Työttömien haastattelut tietävät jättiurakkaa – jopa 1,5 miljoonaa tapaamista vuodessa

Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.


Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.

Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?

– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.

– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.

Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.

Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.

Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.

– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.

Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.

– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.

Yksilöllistä apua kaivataan työnhaussa

TVY:n Jukka Haapakosken mukaan haastatteluissa olisi mahdollista tarjota paljon tarpeellista tukea työnhakijoille.

– Voitaisiin pohtia yhdessä, mitkä ovat työnhakijan vahvuudet, kuinka laajasti hän osaa hakea töitä ja onko hakualue liian kapea ottaen huomioon omat vahvuudet. Työnhakijaa voidaan auttaa oivaltamaan, ettei työmarkkinoilta löydy välttämättä juuri tiettyjä töitä, vaan jotain muuta, mitä yksittäinen ihminen ei välttämättä tiedä, hän luettelee.

Työnhakijaa voitaisiin Haapakosken mukaan myös opastaa siinä, miten itseään voi tuoda esille, missä asioissa pitäisi petrata ja minkä tyyppistä koulutusta tarvitaan.

Hakijoita voisi neuvoa myös löytämään uusia tapoja oppia esimerkiksi maksuttomissa verkkopalveluissa. Työnhakuvalmentajat voisivat käydä läpi työttömien lähettämiä työhakemuksia ja cv:itä ja arvioida, ovatko ne ajan tasalla.

– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.

Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa

Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.

– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.

Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.

Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.

Osa haastatteluista on tarkoitus ulkoistaa yrityksille. Viranomaispäätöksiä, kuten sanktioiden määräämisiä, ei kuitenkaan voi siirtää yksityisille toimijoille. TEM ei kaavaile maksavansa yrityksille pelkästä haastattelujen järjestämisestä, vaan tulosperusteisesti sen mukaan, miten hyvin työnhakijat työllistyvät, Oivo sanoo.

– Olemme pilotoineet, ja parhaillaan on menossa pilotteja, joissa yksityisiltä palvelutuottajilta ostetaan palveluita, mutta maksetaan vain tuloksista. Eli maksamme vain siitä, että hakija työllistyy.

Pilottihankkeissa oli mukana Uudellamaalla alle kolme kuukautta työttömänä olleita työnhakijoita ja Pirkanmaalla vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleita. Oivon mukaan pilottihankkeiden perusteella tulosperusteinen maksaminen onnistui.

– Se, riittääkö tulosperusteeksi määräaikainen tai osa-aikainen työpaikka, ovat yksityiskohtia, joista sovitaan hankintasopimuksessa.

Kuitenkin TEM harkitsee ostavansa yrityksiltä myös palvelutarpeen arviointeja, joissa arvioitaisiin, tarvitseeko työnhakija esimerkiksi palkkatuettua työtä vai koulutusvaihtoehtoja. Tällöin tulosperusteinen maksumalli ei toimisi.

Oivan mukaan TEM tarvitsee kuitenkin monenlaisia erilaisia palveluja, koska työttömiä on tälläkin hetkellä niin erilaisia ryhmiä: on 50 000 alle 25-vuotiasta työtöntä, 50 000 yli 60-vuotiasta työtöntä, 130 000 pitkäaikaistyötöntä, monta tuhatta korkeakoulutettua työtöntä ja niin edelleen.

Haastatteluista "kiistattomasti hyötyä" ulkomailla

Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että jo tällä hetkellä sääntöjen mukaan työtöntä työnhakijaa haastatellaan säännöllisesti: ensimmäinen haastattelu pidetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä, seuraava haastattelu taas kolmen kuukauden kuluttua ja tämän jälkeen puolen vuoden välein.

Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan tiheämmistä kasvokkaisista haastatteluista on ollut kiistattomasti hyötyä, Oivo kertoo.

– Meillä Suomessa on te-toimistojen asiakaspalvelussa väki vähentynyt ja on isosti verkkopalvelut ja puhelinpalvelu käytössä. Ne ovat nykyaikaa, mutta kyllä selkeästi pitää tehdä kurssimuutos siihen, että tavataan enemmän kasvotusten.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    4. 4

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    5. 5

      Asuntolainojen marginaalit voivat nousta – lainakattoon ei tule muutoksia

    6. 6

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    7. 7

      Suomen taloudelle povataan yhä parempaa – näin se voi vaikuttaa uudistuksiin

    8. 8

      Ericssonilta massiivinen kriisisuunnitelma – maksaa miljardeja kruunuja

    9. 9

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    10. 10

      Jotakin tapahtui Ericssonissa toimitusjohtajan potkujen jälkeen – Nokia on jo hyötynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    3. 3

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    4. 4

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    5. 5

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    6. 6

      Suuryhtiöiltä käräjöidään 12 miljoonaa: ”Kyyneleet silmissä on kerrottu, kun pappa hoiti metsää”

    7. 7

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    8. 8

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    9. 9

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    10. 10

      Jotakin tapahtui Ericssonissa toimitusjohtajan potkujen jälkeen – Nokia on jo hyötynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    9. 9

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää