Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?

Julkaistu:

Elinkeinoelämän mahtijärjestö EK julkaisi viime viikolla kunto-ohjelman hyvinvointiyhteiskunnalle. Ohjelman mukaan julkiset kulutusmenot ovat paisuneet kuin pullataikina, ja järjestö vaatiikin pienempää julkista sektoria. Kelan tutkijan mukaan EK:n ohjelma on kuitenkin harhaanjohtava ja propagandistinen.


Kysymys Suomen julkisen sektorin koosta muljahti taas esiin toissa viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkisti kunto-ohjelman suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. EK:n mukaan "julkisten palveluiden kustannukset ovat nousseet 2000-luvulla noin 4,6 miljardia euroa enemmän kuin hintojen nousu tai väestön ikääntymisestä johtuvat paineet olisivat edellyttäneet".

Lause ei ehkä välittömästi aukea maallikolle.

– Palvelumenojen kasvu on syntynyt viime kädessä eduskunnan ja kunnanvaltuustojen nuijankopautuspäätöksillä. Ne näkyvät nyt tämän päivän kulutusmenojen tasossa, EK:lle laskelman julkisten kulutusmenojen kasvusta tehnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hannu Kaseva selventää Taloussanomille.

Kaseva on laskenut EK:lle, paljonko päätökset uusista koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista ovat lisänneet julkisten kulutusmenojen kasvua vuosien 2000 ja 2012 välillä. Ajatus on se, että näitä menoja ei olisi syntynyt, jos kaikki hyvinvointiuudistukset olisi jäädytetty vuonna 2000.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kiinteä- vai käypähintainen?

Laskelma 4,6 miljardin rönsyistä perustuu näkemykseen, jonka mukaan julkinen sektori on paisunut täysin suhteettomiin mittoihin. EK:n lehdistötilaisuudessa Jyri Häkämies esitteli kaaviota julkisten menojen noususta 2000-luvun alun jälkeen.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) johtava tutkija Pertti Honkanen ei sinänsä kiellä julkisen sektorin kasvanneen niin paljon kuin Kaseva esittää, mutta ei yhdy EK:n näkemykseen siitä, että summa olisi erityisen suuri. Honkanen huomauttaa, että Häkämiehen medialle esittämät kaaviot kuvaavat julkisten menojen kasvua nimellisissä hinnoissa.

Kiinteähintaisissa luvuissa, joista inflaation vaikutus on poistettu, julkiset kulutusmenot ovat kasvaneet 16 prosenttia. Käypähintaisissa luvuissa kasvua on kertynyt jopa 80 prosenttia.

– Suoraan sanottuna vähän propagandistisesti vääristellään kehitystä käyttämällä inflaatiokorjaamattomia lukuja, Honkanen sanoo viitaten Häkämiehen esittämiin jyrkkiin käyriin.

Kuinka paljon on paljon?

Keskustelu julkisen sektorin koosta kävi erityisen vilkkaana aiemmin syksyllä, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti julkisen sektorin kokonaiskustannusten olevan 58 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) tänä vuonna.

Saman väitteen on aiemmin esittänyt muun muassa presidentti Sauli Niinistö.

Vastaväittäjät huomauttivat pian, että kyseessä on suhde, ei osuus. (Alun perin Yrittäjät.fi:ssä julkaistua Sipilän haastattelua muutettiin myöhemmin siten, että Sipilän kerrottiin sanoneen kustannusten suhteellisen osuuden olevan 58 prosenttia bkt:stä.)

Samoilla mittareilla mitattuna yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat 239 prosenttia. Jos tätä ei ymmärrä, voi helposti erehtyä uskomaan, että julkisen sektorin koko söisi suoraan kasvutilaa yksityiseltä.

Samaan tilastolliseen kiistaan tarttuu myös Honkanen. Hänen mukaansa EK:n hampaisiin joutuneet julkiset kulutusmenot, jotka siis muodostavat noin puolet kokonaiskustannuksista, eivät nekään ole kasvanneet niin paljon kuin järjestö antaa ymmärtää.

– Vuosina 2000–2012 julkisten kulutusmenojen määrällinen kasvu ei ole ollut nopeampaa kuin bkt:n kasvu, Honkanen sanoo.

Kelan johtavan tutkijan mukaan suhdeluvun kasvuun ei vieläkään kannata kiinnittää liikaa huomiota. Vaikka julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen on kasvanut vuoden 2000 jälkeen, julkisen kulutuksen määrällinen kasvu on ollut hitaampaa kuin bkt:n kasvu.

Miten tämä on mahdollista? Jos esimerkiksi julkisen kulutuksen koko on aluksi yksi euro ja bkt:n koko neljä euroa ja molemmat kasvavat vuodessa eurolla, julkisen kulutuksen koko suhteessa bkt:hen kasvaa, vaikka molempien absoluuttinen muutos on yhtä suuri. Onhan kahden suhde viiteen suurempi kuin yhden suhde neljään.

Nousut ja laskut

EK:n laskelmissa viime vuosien trendeistä ennustetaan synkkää tulevaisuutta: julkinen sektori paisuu ilman säästötoimia lähes 34 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä.

Honkasen Tilastokeskuksen luvuilla tekemien laskelmien mukaan julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen sahasi vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 20 ja 21 prosentin väliä. Vuonna 2009 suhdeluku kuitenkin pomppasi 24 prosenttiin ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Julkiset menot eivät tällöin kasvaneet erityisen merkittävästi, mutta bkt romahti eikä ole sen koommin samalle tasolle noussut.

– Vaikuttaa siltä, että julkisen kulutuksen kasvu suhteessa bkt:hen viime vuosina pitkälti johtuu talouskriisistä. Julkiset menot eivät ole voineet automaattisesti seurata kansantalouden kriisikehitystä, Honkanen pohtii.

Nyt käynnissä olevan laman suhdeluvuista ei siis ehkä pitäisi vetää liian suuria johtopäätöksiä julkisten kulujen tulevaisuudesta? Hannu Kaseva ei halua ottaa suoraan kantaa Honaksen näkemykseen, mutta korostaa julkisen sektorin kasvun olevan hänen mielestään vakava ongelma veronmaksajille.

– EK:lle laaditun selvityksen ydin om ymmärtää se, että palvelumenojen lakisääteiset lisäykset ovat pysyviä ja jäävät elämään ajasta iäisyyteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    8. 8

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    9. 9

      Näillä remonteilla nostat asuntosi arvoa

    10. 10

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    7. 7

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää