Hometalkoot päättyivät – sairaita taloja yhä enemmän

Kansallinen talkoo-ohjelma päättyi virallisesti, mutta "potilaita" eli sairaita rakennuksia tulee yhä lisää.


Ympäristöministeriön viisivuotisen kosteus- ja hometalkoo -ohjelman virallisia päättäjäisiä vietettiin keskiviikkona. Talkoot päättyivät, vaikka Suomen kouluja ja muuta julkista rakennuskantaa homehtuu nopeasti käsiin.

Rakennusten homevaurioiden korjaamiseen ei ole tullut budjettimäärärahaa viime vuosina.

– Ei yhtään. Valtiovarainministeriö on sitä mieltä, että kuntien rakennusten korjaaminen ei kuulu valtiolle millään tavalla, homeohjelman entinen talkoopäällikkö Juhani Pirinen sanoo.

Rahoitus lopetettiin samaan aikaan, kun talkoissa rakennettiin kuitenkin tarkat, vuonna 2013 asetukseksi muuttuneet, tutkimus- ja korjausohjeistot kuntien avustuksille. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara laati samanlaiset ohjeet, ja jakaa rahastonsa kautta korjausrahoitusta.

– Jos korjauksiin laitettaisiin valtion rahoitusta sata miljoonaa euroa vuodessa viiden vuoden ajan, noin kymmenen prosenttia korjauskustannuksista, kunnat saataisiin houkuteltua korjaamaan palvelurakennuksensa ja kaikki homeloukut olisi korjattu.

Hän ihmettelee miksi näin ei enää tehdä. Muutamia vuosia sitten valtio jakoi 60 ja 30 miljoonaa avustuksia. Pienelläkin moottorirahoituksella oli "järjettömän suuri vaikutus", sillä kunnat suorastaan kyttäävät avustuksia. Jos valtiolta tulee kymmenen prosenttia avustus, ne ovat hanakoita kaivamaan loput 90 prosenttia omaa rahoitusta.

Näkemyseroja homeesta

Suomen kouluista lähes joka neljäs kärsii kosteusongelmista eurooppalaisen Hitea-tutkimuksen perusteella. Koululaiset oireilevat hengitystiesairauksina ja allergioina eurooppalaisia enemmän.

Suunnilleen tähän pisteeseen asti lääkärit, taloteknikot ja mikrobiologit ovat yhtä mieltä. Tai, ei kouluprosentistakaan olla täysin varmoja. Eikä itse asiassa siitäkään, onko niin kutsuttu sairas rakennus -oireyhtymä olemassa tai johdettavissa pelkästään rakenteista.

Uusi yritys. Varmaa on, että Suomessa rakennuskanta vanhenee ja rapistuu kovaa kyytiä. Kouluja homehtuu käsiin, mutta rakennusten ja ihmisten hoitaminen on vaikeaa.

– Usein koulussa terveyshaittaa aiheuttaa usean tekijän yhteisvaikutus. Homevaurio seinän villoissa tai alapohjarakenteissa, ilmanvaihdon toimintahäiriö, kemikaalipäästöjä muovimatossa. Niitä on hiton työläs mitata ja vaikeaa vertailla toisiinsa, Pirinen sanoo.

Nykyisin hän seuraa homeasioita insinööritoimisto FCG:ssä rakennusterveyden toimialajohtajana. Hän on huolissaan, että homeongelma pahenee ja alkaa vaivata myös uudempia rakennuksia, koska kuntien kiinteistöjä huolletaan yhä heikommin.

Suomalaisissa kouluissa haisi

Runsaista tutkimuksista huolimatta sairas rakennus -oireyhtymä on edelleen mysteeri. Mikrobiologi puhuu toksisuudesta, lääkärit eivät pysty ilmiötä elimistössä mittaamaan ja osa ei usko tautiin. Taloinsinöörien mielestä edelliset eivät ymmärrä rakennevaurioista mitään.

Kärjekkäistäkin hometulkinnoista tunnettu professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen sanoo, että Suomessa lasten terveysongelmat ovat moninkertaisia Espanjaan ja Hollantiin verrattuna, vaikka kosteusvaurioita on täällä jopa vähemmän kouluissa.

Hitea-hankeessa mukana oleva THL:n erikoistutkija Martin Täubel tulkitsee löydöksiä kunnon osalta toisin.

– En sanoisi, että kosteusvaurioita on vähemmän Suomessa, mutta vauriot ilmenevät eri tavoin eri maissa. Näkyvää hometta voi olla muualla enemmän, mutta huomasimme, että homeen tuoksu oli yleisempää suomalaisissa kouluissa. Se viittaisi piilevään kosteusvaurioon.

Sairaan puhdasta?

Eräs teoria on, että homekoulu ei itsessään sairastuta. Terveen mikrobiston hävitys, kemikaalit, runsas sisällä olo ja huono ilmastointi johtavat elimistön mikrobialtistuksen häiriöön.

Salkinoja-Salosen mukaan eurooppalaiskouluissa oli vertailussa rikas mikrobisto, kun taas mikrobityyppejä oli suomalaiskouluissa satakertaisesti vähemmän kuin Hollannissa ja Espanjassa.

Suomalaiskouluja siivotaan hänen mielestään paljon. Kengät jätetään usein käytävälle. Lattiaan levitetään kemikaaleja päivästä toiseen. Aamulla koneellinen ilmanvaihto jysähtää päälle ja nostattaa ne aerosoleina ilmaan, Salkinoja-Salonen kuvaa.

– Ihmisen immuunijärjestelmän makrofagien tehtävänä on tunnistaa haitalliset mikrobit. Suomalainen huonepöly ei herättänyt makrofageissa reaktiota, eli pöly oli immunologisesti "kuollutta" eikä tehnyt, mitä sen pitäisi, hän kuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä teoriaan suhtaudutaan varauksella. Mikrobien ja oireilun mekanismeista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Pirinenkään ei niitä sellaisenaan niele: kouluja siivotaan hänen mukaansa samoilla tavallisilla pesuaineilla kuin kodeissakin.

– Mutta hyvä, että Salkinoja-Salonen nostaa kissan pöydälle, vaikka väri onkin välillä minun mielestäni väärä, hän huomauttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    2. 2

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    3. 3

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    4. 4

      Suuryhtiöiltä käräjöidään 12 miljoonaa: ”Kyyneleet silmissä on kerrottu, kun pappa hoiti metsää”

    5. 5

      Lupa heltisi: Kauppa synnyttää maailman suurimman kemikaalijätin

    6. 6

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    7. 7

      Keskuspankki tekee Brexit-testin – kestävätkö pankit syvän taantuman ja punnan romahduksen?

    8. 8

      Näissä töissä tienaa hyvin ja ura jatkuu pitkään – katso 30 ammatin lista

    9. 9

      Olli Rehn on huolissaan Suomen muuttumisesta pankkien sivukonttorimaaksi

    10. 10

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    2. 2

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    3. 3

      Siperia opettaa: tiedetäänkö Venäjällä öljystä jotain, mitä muualla ei?

    4. 4

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    5. 5

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    6. 6

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    7. 7

      Ranskan Le Pen villitsi kannattajiaan: ”Euroopan unioni tulee kuolemaan”

    8. 8

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    9. 9

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    10. 10

      Liki 40 % taloyhtiöistä jättää kylpyhuoneet remontoimatta putkiremontissa – voi olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    7. 7

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    8. 8

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    9. 9

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    10. 10

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    11. Näytä lisää