5 talousvaikuttajaa paljastaa, minkä alan opinnot he valitsisivat nyt

Julkaistu:

Kukaan ei tiedä varmasti, mitä alaa nykyisin kannattaisi opiskella. Kysyimme viideltä merkittävän uran tehneeltä asiantuntijalta, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat opiskelunsa alusta nyt.
Syksyn lähestyessä uudet opiskelijat pohtivat kuumeisesti, mille kursseille he ilmoittautuisivat ja mihin he suuntautuisivat.

Mihin erikoistua? Mikä olisi mielenkiintoista – ja mistä olisi hyötyä tulevaisuuden työuraa ajatellen?

Kysyimme viideltä kokeneelta vaikuttajalta, mitä he lähtisivät opiskelemaan, jos saisivat tehdä valintansa uudestaan nyt.


Leena Mörttinen, vm:n osastopäällikkö

Valtiovarainministeriön osastopäällikkönä juuri aloittanut taloustieteilijä, valtiotieteen tohtori Leena Mörttinen ei vaihtaisi pääainettaan eli kansantaloustiedettä. Opinnot menisivät silti eri rataa.

– Ehdottomasti yhdistäisin taloutta, teknologiaa ja humanistisia tieteitä paljon enemmän, hän sanoo.

Tietotekniikan ja ohjelmoinnin taidoista olisi hyötyä teknologisessa murroksessa, ja humanistis-yhteiskunnallinen näkökulma auttaisi ymmärtämään yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan toimintaa.

Sivuaineinaan Mörttinen opiskeli automaattista tietojenkäsittelyä, matematiikkaa ja laskentaoppia. Hän kuvailee opiskeluotettaan ”teknokraattiseksi”.

– Yhteiskunnallisesta murroksesta olen oppinut, että rinnalla olisi ehdottoman hyödyllistä olla myös humaanimpia tieteitä. Me kovasti aina pohdimme, miten asioita tehdään, mutta miksi-asiat ovat tärkeitä, jotta yhteiskunta liikkuisi eteenpäin.

Mörttistä kiinnostaisi etenkin teknososiologia, joka tutkii digitalisaation, tekoälyn ja työn muutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan. Hän uskoo, että sen opintoja tulee yliopistojen tarjontaan pian.

– Siinä huomioidaan teknologinen murros ja ihmiskunnan kyky reagoida siihen, tulla mukaan muutokseen ja tehdä siitä positiivinen.


Matti Apunen, Evan johtaja

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja ja Aamulehden entinen vastaava päätoimittaja Matti Apunen lähtisi lukemaan lakia.

– Juridiikka on hyödyllistä, koska se opettaa ihmistä hierarkkiseen ja jäsentyneeseen ajatteluun, muodostamaan argumentin, puolustamaan omaa argumenttia ja kaatamaan vastapuolen argumentteja, hän perustelee.

Apusen mukaan juridiikassa on kysymys loogisesta ajattelusta, jolle on aina käyttöä, vaikkei lakimiehenä toimisikaan.

– Argumentin rakentaminen ja kaataminen ovat hyödyllisimpiä taitoja, mitä maailmassa nykyisin voi olla.

Apusen pääaine Tampereen yliopistossa oli tiedotusoppi, ja hän opiskeli myös kansainvälistä politiikkaa. Hänen mukaansa molemmat ovat ”selityksen taidetta”, jossa logiikan osuus ei ole kovin suuri.

Apusen tie vei korkealle – mutta katuuko hän siis opiskeluvalintojaan?

– Katuminen on yleisesti ottaen hyödytöntä. Ihmisen on opittava elämään valintojensa kanssa ja pyrittävä ottamaan irti se, minkä niistä kohtuudella saa, hän vastaa.

– Ainakin sen verran niistä on ollut hyötyä, että ehkä tunnistan bullshitin paremmin kuin jossain toisessa tilanteessa.

Apunen opiskelisi lisäksi matematiikkaa tai jotain siihen perustuvaa tiedettä, koska ihmisillä on suuria ongelmia ymmärtää asioiden mittakaavaa ja numeroihin liittyviä kysymyksiä.

– Matematiikka pystyy löytämään asioita, joita silmä ei näe. Eräs matemaatikko sanoikin, että matematiikka on asioiden loppuun katsomisen taitoa.


Li Andersson, kansanedustaja, puoluejohtaja

Kansanedustaja ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että hänkin hakisi oikeustieteelliseen, jos valinnan hetki tulisi nyt.

– Omassa työssäni olen huomannut, kuinka tärkeää on, että käytettävissä on asiansa osaavia lakimiehiä muun muassa ulkomaalaislainsäädännön ja talouspolitiikan saralla.

Anderssonin mukaan etenkin ulkomaalaislainsäädäntöön erikoistuneita juristeja on Suomessa vähän.

– Juridinen osaaminen on todella tärkeää kaikessa sellaisessa vaikuttamistyössä, jossa on kysymys perusoikeuksista, kuten perusturvasta tai vammaisten oikeuksista.

Juridiikka on kiinnostanut Anderssonia aina. Hän on opiskellut Åbo Akademissa kansainvälistä oikeutta ja erikoistunut ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisasioihin. Hänen opintonsa eivät silti tuo juristin pätevyyttä.

Kansainvälinen oikeus kiinnostaisi Anderssonia yhä erikoistumisalana. Nyt hän on opiskellut myös venäjän kieltä ja kulttuuria.

Anderssonin mukaan työmarkkinat ja työelämä kehittyvät koko ajan sellaiseen suuntaan, että on hyvin vaikea ennakoida, millaiselle aineyhdistelmälle olisi erityistä tarvetta tulevaisuudessa.

– Ainoa neuvo, jonka olen suostunut antamaan ihmisille, on se, että pitää valita sellaisia aineita, mistä on itse kiinnostunut, koska silloin riittää motivaatiota.


Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder opiskeli ensin alemman korkeakoulututkinnon yhteiskuntatieteistä ja jatkoi myöhemmin maisteriksi kauppakorkeassa.

– Jos saisin valita uudelleen nyt, lähtisin todennäköisesti opiskelemaan heti kauppatieteitä ja juridiikkaa. Olisin sillä mielellä liikkeellä, että lähtisin bisnekseen ja perustaisin yrityksen, Fjäder sanoo.

Pitkän järjestöuran tehnyt Fjäder on työskennellyt muiden palveluksessa aina. Hän haluaisi nähdä, riittävätkö rahkeet myös luoda ja kasvattaa jotain itse. Markkinatalouskin on edelleen voimissaan, vaikka muutoksia tapahtuu.

– Olen aina ollut utelias ja rooleissani aina rakentaja enkä ylläpitäjä. Haluan koko ajan uusia haasteita ja elää ajassa ja vähän ennen aikaakin eli nähdä ja vaikuttaa tulevaisuuteenkin.

Fjäder katsoo, että juuri kauppatieteistä ja juridiikasta olisi eniten etua, jos hän perustaisi oman yrityksen tai lähtisi yrittäjäksi ystävien kanssa.

– Kauppatieteet antavat laajat mahdollisuudet tehdä erityyppisiä asioita. Juridiikka taas kiinnosti jo opiskellessa.

Fjäder korostaa, että kaikki koulutus ja sivistys on hyvästä. Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu antavat edellytykset hakea ja soveltaa tietoa sekä tarttua eri tehtäviin. Myös ammattikoulutuksella voi tehdä paljon.

– Neuvoni nuorille on: vie opiskelut loppuun mahdollisimman nopeasti mutta niin, että ehdit saada samalla vähän työkokemustakin. Ahkeruus palkitaan aina.


Penna Urrila, EK:n johtava ekonomisti

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila etsisi opinnoissaan kansainvälisiä kokemuksia jo varhain ja hakeutuisi ulkomaille vaihto-opiskelijaksi.

– Vaikka olen kielikoulun kasvatti, siitä ei olisi ollut koskaan haittaa, että kansainvälisiä kokemuksia olisi saanut vieläkin enemmän, Urrila sanoo.

– En ollut varsinaisessa vaihdossa, vaikka olenkin käynyt ulkomailla lyhyempiä aikoja jo lukioaikoina.

Yliopiston ainevalintojaan Urrila ei ole katunut. Jos hän siis saisi valita uudestaan, pääaineeksi tulisi yhä kansantaloustiede, eikä hän vaihtaisi sitä tukevia sivuaineitakaan, tilastotiedettä ja matematiikkaa.

– Talous ja laaja-alaisuus painoivat, kun valitsin kansantaloustieteen. Perusteet olisivat samat tänäkin päivänä. Tässä pystyy yhdistämään erilaisia kiinnostuksen kohteita matematiikasta lähtien aina yhteiskunnalliseen kehitykseen ja kielitaitoon.

Tulevaisuuttaan suunnittelevia nuoria Urrila kannustaa harkitsemaan ainakin digitalisaatioon liittyviä opintoja sekä hoitoalaa, koska ne vaikuttavat varmoilta työnsaannin kannalta. Hän kuitenkin korostaa, että on tärkeää opiskella sitä, mikä kiinnostaa, missä kokee voivansa antaa jotain ja mihin pystyy menemään mukaan täysillä.

– Työelämän muutos tulee jatkumaan nykynuorten työuran aikana erittäin nopeasti. Valmius kouluttautua tai suuntautua uudelleen on hyvin tärkeä, olipa pohjakoulutus mikä vain, hän lisää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Luvut paljastavat isot erot – katso, miten suuren osan eläkkeestäsi maksat itse

    10. 10

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää