Jos talouselämä saisi päättää, Suomen sää olisi tällainen

Taloussanomat kysyi elinkeinoelämältä, millainen on yritysten ihannesää. Kylmät talvet lämmittävät etenkin kotimarkkinoista riippuvaisia aloja. Kauppa toivoo neljää selvää vuodenaikaa, ravintoloille riittäisi kaksikin.
Ekonomistit ovat menneinä vuosina useaan otteeseen selittäneet esimerkiksi Yhdysvaltain odotettua heikompia talouslukuja huonolla säällä. Uskoo selitykseen tai ei, säällä on merkitystä yrityksille – myös Suomessa.

Taloussanomat kysyi eri aloja edustavilta työnantajaliitoilta, millaisia säitä niiden edustamat yritykset toivovat. Yhteistä vastauksille on, että etelässäkin viime viikkoina paukkuneet pakkaset miellyttävät ainakin kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä.

Kuten arvata saattaa, kylmät ilmat ja lumi ovat suomalaiselle matkailualalle elinehto.

– On erittäin tärkeää, että lunta saadaan myös etelän hiihtokeskuksiin, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan ekonomisti Jouni Vihmo.

Samasta syystä kunnon talvea suosii kaupan ala. Kuten Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala toteaa, "jos ei ole lunta, niin eihän niitä suksia hirveästi kaupaksi mene".

Metsäteollisuus toivoo kylmiä talvia

Monille saattaa sen sijaan tulla yllätyksenä se, että pitkää ja kylmää talvea rukoilee myös metsäala. Routainen maa nimittäin kantaa painavia metsäkoneita, kostea ja pehmeä maa ei.

Metsäteollisuuden kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä kertoo, että poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi pakotti yritykset seisottamaan kalustoaan tyhjän panttina.

– Nyt edessä on muutaman kuukauden kiivas urakointi, jota varten pitää tietysti olla varattuna riittävä määrä kalustoa ja henkilöstöä.

Voimakas kausivaihtelu on metsäalalle myrkkyä myös siksi, että tehtaat eivät pysty ottamaan vastaan kaikkea isossa ryppäissä korjattua puuta. Ylimääräinen tavara pitää varastoida, ja se tulee yrityksille kalliiksi.

– Kymmenisen vuotta sitten tehdyssä selvityksessä laskettiin, että kausivaihtelun hintalappu metsäteollisuudelle voi olla peräti sata miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on siis erittäin isosta asiasta, Väkevä kertoo.

Hänen mukaansa ala toivoo ilmojen jatkuvan mahdollisimman pitkälle kevääseen kylminä, mutta ei liian kylminä: yli 20 asteen pakkaset ja suuret määrät lunta rasittavat kalustoa, ja lumi tekee sulaessaan maasta märän.

Hyytävä pakkanen on puolestaan toivottu sääilmiö esimerkiksi Suomen myllyissä, sillä se pitää tuholaiset kurissa ja raikastaa jauhot.

Kauppa haluaa neljä vuodenaikaa, ravintola-alalle riittäisi kaksi

Siinä missä metsäteollisuus toivoo säävaihteluiden pysyvän ympäri vuoden pieninä, kaupan ala toivoo neljän eri vuodenajan eroavan toisistaan mahdollimman paljon. Siten kausituotteet käyvät parhaiten kaupaksi.

Ravintola- ja matkailualalle tärkeää on puolestaan se, että syksyä ja erityisesti kevättä vietetään mahdollisimman kesäisissä lämpötiloissa.

– Lämmin kevät tekee terassimyyntiin oman myyntipiikkinsä. Jos kevät on kylmä, menetettyä myyntiä ei enää kesällä saada takaisin, MaRan Jouni Vihmo sanoo.

Vihmon mukaan sään merkitys on alalla niin suuri, että se vaikuttaa myös hänen omaan työhönsä.

– Jos sää on jonain vuodenaikana poikkeuksellinen, omat ekonometrisiin malleihin pohjautuvat ennusteeni heittävät häränpyllyä. Se on ekonomistina vain hyväksyttävä.

Vientiyritykset eivät pakkasia kaipaa

Teknologiateollisuuden yritysten ei tarvitse seurata sääennusteita silmä kovana. Teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan pitkät ja ankarat talvet kuitenkin nostavat energiakustannuksia.

– Sekin aiheuttaa kilpailukykyhaitan vain silloin, kun olosuhteet ovat kilpailijamaissa paremmat, Palokangas sanoo.

Entä millaisia kustannuksia vientiyrityksille aiheuttaa jäänmurto?

Meriväylien raivaaminen maksaa vuosittain karkeasti arvioituna 46–57 miljoonaa euroa jääolosuhteista riippuen, kertoo Liikenneviraston talvimerenkulun yksikön päällikkö Jarkko Toivola.

Laivoilta kerättävillä väylämaksut ovat joka vuosi samansuuruiset, ja niillä katetaan tällä hetkellä keskimäärin vain noin puolet väylänhoidon kustannuksista.

Valtio maksaa ainakin vuoden 2017 loppuun saakka loppuosan verovaroista kompensaationa laivojen polttoainekustannuksia nostavasta rikkidirektiivistä. Valtio myös vastaa kylmien ja leutojen talvien välisen vaihtelun puskuroinnista.

Meren jäisyys aiheuttaa kuitenkin vientiteollisuudelle vuosittain vaihtelevia suoria kustannuksia, sillä rahtilaivat liikkuvat hitaammin ja käyttävät enemmän polttoainetta.

Toivola ei halua lähteä edes veikkaamaan, kuinka suuria kustannusvaihtelut voivat olla.

– Asiaa selvitetään nyt ensimmäistä kertaa, ja keväällä valmistuvista laskelmista selviää, mikä meren jäätymisen kokonaisvaikutus suomalaisten yritysten kilpailukyvylle on.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    2. 2

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    7. 7

      Hallitus laskisi valtion omistusrajaa Nesteessä ja Vapossa – esitys eduskunnalle keskiviikkona

    8. 8

      Kreikka-kanta muotoiltiin kiireessä – Orpo kiistää arvostelun

    9. 9

      Saksa ja Ranska perustivat kahden maan työryhmän – tarkoitus vauhdittaa euromaiden yhteistyötä

    10. 10

      Veroilmoitus pitää jättää pian – näillä tiedoilla voit tienata jopa satoja euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    5. 5

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    8. 8

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    9. 9

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    10. 10

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      Ilmainen porno palaa televisioon

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    11. Näytä lisää