Suomen talouden suurin huoli

Julkaistu:

Kolumni
Suomen talouden nousua estää eniten se, että emme ole tehneet riittävästi innovaatioita. Yhteiskuntasopimus voi helpottaa tuskaamme vähän, mutta hyvät innovaatiot paljon.


Suomen talouden kasvunäkymät ovat synkät siksi, että innovatiivisuutta arvostetaan maassa liian vähän. Moni aikuinen ihminen sanoo suorastaan kyllästyneensä innovaatiopuheisiin. Näin siitä huolimatta, että innovaatiot tuovat pitkällä tähtäimellä selvästi yli puolet talouskasvusta.

Suuri läntinen naapurimme Ruotsi suhtautuu uusien bisnesideoiden kehittämiseen kadehdittavalla asenteella. Opettavainen esimerkki löytyy autoteollisuudesta.

Ensi vuonna sata ruotsalaista kotitaloutta saa käyttöönsä Volvon itsestään ajavan auton. Ruotsin hallituksen asettama työryhmä käy läpi tarvittavat lakimuutokset, koska lait eivät saa estää uusien innovaatioiden syntymistä. Maan infrastruktuuriministeri Anna Johansson sanoi Hufvudstadsbladetin mukaan hallituksen tukevan hanketta, koska "murrostilanteissa on oltava ensimmäinen, paras ja kehityksen ohjaaja".

Usko robottiautoihin on vahva. Kansanedustaja Mathias Sundin ennakoi, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua ihmisiltä kielletään ajaminen kokonaan, koska ihmiset aiheuttavat niin paljon onnettomuuksia. Sundinin mukaan maailmassa kuolee vuosittain 1,2 miljoonaa ihmistä autokolareissa, mikä on seitsemän kertaa enemmän kuin aseellisissa konflikteissa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ketterä Suomi on haavekuva

Anna Johanssonin kommentti osuu naulankantaan. Kansakunnan pitää olla murrostilanteissa nopea, jos haluaa selviytyä. Digitaalisen ajan haaste on siinä, että murrostilanne on menossa koko ajan. Siksi pitäisi olla nopea jatkuvasti.

Eteläafrikkalainen J.M. Coetzee ihmettelee kirjassaan, miksi talouskeskustelussa puhutaan jatkuvasti kilpajuoksusta. Emmekö voisi vain hölkätä terveytemme takia?

Kysymys on hauska, mutta kansainvälinen kilpailu ei ole aina hauskaa eikä siellä hölkkääminen riitä. Suomessa on kasapäin esimerkkejä siitä, kuinka kilpailevat innovaatiot aiheuttavat tuhoa. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus huipulta on viime vuosien näkyvin esimerkki, mutta ei suinkaan ainoa. Teknologiset muutokset näkyvät muun muassa Postin suurina irtisanomisina, Stockmannin jatkuvina vaikeuksina, media-alan haasteina ja paperitehtaiden sulkemisina.

Kilpailijoiden innovaatiot ovat niittäneet niin rumaa jälkeä Suomessa, että luulisi härkäpäisimmänkin Jukolan veljeksen ymmärtävän innovaatioiden ja niiden puutteen merkityksen. Mutta ei.

Suomi-kone on rakennettu kitkaiseksi ja kitiseväksi möhkäleeksi, jossa pieninkin muutos kestää ja kestää. Suurten muutosten tekeminen tuntuu suorastaan mahdottomalta. Yhtä sote-uudistusta on väännetty monen hallituskauden ajan. On epäreilua verrata Ruotsin robottiautohanketta Suomen pysäköintikiekkouudistukseen, joka mahdollistaa monenlaiset kiekot. Yhtä epäreilua on verrata sitä työryhmään, joka pohtii onko merimetso haitallinen ja miten mahdollisia haittoja voisi vähentää. Mutta aina ei voi olla reilu.

Oivallus on yhteiskuntasopua tärkeämpää

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat synnyttäneet valtavan taloudellisen murroksen, jossa kaikki voimat pitäisi suunnata uuden kehittämiseen. Suomessa sen sijaan on keskitytty kinastelemaan. Hallitus ja oppositio kinastelevat, ay-liike ja työnantajat kiistelevät ja puolueet taistelevat omiensakin kesken.

Kiistat kertovat epätoivosta ja jonkinlaisesta alistumisesta tappiotilanteeseen. Sen verran kuitenkin riittää taistelutahtoa, että poteroista ei luovuta, vaikka uusiinkaan ei jakseta mennä.

Yhteiskuntasopimus tuntuu olevan viimeinen oljenkorsi, jonka tuoman kustannuskilpailukyvyn kuvitellaan pelastavan maan. Sopimus tuskin tuo pelastusta, sillä innovaatiokisassa jälkeen jääneitä tuotteita ei osteta halvallakaan. Sopimus tarvitaan siitä huolimatta, sillä kustannuskilpailukyky voi auttaa joitakin yrityksiä. Sopimus on perusteltu myös siksi, että Suomi ei ole enää niin rikas kuin olimme joitain vuosia sitten.

Todellinen kilpailukyvyn paraneminen voi tapahtua kuitenkin vain, jos onnistumme oivaltamaan enemmän. Kaikki innovaatiot eivät liity digitaalisuuteen, vaikka se onkin kaikkialle ulottuva voima. Fiksummat toimintatavat voivat lisätä merkittävästi kilpailukykyä aivan perinteisillä toimialoilla kuten parturissa, puusepänverstaalla ja päiväkodissa.

Siksi toivoisin, että satavuotias Suomi ottaisi teemakseen pikemminkin innovaatiot kuin kustannuskilpailukyvyn.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    6. 6

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    7. 7

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    10. 10

      Uberille iso takaisku Lontoossa: taksilupa loppuu pian

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    6. 6

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    10. 10

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää