Euro olikin ansa

Julkaistu:

Saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn ehdottaa, että eurokriisin paras ratkaisu olisi velkojen osittainen anteeksianto ja kriisimaiden mahdollisuus erota tilapäisesti eurosta. Kaikki muut ratkaisut ovat vieläkin tuskallisempia.


Saksan eturivin ekonomisteihin kuuluva Sinn kuvailee teoksessaan The Euro Trap (Euroansa), kuinka euro olikin kuin viritetty ansa sekä kriisiin ajautuneille maille että niiden vuoksi kasvuloukkuun jääneille velkaongelmattomillekin maille. Hänen mielestään euromaiden tulisi etsiä kriisille todellisia ratkaisuja eikä pelkästään peitellä ongelmia antamalla keskuspankin painaa lisää rahaa.

Kriisimaat saavat luottoja vain keskuspankilta, mutta ne maksavat niillä ostojaan vahvoista euromaista, joihin pakenee myös muuta pääomaa kriisimaista.

– Tämä on vaarallinen tie, joka vain lisää epätasapainoa euroalueella, Sinn sanoo.

Hän ehdottaa rajuja ratkaisuja.

– Meidän pitäisi antaa osa veloista anteeksi. Meidän pitäisi myös pohtia, voitaisiinko valuuttaliitosta tehdä nykyistä joustavampi. Voisimme luoda toimia, joilla kriisimaa saa tilapäisesti erota eurosta, laittaa taloutensa kuntoon oman valuutan turvin ja sitten liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla, Sinn ehdottaa.

Hänen mukaansa tilapäisessä tehohoidossa olevan euromaan tulisi säilyttää paikkansa euroalueen päättävissä elimissä, jotta sen aikomus liittyä takaisin olisi uskottava.

– Jos rakenneongelmia ei korjata ripeästi, tuhoamme kokonaisen sukupolven mahdollisuudet ainakin Espanjassa ja Kreikassa.

Molemmissa maissa yli puolet työvoimaan kuuluvista alle 25-vuotiaista on työttömänä.

Velkojen osittaisen anteeksiannon ja tilapäisen tehohoidon hintana euroalueen tulisi palauttaa velkavastuu kullekin velanottajalle – olivatpa nämä sitten valtioita, kuntia tai pankkeja – itselleen.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että heikossa jamassa oleva maa tai pankki saa rahoitusta vakaan maan kanssa samoin ehdoin, koska tuo vakaa maa on velan takuumiehenä.

Euroansa syntyi, kun eteläisen periferian euromaat saivat velkaa yhtä edullisesti kuin niitä vakaammat pohjoiset maat. Ne lainasivat ja lainasivat. Sitten hinnat ja palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei juuri kasvanut. Kun Itä-Euroopan halvan työvoiman maat liittyivät EU:hun, europeriferia menetti kilpailukykynsä.

Kaikki ratkaisut
tuskallisia


Sinn puolustelee ajatustaan velkojen anteeksiannosta ja tilapäisestä euroerosta sillä, että kaikki muut tulevaisuudenskenaariot ovat vieläkin ikävämpiä. Jos euroalue jatkaa nykyisellä tiellä, eteläiset euromaat ovat pysyvästi kilpailukyvyttömiä.

– Toinen keino olisi periferian devalvoituminen sisäisin keinoin. Se toisi konkursseja ja nykyistäkin korkeamman työttömyyden, Sinn sanoo.

– Kreikassa ja Espanjassa hintojen ja palkkojen tulisi laskea kolmanneksella. Ollakseen kilpailukykyinen Ranskakin tarvitsisi liki neljänneksen devalvaation, vaikka se on toistaiseksi onnistunut välttämään kriisimaaksi leimautumisen, Sinn sanoo.

Sinnin mukaan Italia voi selvitä ilman rajuja toimia, sillä sen devalvoitumistarve on vain reilut kymmenen prosenttia. Jos se pystyy pitämään inflaationsa vuosikymmenen ajan prosenttiyksikön alhaisempana kuin muu euroalue, kilpailukykyongelma poistuu.

Periferian devalvoinnin vaihtoehtona olisi tietenkin ydinalueen voimakas inflaatio, mutta se ei tule kysymykseen, sillä saksalaiset eivät sitä ikinä hyväksyisi.

– Täysi euroero puolestaan tekisi hyvin rumaa jälkeä eroavissa maissa ja ajaisi koko EU:n myös syvään poliittiseen kriisiin, Sinn sanoo.

Irlannin tie
Suomeenkin?


Euroalueella on yksi onnistunut esimerkki sisäisestä devalvaatiosta: Irlanti. Se ajautui kriisiin ensimmäisenä, laski kertaheitolla julkisen sektorin palkkoja 15 prosentilla, kärsi suuresta lamasta ja kiinteistöjen hintaromahduksesta – ja devalvoitui 15 prosentilla.

– Irlannilla ei ollut vaihtoehtoja, koska se ajautui kriisiin ensimmäisenä eikä pelastajaa ollut. Nyt sen devalvoitumistarve on enää muutaman prosentin luokkaa, Sinn sanoo

Suomellakin saattaa olla tarvetta sisäiseen devalvaatioon, vaikka maamme ongelmat eivät eurosta johdukaan. Nokian kriisi ja Venäjän tilanne ovat kuitenkin heikentäneet Suomen taloutta ja tehneet lähiajan kasvunäkymistä synkkiä.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju esittää sunnuntain Aamulehdessä sekä palkkojen että verojen alentamista.

– Suomen näkymät ovat hyvin kituvia hyvin pitkään. Jos hienosti käy, talouskasvu kääntyy pienenpieneen kasvuun ensi vuonna. Jos tulee pienikin shokki, talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin, Kangasharju sanoo.

Hänen mielestään kaikkien suomalaisten palkkoja tulisi laskea ainakin viidellä prosentilla, mieluiten kymmenellä. Vastapainoksi veroja tulisi alentaa vieläkin enemmän, 7–12 prosenttia. Temppu polkaisisi talouden kasvuun ja kasvu täyttäisi nopeasti myös tuloverojen alennuksesta kärsinyttä valtion kassaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    11. Näytä lisää