Saksassa kannatetaan kansalaispalkkaa – mutta kannattaako se?

Julkaistu:

Näkökulma
Kansalaispalkkaa kannatetaan laajasti utopistisista taivaanrannanmaalareista pragmaattisiin yritysjohtajiin. Vastustajienkin kirjo on laaja.
Yli vuosikymmenen jatkunut keskustelu kansalaispalkasta sai äskettäin uuden sysäyksen Davosin talousfoorumissa, missä se nähtiin keinona pehmentää digitalisaation aiheuttaman työpaikkakadon vaikutuksia.

Saksassa kansalaispalkkaa on kutsuttu perustuloksi ilman ehtoja (Bedingungsloses Grundeinkommen, BGE). Sen tavoitteena olisi turvata itse kullekin minimitoimeentulo ilman byrokratiaa ja tarveharkintaa, ilman sosiaaliapuun liittyviä hallinnollisesti kalliita ja usein myös hakijoita nöyryyttäviä prosesseja, mutta myös parantaa työnhakijan asemia työmarkkinoilla.

Kärsimättömimmin kansalaispalkkaa ajavat perustivat pari vuotta sitten Berliinissä oman yhdistyksensä Mein Grundeinkommen. Se kerää lahjoituksia, joiden kertymistä arvotaan vuoden kestäviä kansalaispalkkoja 1 000 euron kuukausierissä. Tähän mennessä potin on voittanut 36 onnekasta henkilöä, jotka ovat päässeet kokeilemaan, miltä näin rahoitettu elämä maistuu.

Voi elää ja tehdä työtä, mutta ei enää rahan vuoksi, on Michael Bohmeyerin alulle paneman yhdistyksen ihanteena. Voi tehdä työtä, mutta mielekkäästi, kehittävästi ja luovasti, kun ei ole pakko tehdä nöyryyttävää tai tylsistyttävää työtä. Näin voi tiivistää kansalaispalkan väsymättömimmän puolestapuhujan, menestyksekkään yrittäjän Götz W. Wernerin ajattelun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Taustalla Rudolf Steinerin ajattelua

Maan suurimman, liikevaihdoltaan lähes kahdeksan miljardin euron ja 12 maassa toimivan kemikalioketju dm:n, Drogeriemarktin, omistava Werner painaa päälle urallaan vielä yli 70-vuotiaanakin. Hänen ei tosin tarvitse enää vastata yrityksensä operatiivisesta johdosta, ja siksi hänelle jää nyt enemmän aikaa muihin tehtäviin, kuten EHI:n, Europäisches Handelsinstitutin, johtamiseen. Ja matkasaarnaamiseen.

Kansalaispalkasta hän alkoi saarnata vuonna 2005 haudottuaan sitä pidempään jo 80-luvulta alkaen. Vuonna 2007 hän julkaisi aiheesta bestsellerin Einkommen für alle (Tuloja kaikille). Hän ehdottaa ehdoista vapaata perustuloa kansalaisoikeudeksi, jonka rahoittamiseksi pitäisi siirtyä vähitellen tuloverotuksesta liikevaihtoverotukseen 100-prosenttisena "kulutusverotuksena".

Werner on tunnustautunut antroposofiksi, joka tukeutuu käsityksissään Rudolf Steinerin ihmiskeskeiseen ajatteluun. Hän on asettanut ihmisen etusijalle myös yrityksessään. Se ei ole estänyt menestyksellistä liiketoimintaa, jossa työntekijöille on annettu mahdollisimman paljon vastuuta ja palkittu yrittäjämäiseksi kannustetun toimintansa tuloksista.

Joitain vuosia sitten dm:n pahin kilpailija Schlecker ajautui konkurssiin. Sen liiketoimintamalliin kuului muun muassa henkilöstökulujen painaminen mahdollisimman alas. Tämä selitti yrityksen menestystä, mutta ilmeisesti myös sen tuhoa. Wernerin dm:ssä taas ei puhutakaan työkustannuksista, vaan työtuloista, kun yhdessä luoduista lisäarvoista taotaan tuloa työyhteisön kaikille jäsenille.

Työyhteisössä ja työntekijöissä on luovaa potentiaalia, jota Werner johtajana haluaa tukea. Tuo tuki on ennen kaikkea kysymysten asettamista, ja vastaamisen jättämistä itse kullekin. Jos johtaja esiintyy kaikkitietävänä, hän ehkäisee kollegojensa kehitystä. Hyvä yrityskulttuuri sallii myös erimielisyyden, samoin virheet. Työntekijöiden pitäisi saada tehdä myös virheitä, sillä niistä oppii parhaiten.

Luova ja yleishyödyllinen työ on ihanne, jota kansalaispalkka tukee. Se on Wernerin ajattelussakin sen tunnustamista, että itse kullakin on oikeus yhteiskunnalliseen osallisuuteen, eli Teilhabe'en, muutenkin kuin palkkatyön kautta. Hän uskoo jokaisen luontaiseen toimeliaisuuteen, mutta ei siihen, että kansalaispalkan mahdollistama joutilaisuus jämähtäisi säännöksi, vaan että se jäisi poikkeukseksi.

Miten kansalaispalkka rahoitettaisiin?

Kansalaispalkalla on Saksassa myös laaja rintama vastustajia, jotka sen puoltajien tavoin edustavat hyvin erilaisia näkemyksiä: kärkevistä kapitalismin kriitikoista sen radikaaleimpiin myötäjuoksijoihin, jotka haluavat minimoida valtion puuttumisen talouteen. Ongelmaksi ei nähdä niinkään ihmisten työhaluttomuutta, vaan kansalaispalkan ja sen myötä koko sosiaalivaltion rahoitus.

Esimerkiksi jos kansalaispalkka olisi usein esitetty 1 000 euroa kuussa, niin sen maksamiseen vaadittaisiin summa, joka ylittäisi liittovaltion ja osavaltioiden keräämät verotulot. Se voisi osaltaan myös johtaa verotulojen pienentymiseen työssäkäynnin vähentyessä ja työssäkäyvien rasituksen lisääntymiseen, mikäli mielittäisiin säilyttää kansalaispalkan taloudellinen perusta.

Kansalaispalkka vaatisi julkisen talouden saattamista ihan uuteen uskoon, mitä monet toivovatkin. Mutta siinä ei olisi kysymys vain byrokratian saneeraamisesta, vaan syvemmistäkin leikkauksista. Kuten pakosta lopettaa asteittain lakisääteinen sosiaalivakuutus, josta Süddeutsche Zeitungin Nikolaus Piper maalaa kauhukuvan – koska pitää järjestelmää säilyttämisen arvoisena.

Saksalaisen sosiaalivakuutuksen voi nähdä yhteiskuntasopimuksena, jonka periaatteena on vastavuoroisuuden varassa toimiva "solidaarinen itseapu". Eläkkeet eivät ole mitään almuja valtiolta, vaan verrattavissa omistuksellisiin vaateisiin, itse kunkin suorittamia osuusmaksuja vastaan. Olisiko kansalaispalkan pakottama uusi järjestelmä kannattavampi tai parempi, on täällä suuri kysymys.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    2. 2

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    5. 5

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    6. 6

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    7. 7

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    8. 8

      Uber vetoaa viranomaisiin Lontoon ahdingossaan: ”Voisimme istua alas ja korjata tilanteen”

    9. 9

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    10. 10

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    2. 2

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    3. 3

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    4. 4

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    5. 5

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    6. 6

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    7. 7

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    8. 8

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    9. 9

      Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

    10. 10

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    11. Näytä lisää