Näin käy yhä useammin: Ei tehdäkään putkiremonttia vaan puretaan koko talo

Julkaistu:

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ikääntyneet ja huonoon kuntoon päässeet kiinteistöt päätyvät yhä useammin purettavaksi kokonaan sen sijaan, että niihin tehtäisiin tarvittava putkiremontti, Isännöintiliitosta arvioidaan.
Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski arvioi, että ilmiö yleistyy, koska korjausvelka monessa kiinteistössä kasvaa ja samaan aikaan arvo laskee. Jos kiinteistössä putket ovat tulleet jo tiensä päähän ja vaativat mittavaa saneerausta, remontin hinta voi jo lähennellä kiinteistön sen hetkistä arvoa.

Harjunkosken mielestä tällaisessa tilanteessa kannattaa muistaa, että isokaan remontti ei tee kiinteistöstä uutta. Voi olla järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uusi.

Isännöintiliiton torstaina julkistama barometri paljastaa, että yli kaksi kolmasosaa putkiremonteista aloitetaan vasta, kun putkistoa on jo jouduttu paikkaamaan. Korjausvelka pääsee kasvamaan kiinteistöissä muun muassa siksi, että taloyhtiön hallituksessa ei päästä yhteisymmärrykseen remontin tarpeesta.

Keravan Isännöinti ja Toimistopalvelut Oy:n isännöitsijä Jaana Kvist tuntee hyvin tapauksen, jossa näkemyserot remontin tarpeesta ovat johtaneet kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannuksiin. Kvist arvioi, että kiinteistön arvon nousu remonttien myötä ei riitä kattamaan kaikkia koituneita kustannuksia. Ison talon purkua ei harkittu.

– Taloyhtiössä pantiin parin vuoden ajan aika paljon rahaa korjauksiin ennen kuin hallitus sai tehtyä päätöksen putkiremontista ja vietyä asian yhtiökokoukselle, jotta päästiin suunnitteluasteelle ja siitä toteutukseen.

Kun päätös hankkeen aloituksesta oli tehty, jouduttiin Kvistin mukaan yhtiössä vielä jännittämään, kuinka paljon tulee uusia putkivuotoja ennen kuin remontti käynnistyy.

– Niitä on ehtinyt tulla lisää vielä sinä aikana, kun putkiremontti on ollut käynnissä, hän kertoo.

Kvist arvioi, että odottelu aiheutti ylimääräisiä kuluja isolle, 1970-luvulla rakennetulle taloyhtiölle kaikkinensa noin 30 000 euroa.

Hän sanoo, että usein odottelun takia taloyhtiön niskaan mätkähtää useampi iso remontti samaan aikaan.

– Kun halutaan odottaa viime tippaan saakka, julkisivuremontti ja putkiremontti tulevat tehtäväksi monesti peräkkäin.

Yhteisymmärryksen puute purkupäätöstenkin esteenä

Ongelmaksi kovalta tuntuvalle purkupäätökselle voi muodostua Harjunkosken mukaan nykyinen osakeyhtiölaki, joka vaatii, että kaikki osakkaat suostuvat kiinteistön purkamiseen.

– Jos yksikin sanoo, ettei pureta, niin taloa ei silloin voida purkaa. Purkaminen vaihtoehtona ei tule useinkaan taloyhtiössä puheeksi, koska tiedetään, että yksimielisyyden saavuttaminen ei onnistu, Harjunkoski sanoo.

Hänen mukaansa asunto-osakeyhtiölaki saattaa tältä osin kuitenkin uudistua, kun lakia seuraavan kerran sorvataan.

– Sitä on vähän uumoiltu, että laki uudistuisi niin, että yksimielistä purkupäätöstä ei enää tarvita.

Harjunkoski miettii, että vaikka kiinteistön neliöhinta olisi 1500 euroa ja remonttikulut lähentelevät tuhatta euroa neliötä kohti, niin kokonaan uuden rakentaminen saattaa jo kannattaa.

– Silloin kannattaisi rakentaa vähän isompi tölli samalle tontille, niin sillä pystyisi rahoittamaan kustannusten erotusta ja osakkaat saisivat uuden talon, hän toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    7. 7

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    10. 10

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    7. 7

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    8. 8

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää