Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

Vuosikymmenten mittainen ajanjakso päättyi päättyvällä viikolla, mutta ampuivatko työnantajat itseään jalkaan, kysyy Teemu Muhonen kommentissaan.
Muutama vuosi sitten kolumnisti Kalle Isokallio esitteli oman ratkaisuehdotuksensa työmarkkinasolmun avaamiseksi:

– Jos minä olisin Elinkeinoelämän keskusliitto, lakkauttaisin itseni, Isokallio hahmotteli Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa.

Vinha logiikka oli tietysti se, että ilman EK:ta työntekijäpuolen kattojärjestöille ei jäisi vastapuolta, jonka kanssa riidellä ja sopia.

Vielä silloin harva uskoi, että jo helmikuussa 2017 aamu-tv-heitosta tulisi pitkälti totta: tämän viikon keskiviikkona EK kertoi irtisanovansa 22 keskusjärjestösopimusta, jotka se on edellisten vuosikymmenen aikana tehnyt SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa.

Eräs työmarkkinapolitiikkaa pitkään läheltä seurannut henkilö kuvaa EK:n päätöstä niin valtavaksi, että sitä on vaikea edes käsittää. Hänen mukaansa EK:n edustamien yritysten pyrkimys päästä sopimuskahleista irti saattaa kuitenkin kääntyä itseään vastaan:

– Tämä on syöttö suoraan Sdp:n lapaan.

Tämän näkemyksen ymmärtämiseksi on tarkasteltava, mitä EK oikeastaan menneellä viikolla teki – ja miksi ei tehnyt sitä jo kauan sitten.

Sipilä laittoi ay-liikkeen polvilleen, ja työnantajat haistoivat hetkensä

Kun Juha Sipilän (kesk) hallitus ilmoitti keväällä 2015 tavoitteekseen luoda uuden ”yhteiskuntasopimuksen”, monet ihmettelivät, mikä ihme se vanha yhteiskuntasopimus sitten on.

Yhdellä lauseella sitä voisi kuvata näin: koko sotien jälkeisen ajan merkittävä osa suomalaisesta työ- ja sosiaalipolitiikasta on hoidettu edustukselliseen demokratiaan pohjautuvan päätöksenteon sijasta niin, että työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat keskitetysti tehneet kauaskantoisia sopimuksia.

Ensimmäinen suuri murtumisen merkki nähtiin syksyllä 2014 sovitussa eläkeuudistuksessa, kun uudistuksen päälinjat määritti yllättäen järjestöjen sijaan valtio.

Seuraavana vuonna valtaan noussut Sipilän hallitus ilmaisi järjestöjen järkytykseksi jo ohjelmassaan melko selvästi, että muutoksia tehdään tulevina vuosina työmarkkinaosapuolilta liikaa kyselemättä.

Vaikka monet pitivät hallituksen venkoilua amatöörimäisenä, totuus on, että hallitus sai SAK:n ja kumppanit polvilleen: syystä tai toisesta ne hyväksyivät omasta näkökulmastaan historiallisen epäedullisen kilpailukykysopimuksen.

Isokallion heitto EK:n lakkauttamisesta oli työnantajille vuosikymmenten ajan kaukainen, sillä sopimuskulttuurin romuttaminen olisi nostanut työntekijät barrikadeille.

Tällä viikolla kävi selväksi, että työnantajat eivät enää pelkää maahan lyötyä ay-liikettä: keskusjärjestösopimusten eli ”työmarkkinoiden perustuslain” irtisanominen oli lopullinen sinetti sille, että sotien jälkeen solmittu yhteiskuntasopimus on nyt purettu.

Kuka pääsee täyttämään tyhjiön?

Keskusjärjestösopimuksista luopuminen on kaikkea muuta kuin pieni yksityiskohta, sillä irtisanotut sopimukset määrittelevät muun muassa irtisanomissuojaa sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman.

Suuresta osasta sopimusten sisällöstä on säädetty lailla vain hyvin löyhästi tai ei lainkaan, koska työmarkkinaosapuolten ylläpitämä sopimusjärjestelmä on suomalaisessa järjestelmässä korvannut lakeja.

Vaikka ”yhteiskuntasopimuksen” yksipuolinen lakkauttaminen tuskin ajaa Suomea täyteen kaaokseen – kuten muutama vuosikymmen sitten olisi käynyt – työnantajat eivät pääse täyttämään suurta yhteiskunnallista tyhjiötä yksin.

Tänä vuonna nähtävä liittojen välinen riitely purettujen järjestösopimusten toimialakohtaisesta soveltamisesta antaa eduskuntavaaleihin valmistautuvalle Sdp:lle paitsi nostetta myös mitä parhaimman syyn alkaa ajaa lakiin lukemattomia sellaisia työmarkkinoita sääteleviä pykäliä, joita siellä ei aiemmin ole ollut.

Keskusjärjestöjen välisestä sopimuskulttuurista luopuminen johtaakin todennäköisesti siihen, että työelämän pelisääntöjä tullaan määrittelemään laissa aiempaa tiukemmin. Se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajien päätös lakkauttaa nykyisenlainen sopimuskulttuuri kääntyisi niitä itseään vastaan.

Kenties EK:n jäsenistössä katsotaan, että koko järjestöjen välisen sopimusviidakon sopimuskulttuurin hylkääminen ja lainsäädännön vahvistaminen on pitkän päälle edellytys sille, että palkoista voidaan sopia työpaikoilla nykyistä vapaammin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    2. 2

      Ranskan Le Pen villitsi kannattajiaan: ”Euroopan unioni tulee kuolemaan”

    3. 3

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    4. 4

      Bensan hintakehityksessä monta kysymysmerkkiä – Opec haluaa nostaa öljyn hintaa, mutta ei liikaa

    5. 5

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    6. 6

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    7. 7

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    8. 8

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    9. 9

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    10. 10

      Trump: Saksa on Natolle isoja summia velkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    2. 2

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    3. 3

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    4. 4

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    5. 5

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    6. 6

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    7. 7

      Uber siirtää robottiautonsa talliin Yhdysvalloissa kolarin takia

    8. 8

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    9. 9

      Vertailu paljasti Suomen maksuhäiriöisimmät kunnat ja postinumerot

    10. 10

      Ranskan Le Pen villitsi kannattajiaan: ”Euroopan unioni tulee kuolemaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    6. 6

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    7. 7

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    10. 10

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    11. Näytä lisää