Laki kolmesta koulutuspäivästä meni mönkään – ”Tulokset ovat olleet heikkoja”

Julkaistu:

Jatkuva kouluttautuminen on yhä tärkeämpää, kun työelämä muuttuu vauhdilla. Koulutusta pyrittiin lisäämään kolme vuotta sitten voimaanastuneella lailla. Tulokset ovat olleet laihoja.
Runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistumassa. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

Koulutuspäivien lisääntyminen ei näy ainakaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä. Päinvastoin. Vuonna 2015 koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä putosi alimmilleen 2000-luvulla. Myös työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneiden osuus on laskenut lain astuttua voimaan.

– Tulokset ovat olleet heikkoja, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Epäonnistuneena lakia pitävät palkansaajakeskusjärjestöt ja valtiovarainministeriö. Ainoastaan työnantajien EK suhtautuu koulutuspäivälakiin neutraalisti, vaikka näkee siinä myös ongelmia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Virallinen arvio myöhästynyt

Riita koulutuspäivistä saatiin sovittua vuonna 2013 parin vuoden väännön jälkeen. Lopputulos oli vesitetty: työntekijät eivät saaneet haluamaansa koulutusoikeutta, vaan se vaihtui työnantajien koulutusvähennykseen. Julkisella puolella koulutusvähennystä kutsutaan koulutuskorvaukseksi.

Samalla työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat, että lain onnistumista arvioidaan kahden vuoden jälkeen. Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin.

Virallinen arvio on luvassa viimein tänä vuonna. Epävirallisen arvion voi tehdä tarkastelemalla työolobarometrin lisäksi lukuja koulutusvähennyksestä ja -korvauksesta sekä kuuntelemalla asiantuntijoita.

20 miljoonan euron kuilu

Hallituksen esityksessä koulutuspäivien arvioitiin maksavan vuodessa 85 miljoonaa euroa. Tästä 57 miljoonaa oli yritysten, 20 miljoonaa kuntien ja 8 miljoonaa euroa valtion osuus.

Yritykset ovat päässeet lähimmäksi arvioitua. Vuonna 2014 koulutusvähennystä myönnettiin yhteensä 46 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 51 miljoonaa euroa.

Kunnat, seurakunnat, yliopistot ja yhdistykset ovat jääneet kauas arvioidusta. Toissa vuonna niille myönnettiin 11 miljoonaa euroa koulutuskorvausta ja sitä edellisenä vuonna reilut 9 miljoonaa. Vakuutusjohtaja Juho Oksanen tosin korostaa, että TVR:n “näppituntuma” oli, että summa jäisi alle 10 miljoonaan.

– Oli selvää, ettei se tule suunnitellussa laajuudessa toteutumaan.

Valtiolla ero arvioidun ja toteutuneen koulutuskorvauksen välillä on suhteellisesti vielä suurempi. Koulutuskorvausta maksettiin valtion virastoille ja laitoksille 2,8 miljoonaa vuonna 2014 ja 2,9 miljoonaa vuonna 2015.

Julkinen puoli yksityistä edellä

Julkisella puolella summat ovat jääneet selvästi arvioidusta, mutta työntekijöistä suhteellisesti suurempi osa on päässyt nauttimaan uuden lain hyödyistä kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia on ollut koulutuskorvauksen piirissä, mutta yrityksissä vain reilut 10 prosenttia.

SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla. Julkisten alojen luottamusmiehistä näin arvioi 22 prosenttia.

SAK kysyi luottamushenkilöiltään myös sitä, onko laki lisännyt niiden koulutusta, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa. Kaikista luottamusmiehistä 14 prosenttia vastasi kyllä, julkisella puolella 24 prosenttia.

Korvausta muutenkin järjestettävästä koulutuksesta

Laissa on useita ongelmia. Koulutusvähennyksen - ja korvauksen hakeminen on työlästä verrattuna saatuun hyötyyn. Tämän ongelman kohtaavat niin yritykset kuin julkisetkin toimijat.

Koulutus on myös rajattu vastaamaan nykyisen työnantajan tarpeita. Tarve olisi ollut kannustaa työntekijöitä koulutukseen, joka parantaa valmiutta ottaa vastaan uusia tehtäviä uusissa organisaatioissa, valtiovarainministeriö katsoo.

– Virastot ja laitokset ovat hakeneet korvausta koulutuksesta, jota ne olisivat järjestäneet joka tapauksessa, VM lausui TEM:lle viime vuonna.

STTK on samaa mieltä.

– Kannusteella tuetaan joka tapauksessa pidettävää koulutusta, etujärjestö sanoi lausunnossaan.

EK katsoo ongelmaksi sen, että koulutustarpeet pitää arvioida ryhmäkohtaisesti, kun usein tarpeet ovat yksilöllisiä. Laki kuitenkin herätti yrityksissä alkuinnostuksen, mutta EK:lla ei ole tietoja siitä, onko koulutus lisääntynyt, asiantuntija Mika Kärkkäinen sanoo.

Elinikäinen oppiminen tärkeää kaikille

Käytännössä koulutuspäivälaki vaikuttaa antaneen yrityksille uuden verovähennyksen ilman, että koulutus on lisääntynyt. Lisäksi kunnat ovat onnistuneet hyödyntämään koulutuskorvausta.

– Kannattaako järjestelmää pitää yllä, jos vähennys tuottaa valtiolle vain kuluja eikä vastaa tarkoitustaan? SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kysyy.

Sellaisia työpaikkoja ei enää ole, joissa osaamisen kehittäminen ei olisi tärkeää. Tämän vuoksi yhteiskunnan ja ammattiliittojen pitää miettiä muita keinoja tukea työikäisten elinikäistä oppimista, Koskinen sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi kaikille jaettava koulutusseteli, jolla yksilöt voisivat hankkia itselleen koulutusta. Tämänkaltainen järjestelmä on käytössä Singaporessa.

Suomessa koulutussetelistä on kirjoittanut työelämäosaamisen asiantuntijayrityksen Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari. Seteli voisi ratkaista Varpukarin mukaan ongelman, jossa koulutusta eivät saa he, jotka sitä kenties eniten tarvitsevat.

– Jokaisen työelämätaitoja pitäisi kehittää toimintaympäristön ja työn muutoksen tahdissa ja jo silloin, kun työtilanne on vakaa. Näin vältettäisiin monta henkilökohtaista tragediaa ja säästettäisiin valtavasti yhteiskunnan varoja, Varpukari sanoo.
Näitä luetaan!
  1. 1

    Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

  2. 2

    Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

  3. 3

    Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

  4. 4

    490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

  5. 5

    6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

  6. 6

    Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

  7. 7

    Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

  8. 8

    Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

  9. 9

    Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

  10. 10

    Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

  2. 2

    490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

  3. 3

    Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

  4. 4

    Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

  5. 5

    Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

  6. 6

    Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

  7. 7

    Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

  8. 8

    6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

  9. 9

    Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

  10. 10

    Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

  2. 2

    Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

  3. 3

    Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

  4. 4

    Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

  5. 5

    Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

  6. 6

    6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

  7. 7

    Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

  8. 8

    Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

  9. 9

    Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

  10. 10

    Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

  11. Näytä lisää