Kiina lisää taloudellista vaikutusvaltaansa Euroopassa

Julkaistu:

Ajaako Kiina infrastruktuurisijoituksillaan pelkkiä taloudellisia etujaan, vai hakeeko se myös poliittista valtaa? Syytä huoleen ei ole, sanoo professori.
Kiinan odotetaan maanantaina varmistavan usean miljardin euron sijoituksensa Euroopan komission EFSI-infrastruktuurirahastoon. Sijoitus Jean-Claude Junckerin ja Jyrki Kataisen kehittämään rahastoon on yksi lukuisista viimeaikaisista osoituksista siitä, että Kiinan halu rakentaa Eurooppaan infrastruktuuria on kasvanut selvästi.

Kiinalainen valtionyhtiö Cosco on yksi vahvimmista ehdokkaista ostamaan Kreikan Ateenassa sijaitsevan Pireuksen sataman, jossa Cosco on toiminut vuokralla jo vuosia. Kiinan hallitus on ilmaissut halunsa tehdä Pireuksesta "Kiinan portti Eurooppaan".

Unkarista ja Puolasta tuli kesäkuussa ensimmäiset Euroopan maat, jotka allekirjoittivat Kiinan One Belt, One Road -aloitteen. Sen tarkoituksena on rakentaa maa- ja meriyhteyksistä Aasian ja Euroopan välille.

Yksi aloitteen nimissä toteutettavista, jo sovituista projekteista on Kiinan rahoittama huippunopea rautatieyhteys Serbiasta Unkariin.

Kun Kiina julkisti sijoituksensa EFSI-rahastoon, se ilmaisi toivovansa, että mahdollisimman moni Euroopan maa vuorostaan "osoittaisi kiinnostusta" One Belt, One Road -aloitetta kohtaan.

Aiemmin tänä vuonna useat länsimaat, kuten Suomi, Britannia ja Saksa, ilmoittivat lähtevänsä mukaan Kiinan johtamaan Aasian investointipankkiin, jonka on tarkoituksena rahoittaa ennen kaikkea suuria infrastruktuurihankkeita.

EU on Kiinan suurin kauppakumppani

Virittävätkö Eurooppa ja Kiina maanosien välistä yhteistyötä, vai hakeeko Kiina lisää valtaa Euroopassa?

On vielä liian aikaista sanoa, toteaa Lapin yliopistossa työskentelevä Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen Taloussanomille.

Toistaiseksi sijoitetut summat ovat vielä suhteellisen pieniä, ja Nojosen mukaan kyse lienee ennen kaikkea siitä, että Kiina ajaa omia taloudellisia etujaan.

– Kiinalainen infrarakentaminen on erittäin kilpailukykyistä. Juuri muita merkittäviä maailmanlaajuisia vientivaltteja, kuten kulutushyödykebrändejä, maalla ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole.

Lisäksi EU on jo nyt Kiinan suurin ulkomaankauppakumppani, ja kattavat yhteydet toisivat Euroopan markkinat yhä lähemmäksi Kiinaa. Sijoitukset Eurooppaan myös tukevat maanosan talouskehitystä, mikä voi olla Kiinankin etu.

Matti Nojosen mukaan on selvää, että jos Kiinasta tulee merkittävä infrastruktuurin omistaja Euroopassa, sen poliittinen valta maanosassa lisääntyy. Se ei kuitenkaan aiheuta välittömästi syytä huoleen.

– Haluaisin ajatella, että mitä integroituneempi suurvalta on muuhun maailmaan, sitä suurempi kannuste sillä on pyrkiä ylläpitämään rauhaa.

Euroopan ja idän yhteistyö hermostuttaa Yhdysvaltoja

Yhdysvallat toistuvasti on ilmaissut huolensa Euroopan maiden ja idän lisääntyvästä yhteistyöstä sekä Aasian investointipankin että esimerkiksi Venäjän kaasuputkihankkeiden yhteydessä.

Tästä syystä voisi ajatella myös Kiinan infrastruktuurihankkeiden hermostuttavan läntistä suurvaltaa.

– Näinhän se on, jos Yhdysvallat pelaa tässä reaalipoliittista peliä, Matti Nojonen toteaa.

Maailman eri foorumeilla on pitkään spekuloitu sillä, tuleeko Kiinasta Yhdysvaltojen jälkeen maailman seuraava suurvalta.

Nojosen mukaan ei tarvitse olla kovin kriittinen todetakseen, että Yhdysvallat viimeisten vuosikymmenten aikana puolustanut kansallisia intressejään sotilaallisesti eri puolilla maailmaa.

Tuleeko Kiina tekemään samalla tavalla, jos maan valta kasvaa tarpeeksi suureksi?

Julkisissa lausunnoissaan Kiinan johto on painottanut, että he eivät halua toimia, kuten Yhdysvallat. Aika näyttää, miten lopulta käy, Nojonen toteaa.

– Iso kysymys on se, kykeneekö Kiinan johto noudattamaan tätä politiikkaansa, jos maan mertentakaiset intressit kasvavat merkittävästi. Maailmassa ei ole tainnut olla yhtäkään suurvaltaa, joka ei olisi jossain vaiheessa puolustanut omia etujaan sotilaallisesti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Harvinaista alkuainetta löytyi Savosta kymmenien miljardien edestä – Tutkijat ratkovat käyttöönottoa

    2. 2

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    3. 3

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    4. 4

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    5. 5

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    6. 6

      TrumpFinland.com – miksi Trump varasi Suomi-osoitteen jo 2008?

    7. 7

      Jollan perustajalta startup-alusta – Tavoitteena tuhat yritystä ja miljardi dollaria

    8. 8

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    9. 9

      Näin ex-microsoftlaiset loivat itselleen uuden työpaikan – ”Kehuimme maasta taivaaseen”

    10. 10

      Osakeasunnot kallistuivat pääkaupunkiseudulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    2. 2

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    3. 3

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    4. 4

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    5. 5

      Suomalaisten kuluja maksettiin miljoonilla euroilla ulkomaille – tällä kortilla sinäkin voit hyötyä

    6. 6

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    7. 7

      Henkilö- ja pakettiautojen katsastusvälit harvenevat – ei koske yli 10-vuotiaita autoja

    8. 8

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    9. 9

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    10. 10

      TrumpFinland.com – miksi Trump varasi Suomi-osoitteen jo 2008?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    11. Näytä lisää