Haitalliset yritystuet paisuvat: "Tämä on hälytysmerkki"

Julkaistu:

Taloussanomien tekemän selvityksen mukaan hallitus jakaa niin tänä kuin ensi vuonnakin satoja miljoonia euroja yritystukia, jotka on todettu tehottomiksi.


Yritysten nauttimat tuet jatkavat paisumistaan, vaikka osa niistä on todettu tehottomiksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vielä julkistamattoman raportin mukaan haitallisten yritystukien osuus on kasvanut samalla, kun hyödyllisiä on leikattu.

Taloussanomien tekemän selvityksen mukaan hallitus jakaa niin tänä kuin ensi vuonnakin satoja miljoonia euroja yritystukia, jotka on todettu tehottomiksi. Tutkijat arvostelevat kovin sanoin erityisesti paljon energiaa kuluttavalle teollisuudelle annettavia verotukia.

Nykyiset hallituspuolueet lupasivat vaalien alla yritystukiin leikkauksia, mutta toisin on käynyt. Samalla kun etuuksia ja palveluita karsitaan, yritystuet ovat tutkijoiden mukaan poliitikoille pyhä lehmä, johon ei haluta koskea.

– Ymmärrän sen poliittisen ongelman, joka yritystukien leikkaamisesta tulee. Siinä otettaisiin sellaisilta yrityksiltä ja viime kädessä sellaisilta ihmisiltä, joilla on kasvot. Näille rahoille olisi kuitenkin nykyistä parempaa käyttöä, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

Hallituksen mukaan yrityksiä on tässä työllisyystilanteessa tuettava. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin erikoistutkijan Timo Rauhasen tukien jakaminen on hallitukselle keino näyttää, että se tekee jotain konkreettista hyvää.

– Samalla ei mietitä loppuun asti, kuinka tehokasta, järkevää tai vaikuttavaa se on, Rauhanen sanoo.

Vatt: Verorahojen tuhlaamista

Yritystuet kasvavat
Valtion suorat yritystuet ja erilaiset verotuet, miljardia euroa

20122013201420152016
3,463,523,433,573,63
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö


Tässä jutussa yritystukiin lasketaan yritysten valtiolta saamat suorat tuet ja erilaiset verotuet. Taloussanomien työ- ja elinkeinoministeriöstä saamien tietojen mukaan yritystukipotti nousee tänä vuonna reiluun 3,6 miljardiin euroon.

Erityisesti raskasta teollisuutta hyödyttävät energiatuet kasvavat. Näiden tukien määrä on noussut sadoilla miljoonilla viime vuosina. Hallitus panee niihin lisää rahaa myös ensi vuonna.

Vattin kesäkuussa julkistettu tutkimus kertoi, että valtio tukee turhaan energiasyöppöjä yrityksiä vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen mukaan mikään ei osoita energiaveron palautusten tukeneen näiden yritysten kilpailukykyä. Lisäksi tuki vesittää Vattin mukaan yritysten kannustimet parantaa energiatehokkuutta, mikä on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.

Hiljattain paljastui, että hallitus haluaa alentaa raskaan teollisuuden sähkölaskua lisää uudella tuella. Tällä tuella hallitus haluaa korvata teollisuudelle päästöoikeuksien kallistumisesta aiheutuvan sähkölaskun kasvun.

Ensi vuoden budjetissa tähän tukeen on varattu 43 miljoonaa euroa. Vuosina 2017–2021 tukisumman arvioidaan nousevan yhteensä 232 miljoonaan euroon.

Vatt on lytännyt uuden tuen verorahojen tuhlaamisena. Sen mukaan hiilivuodosta ei ole tutkimusnäyttöä. Vattin johtava ekonomisti Marita Laukkanen korosti Helsingin Sanomissa, että "tuen ei voida odottaa vaikuttavan yrityksen tuotantoon tai työvoiman kysyntään".

Asiantuntijat: Koko järjestelmä on menossa väärään suuntaan

Tutkijoiden mukaan yritystukien rakenne on ison remontin tarpeessa, koska osa tuista on vääränlaisia ja kohdennettu väärin. Sekä Rauhasen että Malirannan mukaan koko järjestelmä on menossa väärään suuntaan.

Etla valottaa kehitystä viimeistelyvaiheessa olevassa raportissaan.

– Kielteiset yritystuet ovat lisääntyneet. Nämä tuet kohdistuvat perinteisiin toimialoihin ja niissä vanhoihin yrityksiin. Tämä on hälytysmerkki, kuvailee Maliranta.

Maliranta pitää kielteisinä sellaisia tukia, jotka eivät tue innovointia yrityksissä. Kielteisiä ovat esimerkiksi investointi- ja verotuet, jotka tähtäävät olemassaolevien työpaikkojen säilyttämiseen. Nämä työpaikat ovat usein perinteisessä teollisuudessa aloilla, joiden tulevaisuudennäkymät ovat huonot.

– Näiden tukien yhtenä tärkeänä pontimena on ollut tuhoutumassa olevien työpaikkojen suojelu, Maliranta sanoo.

Esimerkiksi energiatuet ylläpitävät Malirannan mukaan olemassaolevaa tuotantorakennetta. Pahimmillaan tuista tulee tulppa talouden uudistumiselle, kun uusilla yrityksillä ei ole tarjolla samoja mahdollisuuksia kuin olemassaolevilla.

– Osa yritystuista on myös sillä tavalla haitallisia, että ainakin kun jotain autetaan niin jotain rangaistaan. Tämä on yksi sudenkuoppa, jota pitäisi varoa nykyistä enemmän, Maliranta sanoo.

Samalla kun haitalliset tuet ovat lisääntyneet, nykyhallitus on leikannut tukea tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Malirannan mukaan nämä leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, minkätyyppistä yritystukea valtion kannattaisi jakaa.

– Yritystukijärjestelmän remontissa paukkuja pitäisi panna innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen.

Valtiovarainministeri Orpo: En ole valmis ottamaan sitä riskiä, että menetämme työpaikkoja

Hallituspuolue kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo puolusti yritystukia viime viikon tiistaina politiikan toimittajien yhdistyksen lounaalla.

– Yritysten tukien kokonaisuus on moneen kertaan käyty läpi. Ei sieltä noin vain voi jotain ottaa pois, Orpo sanoi.

Orpo perusteli tukien tarpeellisuutta työllisyystilanteella. Ministerin mukaan energiatuilla on paikkansa, koska työpaikkoja katoaa nyt herkästi teollisuudesta.

Orpon uusi raskaan teollisuuden tuki on tarpeen, koska "hiilivuodon riski on aidosti olemassa".

– Minun käsitykseni mukaan esimerkiksi metsäteollisuus voi hyvinkin helposti siirtää tuotantoa vaikka samana päivänä toiseen maahan, jos kilpailukykyvertailut sen osoittavat. Sulkemalla koneen toisaalla, käynnistämällä toisaalla, Orpo sanoi.

Orpon mukaan poliitikot voivat eri lähteistä muodostaa tuen tehokkuudesta oman näkemyksensä, vaikka tutkimus sotisi sitä vastaan.

– Jos ei ole yksiselitteistä vastausta, minä en ole valmis ottamaan sitä riskiä, että me menetämme työpaikkoja.

Orpon mukaan yritystuet on kuitenkin syytä tulevia budjetteja varten perata niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat työllisyyttä. Aloittaa voi työ- ja elinkeinoministeriön omasta listauksesta, jonka mukaan jaossa on lähes puolella miljardilla eurolla sellaisia tukia, jotka eivät edistä Suomen kilpailukykyä tai talouden uudistumista.

Maliranta uskoo, että nykyhallitus voi vielä herätä remontoimaan tukijärjestelmää.

– Olen ikuinen optimisti, mutta ymmärrän, että se ei ole poliittisesti helppo tehtävä. Remonttia helpompaa on antaa rahaa olemassaolevien työpaikkojen suojelemiseen.

Esimerkkejä yritystuista
Miljoonaa euroa

.201220132014201520162017
Tuki kauppa-aluksille eli miehistötuki868184,786,4100,4101,4
Saimaan luotsauksen hintatuki--4,24,2 4,2 4,2
Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta478498724737746767
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistamiseen sisältyvä verotuki646657275277285 ei tietoa
Pienpanimoiden verotuki556777
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus68194199206213218
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, valtion talousarvioesitys


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    5. 5

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    6. 6

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    7. 7

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    8. 8

      Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan

    9. 9

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    10. 10

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    9. 9

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    10. 10

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    11. Näytä lisää