Japanin kurimus pelottaa

Julkaistu:

Sijoittaja voi olla kohtalaisen varma, että länsimaiden mahtavimmat keskuspankit tekevät kaikkensa välttääkseen Japanin talouskurimuksen. Länsimaiden ja samalla koko maailman taloutta uhkaavaa luottolamaa ovat torjumassa myös Kaukoidän ja öljyntuottajamaiden upporikkaat keskuspankit, joten ainakaan markkinat eivät romahda rahapulan takia.
Osa sijoittajista ja markkina-analyytikoista pelkää, että Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen ongelmista liikkeelle karannut rahoituskriisi suistaa ensin Yhdysvaltain ja myöhemmin mahdollisesti koko maailman talouden taantumaan. Uhkakuvan mukaan taantuma kampittaisi arvopaperimarkkinat pitkäaikaiseen laskuun.

Synkimmät ennusteet povaavat Yhdysvaltoihin samanlaista pitkää alamäkeä, joka on koetellut Japania pian 20 vuotta. Varoittajat ovat myös muistaneet, että Yhdysvaltain 1930-luvun lama alkoi pitkään jatkuneen velkavetoisen kulutusjuhlan ja osakkeiden hillittömän kurssinousun päätyttyä romahdukseen.

Yhdysvaltain talous- ja markkinaromahduksen seuraukset olisivat kuitenkin niin karmeat ja laajat, että maailman keskuspankit luultavasti mieluummin puhaltavat kupliville markkinoille lisää ilmaa kuin päästävät kaikkia entisiä kuplia poksahtamaan kerralla.

Japanin talous on kompuroinut deflaationsekaisessa taantumassa tai lamassa siitä lähtien, kun osake- ja kiinteistömarkkinoiden mammuttikupla puhkesi vuonna 1990.

Tokion pörssi on laskenut rajusti heilahdellen, ja toistaiseksi osakekurssit kävivät kuplan jälkeen alimmillaan vuonna 2003 – melkein 15 vuotta kurssihuipun jälkeen. Tokion pörssin suurimpia yhtiöitä seuraava Nikkei 225 -indeksi kävi vuonna 1989 korkeimmillaan yli 40 000 pisteessä, mutta nyt indeksi on neljän vahvan nousuvuoden jälkeen vasta 16 000 pisteen hujakoilla.

Osakkeiden tavoin Japanin kiinteistömarkkinat ovat lipsuneet alamäessä suurimman osan kuplan jälkeistä aikaa.

Kiinteistökuplan huipulla Japanin kiinteistökannan laskennallinen arvo ylitti Yhdysvaltain kiinteistöjen arvon, vaikka japanilaiset olivat itsekin nostamassa yltiöpäisillä ostoillaan Yhdysvaltain kiinteistöjen hintoja. Nyt Japanin kiinteistöt ovat noin puolessa kuplahinnoista.

Japanin korkotaso on ollut nollan tuntumassa jo vuosia, mutta tämä ei ole riittänyt elvyttämään taloutta saati palauttamaan sijoittajien luottamusta sen enempää osake- kuin kiinteistömarkkinoihinkaan.

Melkein ilmainen japanilaisraha ei ole jäänyt elvyttämään maan omaa taloutta ja markkinoita, vaan se on liukkaasti livahtanut parempien tuottojen perään maailman muille markkinoille kuten Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan valtionlainoihin. Ulkomaisiin sijoituksiin on virrannut valtavia summia myös ylijäämäisen ulkomaankaupan vientituloista ja kotitalouksien intohimoisesti kokoamista säästöistä.

Ultrakevyen korkopolitiikan jääminen tehottomaksi ja halvan pääoman karkaaminen muille markkinoille ovat vakava muistutus länsimaiden keskuspankeille markkinoiden vaikeasta hallittavuudesta. Keskuspankit voivat ohjata rahan hintaa ja määrää, mutta eivät kohdetta.

Yhdysvaltain Fed ja maailman muut keskuspankit ovat tutkineet perusteellisesti, miksei korkojen voimakas lasku auttanut Japanin taloutta vauhtiin.

Varsin yleinen tulkinta on Japanin keskuspankille ja valtiovarainministeriölle tyly. Arvostelijoiden mukaan keskuspankki syvensi ja pidensi lamaa tarpeettomasti pitämällä korkojaan liian kauan liian korkealla. Voimakkaat koronlaskut alkoivat vasta, kun luottolama oli jo käynnissä. Valtiovarainministeriö pahensi tilannetta kiristämällä kulutusverotusta.

Yhdysvaltain Fed on sitä vastoin useita kertoja viime vuosien varrella osoittanut ryhtyvänsä tarvittaessa pikaisiinkin toimiin pitääkseen markkinat käynnissä ja talouden kasvussa.

Heinäkuun puolivälissä alkaneen tuoreimman rahoituskriisin edetessä myös Euroopan keskuspankki EKP on osoittanut kykenevänsä ja ryhtyvänsä tarvittaessa pikaisiinkin toimiin hillitäkseen markkinoiden häiriöitä.

Fedin pääjohtaja Ben Bernanke sai ennen virkanimitystään lempinimen Helikopteri-Ben muistuttaessaan teknokuplan puhjettua, että keskuspankki voi torjua deflaatiota ja luottolamaa tarvittaessa vaikka levittämällä helikopterista rahaa talouteen. Bernanke on ansioitunut 1930-luvun laman syiden ja seurausten tutkijana.

Keskuspankeilla on käytettävissään järeitä aseita talouden – ja samalla markkinoiden – tukemiseen. Fed ja EKP ovat jo tukeneet pankkien välisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa useiden kymmenien miljardien eurojen raharuiskeilla, EKP viimeksi tällä viikolla.

Lisäksi Fed ja EKP voivat laskea ohjauskorkojaan tarvittaessa useilla prosenttiyksiköillä, mikä käytännössä laskisi rahan hintaa ja ainakin periaatteessa lisäisi markkinoilla liikkuvan rahan määrää.

Fedin ohjauskorko, niin sanottu Fed Funds -korko on 5,25 prosenttia ja EKP:n vastaava niin sanottu repo-korko on 4,00 prosenttia, joten laskuvaraa on kummallakin todella runsaasti.

Kaukoidän keskuspankit ovat tukeneet länsimaiden markkinoita jo vuosia ja niillä on pelissä jo aivan liian suuret panokset, jotta ne jättäisivät länsimarkkinat oman onnensa nojaan.

Kiinan ja useiden muiden Kaukoidän maiden voimakkaasti ylijäämäinen ulkomaankauppa on kerryttänyt maiden valuuttavarannot hillittömiin mittoihin.

Satojen – ja yhteensä tuhansien – miljardien dollareiden sijoitukset takaavat, että myös Kaukoidän keskuspankit tekevät kaikkensa estääkseen Yhdysvaltain talouden ja dollarin romahtamisen.

Kukaan ei tiedä, onnistuvatko keskuspankit pitämään talouden ja markkinat käynnissä. Yhtä epävarmaa on, jääkö markkinoiden viimeaikainen rauhattomuus taas ohimeneväksi korjausliikkeeksi, vai onko kyse pitkäaikaisesta laskusta.

Siitä sijoittaja voi sen sijaan olla kohtalaisen varma, että onnistuessaan keskuspankit käynnistävät markkinoiden kurssijuhliin railakkaat jatkot. Niin kuin oikeissakin juhlissa, on jatkojen osoite tosin ennalta arvaamaton.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Seppälää haetaan konkurssiin

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    9. 9

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    10. 10

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Pauligin ”hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän – syy on suomalaisten kahvimaussa

    8. 8

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää