Tulevaisuusprofessori neuvoo, miten tekoälyn aiheuttama massatyöttömyys voidaan välttää

Julkaistu:

Haastattelu
Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professorin Markku Wileniuksen visiossa yhteiskunta on strateginen toimija, joka pitää huolen siitä, ettei eriarvoisuus revähdä liian suureksi.
– Suomea vaivaa teollinen kooma. Ei uskota, että maailma on muuttunut.

Näin toteaa tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius kertoessaan mikä häntä huolettaa kotimaassaan eniten.

Wilenius lukeutuu laajaan tutkijoiden joukkoon, joiden mukaan maailma voi näyttää jo muutaman vuosikymmenen kuluttua hyvin erilaiselta.

Hiljattain Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston professorin Erik Brynjolfssonin mukaan perinteisiä, esimerkiksi teollisuuden työpaikkoja ei voida eikä tule pyrkiä pelastamaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Teknologiassa otetaan edistysaskelia nyt nopeammin kuin huippututkija olisi muutama vuosi takaperin uskonut. Esimerkkinä on muun muassa robottiautoja jo nyt Yhdysvaltojen Pittsburgissa testaava kyytipalvelu Uber.

Oxfordin yliopiston vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan noin puolet työpaikoista Yhdysvalloissa on vaarassa kadota digitalisaation ja tekoälyn kehittymisen vuoksi.

Toissavuonna Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti tutkimuksen, jonka mukaan Suomen työpaikoista vaarassa on 36 prosenttia.

Helsingin Sanomille puhuneen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan työttömyys tulee nousemaan tulevaisuudessa automaattisesti myös aloilla, joilla menee hyvin.

Wileniuksen mielestä olennaisinta ei ole, että automaatio ja robotit vievät yhä useampien työpaikat. Vaikka muutostahti on kiihtynyt, asiassa ei ole mitään uutta. Näin on tapahtunut niin kauan kuin teollista toimintaa on ollut.

Olennaista on kuinka muutokseen sopeudutaan. Ongelmia syntyy, kun yhteiskunnan rakenteet eivät uudistu teknologian nopean kehityksen tahdissa.

– Yhteiskunnat ovat toimineet periaatteella, jossa raaka-aineista on tehty puoliväkisin halpoja ja verotulot kerätty työtä verottamalla. Edulliset raaka-aineet ovat pyörittäneet taloutta ja tuottaneet kasvua, Wilenius toteaa.

Hänen mukaansa työn verotusta pitäisi laskea radikaalisti ja nostaa raaka-aineiden käyttöön ja kulutukseen liittyvää verotusta, josta saadaan tulevaisuuden veropohja.

Samalla hillitään kulutusta, joka on ollut tehotonta. Maailma ei enää kestä entisenlaista raaka-ainerallia.

– Ihminen tulee vapauttaa tekemään töitä, joita robotit ei syystä tai toisesta kykene hoitamaan. On valtavasti tekemätöntä työtä, koska työvoimakustannukset ovat liian korkeita, Wilenius sanoo.

"Vapautetaan ihmiset palvelemaan toisiaan"

Teknologian edistysaskelien tuomat muutokset ovat osaltaan kiihdyttäneet kehitystä, jossa raha valuu rikkaille ja keskiluokan ja työväen suhteellinen varallisuus ja ostovoima polkevat paikallaan tai jopa laskevat.

Liiketoiminnassa kyetään luomaan pääomalle valtavasti lisäarvoa yhä harvemman kansalaisen työpanoksella. Digitaaliset tuotteet, automaatio ja robotit vievät suuntaan, jossa itse tuotantoprosessien työllistämisvaikutus jää murto-osaan aiemmasta.

Wilenius ei ota suoraan kantaa perustulomallin puolesta. Hänestä yhteiskunnan strategisena tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, ettei kansalaisten eriarvoistuminen kasva liian suureksi.

– Varallisuus kasautuu tällä hetkellä liiaksi. Suomessakin varallisuuserot ovat kasvaneet dramaattisella tavalla 2000-luvulla. Jos tämä sallitaan, syödään se etu, jonka robotisaatio voi tuoda vapauttamalla ihmiset palvelemaan toisiaan.

Vapaus palvella toisiamme. Tämä on Wileniuksen mukaan keskeistä kun pohditaan mitä työ ja toimeentulo ovat tulevaisuudessa.

– Kulttuurissa ja ilmaisussa on ymmärretty jo pitkään, että pitää olla vapaus. Sama sosiaalisella puolella. Ymmärretään, että suhteellinen tasa-arvo pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja koheesiota.

Samaa vapautta Wilenius peräänkuuluttaa talouteen.

Automaation hoitaessa yhä suuremman siivun aineellisista tarpeista, avainsana on sosiaalinen vuorovaikutus, josta saa henkistä tyydytystä.

– Kun käytän esimerkiksi Airbnb-palvelua, saan siitä aivan toisenlaisen elämyksen kuin jos menisin asumaan hotelliin. Näitä ja muita elämyksiä halutaan koko ajan enemmän.

Wileniuksen mukaan tulevaisuuden nimittäjiä ovat jakamis- ja elämystalous: ekosysteemi, jossa kaikki antavat ja saavat jotakin.

Siirtymävaihe on rankka

Mitä on "teollinen kooma", joka vaivaa Suomea?

Se on Wileiuksen mukaan muutosvastarintaa, vanhojen lääkkeiden tarjoamista uusiin ongelmiin ja saavutetuista eduista kiinni pitämistä. Ei haluta uskoa maailman muuttuvan.

– Luova tuho on nyt todella nopeaa. Nokia on hyvä esimerkki siitä kuinka nopeasti voidaan tulla huipulta alas, Wilenius sanoo.

Wileniuksen mukaan on käynnissä siirtymävaihe venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratjevin taloussykliteorian kuudenteen aaltoon, jonka muutosmoottori on älykäs teknologia.

Kondratjevin aallot hahmottavat teollisen ajan niin sanottuja pitkiä taloussyklejä, joiden nimittäjiä ovat olleet höyrykoneen keksiminen, rautatiet ja teräs, sähkö ja kemikaalit, autot ja petrokemikaalit ja viidentenä digitaalinen teknologia.

Siirtymävaiheet ovat usein rankkoja ja moni jää tyhjän päälle. Juuri tähän paineeseen rakenteelliset muutokset osaltaan ovat perustuneet.

Aiemmat menestystekijät voivat nopeassa siirtymävaiheessa kuitenkin muuttua menestyksen vastavoimiksi, hidastaen uuden syklin imuun pääsemistä. Näin on Wileniuksen mukaan käynyt myös Suomessa, kun uudet toimijat haastavat työntekoon ja yritystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä.

Hänestä uuden vastavoimana ovat Suomessa liian jäykät työmarkkinat ja niiden keskitetty ratkaisukehikko. Wileniuksen mukaan Suomen vanhassa teollisuuteen ja vientiin nojaavassa taloudessa malli oli hyvä ja ymmärrettävä, mutta nyt kaivataan jo kipeästi joustoa.

Wileniuksen mukaan on käsittämätöntä, kuinka paljon isoilla työmarkkinaosapuolilla on yhä valtaa ja toisaalta kuinka vähän kuuluu pienten yritysten ääni, jotka luovat nyt Suomeen työpaikkoja.

Energiaratkaisuissakin podetaan hänestä samaa vanhaa tautia.

– Nykysäädöksillä ydinvoima ei ole enää halpaa. Tästä huolimatta sitä pusketaan eteenpäin ja toivotaan sen pelastavan suomalaisen teollisuuden. Toivemaailma on epärealistinen.

Epäkohdista ja rankasta siirtymävaiheen kivuista huolimatta Wilenius näkee tulevaisuudessa valoa. Suomen vahvuuksiksi hän luettelee muun muassa monipuolisen teknologisen osaamisen, sosiaalinen oikeudentunnon ja hienon koulutusjärjestelmän.

Tulevaisuusprofessorin peruskaava parempaan kulkee näin: tunnustetaan tosiasiat ja se, että menneisyys on mitä on, opitaan siitä ja mennään eteenpäin.

– Uskon, että luomme maailmaa omilla ajatuksillamme ja aikomuksilla. On todella tärkeää, että pidämme kiinni oikeanlaisesta optimismista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    8. 8

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    9. 9

      Näillä remonteilla nostat asuntosi arvoa

    10. 10

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    7. 7

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää