä veli -verkosto on ansio. Mutta naiselle hyvä vanhempi sisar -verkosto ei ole eduksi. Sen käyttäminen tuomitaan omien ansioiden puutteeksi.

Sounio on onnistunut työssään: kahdessa vuodessa tuntemattomasta nuoresta naisesta on tullut puheenaihe.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Tällainen johtaja Alkoon halutaan: 7 kriteeriä

    5. 5

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    6. 6

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    7. 7

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    8. 8

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    9. 9

      Ekonomin palkka 5 000 e/kk – vastavalmistuneiden palkoissa isoin hyppy

    10. 10

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    4. 4

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    5. 5

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    6. 6

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    7. 7

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    8. 8

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    9. 9

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    10. 10

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    9. 9

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää