5 talousasiaa, jotka ymmärretään täysin pieleen – yksi asia ylitse muiden

Julkaistu:

Kyllä kansa tietää – myös taloudesta ja keskustelee aiheesta mielellään. Joskus vain mennään oikein kunnolla pieleen. Osa ekonomisteista käy asioista vilkastakin keskustelua. Kysyimme, missä talousasioissa heidän mielestään on nyt eniten väärinymmärryksiä.
Yksi puhuu aidasta, toinen seipäästä, kolmas ei täysin tiedä mistä puhutaan, mutta haukkuu varmuuden vuoksi molemmat keskustelijat. Sellaiselta talouskeskustelu hetkittäin vaikuttaa. Keskustelupalstat ovat täysin oma maailmansa, mutta myös Twitterissä mennään kunnolla laukalle.

Keskustelu sinänsä on ehdottoman tärkeää. Niinpä soitimme viidelle ekonomistille ja kysyimme, missä talousasioissa se kuuluisa kansa juuri nyt tuntuu olevan eniten hakoteillä tai hämmennyksissä. Kaikki viisi ovat aktiivisia Twitterissä. Tässä ovat heidän valintansa. Yksi asia on selvästi yli muiden.

Mika Maliranta, Etlan tutkimusjohtaja ja osa-aikainen professori Jyväskylän yliopistossa

– Viime aikoina eniten on oltu hukassa perustulon käsitteen kanssa. Vaikka Olli Kärkkäinen on kyllä tehnyt hyvää työtä selvittääkseen, mistä asiassa on kyse, hän sanoo.

Olli Kärkkäinen on yksityistalouden ekonomisti Nordeassa ja hän tarkastelee asioita yksilön näkökulmasta. Myös Kärkkäinen on hyvin aktiivinen keskustelija Twitterissä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Maliranta sanoo ymmärtävänsä ihmisten sekaannuksen, koska perustulon käsite ei ole yksiselitteinen.

– Nykyään melkein mitä vain, mikä pälkähtää mieleen, voi kutsua perustuloksi. Sellaiseksi keskustelu on mennyt.

– Vaikeinta ihmisille tuntuu olevan käsittää, että perustulossa ei ole velvoitteita. Jos ihmiseltä kysellään muita tuloja, tukia tai esimerkiksi omaisuutta ja se vaikuttaa asiaan, silloin ei enää ole kyse perustulosta.

Sekaannusta lisää Malirannasta se, että käynnissä oleva Kelan perustulokokeilu, ei ole hänestä järkevä.

– Se, mitä nyt kokeillaan, ei ole toteuttamiskelpoinen malli tai kirstu on tyhjä hyvin pian. Kelan kokeilu tuo lähinnä tietoa työn tarjonnasta ja sen muutoksen vaikutuksista.

Ilkka Kaukoranta, SAK:n pääekonomisti

– Perustulosta on suuria väärinkäsityksiä. Osittain siksi, että koko määritelmä tuntuu olevan kovin liukuva vielä. Perustulon ydinasia on vastikkeettomuus ja sitä ei aina ymmärretä. Lisäksi perustulo ei ole mikään taikatemppu, jolla ratkaistaan kannustinongelmat, hän sanoo.

Toiseksi Kaukoranta nostaa esiin asuntopolitiikkaan liittyvät väärinymmärrykset.

– Hyvin usein kuulee väitteen, että rakennusyhtiön ostaman tontin kustannus menee suoraan asuntojen hintoihin. Ei tietenkään mene. Asunnonostajaa ei kiinnosta, minkä verran rakennuttaja on maksanut tontista. Ostaja ei maksa enempää kuin haluaa, onpa rakennettu kalliille tai halvalle tontille.

Samoin ajatus, että tukijärjestelmällä olisi merkittävä rooli asuntojen hintakehityksessä, on Kaukorannasta väärä.

– Asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet, koska ihmiset haluavat muuttaa tänne eikä asuntoja ole riittävästi. Jos asiaan halutaan muutosta, pitää rakentaa lisää. Se ei auta, että tukijärjestelmää muutetaan tai tontteja myydään rakentajille alella, hän sanoo.

Aki Kangasharju, Nordean pääekonomisti

Kangasharju aloittaa siitä, mitkä asiat ovat hänestä suomalaisessa talouskeskustelussa tabuja: tuloerot, keskustelu elvytyksestä ja sopeutuksesta sekä keskustelu palkannostovarasta.

– Olen huomannut, että sanonpa tuloerokeskustelussa mitä vain, niin olen joko kapitalistiriistäjä tai kommunisti, hän naurahtaa.

– Samoin keskustelu elvyttämisestä tai sopeuttamista on niin ideologisesti ladattua, että siitä on monien hyvin vaikea argumentoida tyynenä. Keskustelu palkannostovarasta taas osuus herkkään kohtaan. Joidenkin mielestä palkkoja on aina varaa nostaa ja joidenkin mielestä ei koskaan. Mutta näissä kaikissa on vielä kyse siitä, että ymmärretään kyllä, muttei haluta ymmärtää.

Ykkösasiaksi myös Kangasharju nostaa perustulon ja siihen liittyvän keskustelun.

– Jos mukaan tulee mikä vain vastikkeellisuuden malli, kyse ei enää ole perustulosta. Lisäksi osa keskustelijoista haluaa hoitaa sillä sosiaaliturvaa ja toiset haluavat eroon kannustinloukuista, ja silloin lähtökohta on ihan eri. Lisäksi koko perustulon määritelmä ei ole selkiintynyt ja se sekoittaa asiaa entisestään.

Heikki Pursiainen, Liberan toiminnanjohtaja

Pursiainen nostaa ykkösasiaksi verokeskustelun ja sen perusasian, että ”ei ymmärretä, että vain ihmiset voivat maksaa veroja”.

– Puhe siitä, että verotetaan yrityksiä ja ei veroteta ihmisiä, on siksi järjetön. Ihan kuin puu maksaisi metsäverot tai kiinteistö maksaisi kiinteistöverot. Verot maksaa aina joku ihminen, Pursiainen sanoo.

– Ei ymmärretä, että kun nostetaan yritysten verotusta, suuren osan siitä maksavat yrityksen työntekijät ja asiakkaat. Työntekijät saavat alempaa palkkaa ja asiakkaat maksavat tuotteista korkeampaa hintaa, hän jatkaa.

Toiseksi hän valitsee keskustelun taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista.

– Monilta poliitikoiltakin menee ihan ohi, että työ on kustannus. Meidänhän pitäisi tehdä asioita helposti, eikä vaivalloisesti. Mitä pienemmällä työmäärällä jotain saadaan aikaiseksi, sen parempi, hän sanoo.

– Jos työmäärä itsessään olisi hyöty, niin aletaan tehdä töitä toinen käsi selän taakse sidottuna.

Juha Itkonen, Suomen Pankin ekonomisti ja tutkija

Itkonen valitsee erittäin laajan makrotalouden asian: sen, miten ihmisten on vaikea erotella pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutuksia.

– Otetaan esimerkiksi talouskasvu. Puhutaan suhdannemuutoksista, työttömyydestä, työn lisäämisestä ja kysynnästä, mutta pidemmän päälle kyse on vauraudesta ja suomalaisten elintasosta. Siitä, miten paljon suomalaisten elintaso on noussut ja millaisia toimia pitää tehdä, että tämä kehitys jatkuisi.

– Jos kaikki työttömät saisivat työpaikan, niin se toisi bruttokansantuotteeseen kasvua 1–2 prosenttiyksikköä muutaman vuoden ajan. Ja siinä se sitten olisi, kasvu pysähtyisi siihen.

Suhdannekysymykset ovat lyhyen aikavälin vaikutusta ja suomalaisten elintason muutokset hyvin pitkän aikavälin.

– Nykykeskustelussa makrokysymyksissäkin löytyy helposti aina joku syy–seuraussuhde, jolla pystyy selittämään kokonaisuudesta yhden asian. Meidän pitäisi keskustella siitä, mitä tehdä, että suomalaisten elintaso pysyy haluttuna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    2. 2

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    3. 3

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    4. 4

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    5. 5

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    6. 6

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    7. 7

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    5. 5

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    6. 6

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    7. 7

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    8. 8

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    9. 9

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    10. 10

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää