Perustuloon ei löydy rahaa – mutta entä jos EKP loisi sitä tyhjästä?

Julkaistu:

Analyysi
Perustulon rahoittaminen verovaroista kävisi kalliiksi. Samaan aikaan kulutuskysyntä hiipuu. Voisiko EKP lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla luomalla "helikopterirahaa" suoraan kansalaisten tileille?


Kelan valmistelema perustulokokeilu on herättänyt suurta huomiota Suomessa ja muuallakin maailmassa.

Se ei ole yllätys, sillä viime vuosina erilaisia ehdotuksia niin sanotusta kansalaispalkasta ovat esittäneet yhä useammat akateemikot, poliitikot ja kansalaisjärjestöt maasta riippumatta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän selvityksen mukaan perustuloa kannattaa 51 prosenttia suomalaisista. Vielä korkeampiin kannatuslukuihin on päädytty muun muassa Ranskassa ja Espanjan Kataloniassa viime vuonna teetetyissä kyselyissä.

Kaikille vastikkeettoman tulonsiirron suosiota selittää se, että sen kannattamiseen voi olla monia syitä: Vasemmistoa viehättää ajatus köyhyyden poistamisesta ja kansalaisten "vapauttamisesta", oikeisto puolestaan haluaa karsia tukiviidakkoa ja kannustaa työn vastaanottamiseen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hyvistä puolistaan huolimatta erilaisista perustulomalleista on helppo löytää lukuisia ongelmia, joista yleisimmän nosti esiin viime viikolla Ylen haastattelussa Suomen historian professori Juha Siltala.

– Pitäisi harkita sellaista kansalaispalkkaa, jolla todella elää. Kuka sen sitten maksaa? Siltala pohti.

Kun Kela väläytti selvittävänsä kokeiluunsa jopa 800 euron suuruista vastikkeetonta ja verotonta kuukausisummaa, muun muassa kanadalaisprofessori James Milligan tyrmäsi ajatuksen "tyypillisenä fiskaalisena mielettömyytenä". Hänen mukaansa niin suuri tulonsiirto vaatisi Suomen veroasteen tuplaamista.

Mutta entä jos perustuloa ei rahoitettaisikaan pelkästään verottamalla?

Keskuspankkirahoitusta huudetaan hätiin

Euroopan keskuspankki EKP on viime vuosina pyrkinyt monien muiden keskuspankkien tapaan pönkittämään euroalueen laahaavaa inflaatiota niin sanotulla määrällisellä elvytyksellä. EKP siis ostaa institutionaalisilta sijoittajilta kuten pankeilta arvopapereita suurilla määrillä tuoretta keskuspankkirahaa.

Toistaiseksi tämä ei ole tehonnut keskuspankin toivomalla tavalla, sillä arvopapereiden arvonnoususta huolimatta kuluttajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen.

Viime vuoden lopulla etenkin Britannian työväenpuolueen johtajaksi noussut Jeremy Corbyn piti ahkerasti esillä ajatusta "ihmisille suunnatusta määrällisestä elvytyksestä", jossa Britannian keskuspankki ohjaisi rahat pankkien sijasta kansalaisille.

Ehdotus sai osakseen laajaa kannatusta, ja monien mielestä myös EKP:n tulisi ryhtyä vastaaviin toimiin. Ajatusta ylisti muun muassa IMF:n edellinen pääekonomisti Olivier Blanchard.

Corbynin ja muiden käyttämä käsite on kuitenkin harhaanjohtava, sillä keskuspankin rahat eivät hänen ehdottamassaan mallissa menisi suoraan kansalaisille vaan valtioille, jotka käyttäisivät niitä talouden piristämiseen esimerkiksi infrastruktuurihankkeita käynnistämällä.

Toisenlaisen vaihtoehdon nosti esiin 19 professorin joukko, joka lähestyi aiemmin viime vuonna talouslehti Financial Timesia vetoomuskirjeellä.

Siinä professorit ehdottavat, että valtioiden sijaan rahat voitaisiin myös jakaa kansallisten keskuspankkien kautta euroalueen kansalaisille niin, että jokainen saisi kuukausittain tililleen 175 euroa EKP:n luomaa niin sanottua helikopterirahaa.

Taloustieteilijä Milton Friedmanin kehittämällä käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa keskuspankki luo uutta rahaa talouteen ikään kuin pudottamalla sitä helikopterista kaikelle kansalle.

Professoreiden ehdotuksessa on käytännössä kyse Euroopan laajuisesta EKP:n rahoittamasta perustulosta, joka eroaa Corbynin ja Blanchardin suosimasta mallista merkittävästi.

Helikopterirahan ilmeinen ongelma on inflaatio

Jos EKP rahoittaisi valtioiden infrastruktuurisijoituksia ja finanssipolitiikkaa, se pönkittäisi valtioiden asemaa merkittävästi.

Euroopan laajuisen perustulon vaikutus olisi päinvastainen, sillä se siirtäisi merkittävän osan sosiaaliturvan rahoituksesta eurojärjestelmälle. Lisäksi rahojen kohdentumisesta päättäisivät kansalaiset, eivät valtiot.

FT:ssä kirjoittaneet professorit eivät ehdottaneet pysyvää ja kattavaa EKP:n rahoittamaa perustuloa, sillä siihen sisältyvät perustavanlaatuiset ongelmat ovat ilmeisiä: 175 euroa kuukaudessa on suuri summa köyhimmissä Euroopan maissa, mutta auttamattoman pieni Suomen kaltaisissa maissa.

Jos taas EKP rahoittaisi korkeamman elintason maissa asuvia kansalaisia huomattavasti avokätisemmin, kysynnän piristyminen voisi aiheuttaa valtavan inflaation, jos hyödykkeiden tuotanto ei kasvaisi niiden kysynnän tahtiin.

Arvopapereiden hintoja keskuspankin määrällinen elvytys on jo pitkään nostanut, mutta reaalitalouden hyödykkeiden hintojen voimakasta nousua pidetään yleensä talouden kannalta haitallisempana.

Lisäksi on selvää, että valtioiden ja kansalaisten suora keskuspankkirahoitus olisivat ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa ja rajoittaisivat keskuspankin itsenäisyyttä entisestään.

Näistä ongelmista huolimatta eurooppalaisella perustulolla olisi selvä etu kansalliseen perustuloon nähden. Siinä missä kansallinen perustulo tekisi jo ennestään vetovoimaisista maista yhä houkuttelevimpia asuinpaikkoja, Euroopan laajuinen versio tasoittaisi maiden välisiä eroja.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla?

Yksi perustuloaktivistien esiin nostamista vaihtoehdoista on, että EKP rahoittaisi kaikkia Euroopan kansalaisia saman verran, ja korkean hinta- ja elintason maat velvoitettaisiin järjestämään loppuosa perustulosta valtion kassasta tai se maksettaisiin EU:n yhteisestä budjetista.

Tällainen järjestely – puhumattakaan kokonaan EKP:n rahoittamasta perustulosta – vaatisi olemassa olevien sosiaaliturvajärjestelmien ja luultavasti myös rahajärjestelmän perusteellista mylläämistä ja voi siksi kuulostaa utopistiselta.

Mutta kuten professori Juha Siltala Ylen haastattelussa totesi, myös nykyisten talous- ja sosiaaliturvajärjestelmien ongelmat ovat kasvamassa suuriksi. Työurat silppuuntuvat, eivätkä työ- ja verotulot enää teknologian kehittyessä nouse työn tuottavuuden tahdissa.

Jostakin rahat kulutuskysynnän ylläpitämiseen ja sosiaaliturvan rahoittamiseen olisi siis saatava, Siltala pohti.

EKP:n rahoittama Euroopan laajuinen perustulo voisikin parhaimmillaan ratkaista sekä kansalaispalkan rahoitusongelman että työtulojen kutistumisesta aiheutuvan kysyntäpulan.

Siksi on helppo ennustaa, että kaikista ongelmistaan huolimatta tällaisesta vaihtoehdosta keskustellaan tulevina vuosina yhä enemmän.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Sipilän hehkuttama työllisyysihme on harhaa – näin työttömiä katoaa tilastoista

    2. 2

      Historiallisen suuri yrityskauppa suunnitteilla: Fortum sopuun E.ONin kanssa – tekee ostotarjouksen koko Uniperista

    3. 3

      760 euroa kuussa jopa puhtaana käteen – uuden tuen suosio hiipui heti alkuunsa

    4. 4

      Suomen Pankki sai pelastettua silputut perintörahat – näin menettelet vaurioituneiden seteleiden kanssa

    5. 5

      Kommentti: Nyt on tiukka paikka, Stockmann

    6. 6

      KSML: Hiihtokeskus Riihivuori myi hiihtohissit pois – ei avaa enää rinteitä talveksi

    7. 7

      Sampo on Solidiumin salkun jättiläinen – ”Huomattavan suuri, jos ei liian suuri”

    8. 8

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    9. 9

      Asunnon täystuhon voi välttää – asian­tuntijan 5 vinkkiä vuokran­antajalle

    10. 10

      Stockmann antoi tulosvaroituksen – syynä Lindex

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen Pankki sai pelastettua silputut perintörahat – näin menettelet vaurioituneiden seteleiden kanssa

    2. 2

      Asunnon täystuhon voi välttää – asian­tuntijan 5 vinkkiä vuokran­antajalle

    3. 3

      Näin Antti Rinne sinetöi eläkeiän noston – EK:n voimahahmo paljastaa neuvotteluiden yllättävät viime hetket

    4. 4

      Kommentti: Sipilän hehkuttama työllisyysihme on harhaa – näin työttömiä katoaa tilastoista

    5. 5

      KSML: Hiihtokeskus Riihivuori myi hiihtohissit pois – ei avaa enää rinteitä talveksi

    6. 6

      760 euroa kuussa jopa puhtaana käteen – uuden tuen suosio hiipui heti alkuunsa

    7. 7

      Stockmann antoi tulosvaroituksen – syynä Lindex

    8. 8

      Kommentti: Nyt on tiukka paikka, Stockmann

    9. 9

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    10. 10

      Kone aloittaa 100 miljoonan euron tehostamisohjelman – vähentää mahdollisesti 1000 työpaikkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää