Lastensairaalalle ei riittänyt julkista rahaa – tässäkö syy?

Julkaistu: , Päivitetty:

Lastensairaala ei ehkä ole saanut tarpeeksi julkista rahoitusta, koska sairaat lapset herättävät paljon tunteita. Professori Paul Lillrank huomauttaa, että tätä on voitu käyttää hyväksi päätöksiä tehtäessä.


Varojen kerääminen uudelle lastensairaalalle on Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mielestä hieno hanke. Hänestä Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner tekee hyvää työtä.

Lillrank sanoo heti haastattelun aluksi, että ei suinkaan halua mollata keräystä. Hänestä on silti merkillistä, että lahjoituksia kerätään tavalliseen sairaalaan.

Lain mukaan kuntien ja valtion on varmistettava kaikille riittävät palvelut. Lasten hoitaminen on osa perusterveydenhoitoa, mutta jostain syystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) ei ole löytynyt rahaa lastensairaalaan, vaikka nykyinen sairaala on jo alun perin sodan jälkeen rakennettu huonosti ja ollut vuosia surkeassa kunnossa.

– Raadollinen selitys voisi olla, että kyseessä on juuri lastensairaala, Lillrank sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jokainen haluaa
auttaa sairasta lasta


Lapset ovat herkkä asia ja niin Lillrankin mielestä pitääkin olla. Hän miettii, kaivaisivatko ihmiset kuvettaan, jos rahaa kerättäisiin alkoholistiparantolaan tai geriatriseen kuntoutukseen?

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylijohtaja Marina Erhola myöntää, että jos jollekin pitää kerätä rahaa, sairaille lapsille sitä voidaan saada.

Ovatko jotkut päättäjät voineet ajatella, että rahat kannattaa laittaa muihin hankkeisiin, koska sairaat lapset herättävät niin paljon sääliä, että sairaala saa lahjoituksiakin?

– Voin kuvitella, että joku tällainen logiikka on takana, Lillrank sanoo.

Muihin sairaaloihin
on löytynyt rahaa


Viime vuosina rahaa on löytynyt moniin kiinteistöihin. Julkisilla varoilla on rakennettu ja korjattu sairaaloita ja muita terveydenhuoltoyksiköitä.

Erholan mukaan Helsingin keskussairaalan alueella on meneillään erittäin paljon uudis- ja korjausrakentamista.

Helsinkiin on esimerkiksi rakennettu uusi silmäsairaala ja korjattu Meilahden sairaalaa. Jorvin sairaalaan on tehty uusi päivystysrakennus. Meilahteen on rakenteilla uusi laboratorio ja suunnitteilla trauma- ja syöpäkeskukset.

Julkisia rahoja on käytetty lähes kaikkien muidenkin keskussairaaloiden kunnostukseen tai laajennukseen. Jyväskylään kaavaillaan parhaillaan uutta sairaalaa.

– On rakentamisen tarvetta, mutta myös paljon epätarkoituksenmukaista sairaalatuotantoa, Erhola sanoo.

Yksi syy siihen, että rakennetaan turhaakin, voi olla se, että suomalaiset arvostavat hyvää terveydenhuoltoa. Erhola muistuttaa, että kyselyissä kansalaiset ovat olleet jopa valmiita maksamaan lisää veroja, jotta julkinen palvelujärjestelmä ei rapautuisi.

Hoitoon liittyvät päätökset ovat poliittisia ja niihin kytkeytyy kunnallisia, alueellisia ja paljon muitakin ei-lääketieteellisiä paineita.

– Epätarkoituksenmukaisten sairaaloiden sulkemiset ovat aluepoliittisesti vaikeita ratkaisuja, Erhola muotoilee.

Hankkeet voivat
tukea hallintopöhöä

Lillrankin mielestä poliitikoilla on seinä- ja fasiliteettifiksaatio. Sairaaloilla on helppo kerätä irtopisteitä.

– Julkisella sektorilla käytetään aika holtittomasti rahaa ilman kunnollista vaikuttavuusseurantaa, Lillrank sanoo.

Hän puhuu ihmiskilvistä. Aina, kun joku uskaltaa kritisoida hankkeita, joku toinen huomauttaa, että ”voi, voi, karsiminen rassaisi heikoimmassa asemassa olevia”.

– Vaikka nimenomaan ei rassaisi, vaan vähentäisi hallintopöhöä ja huonoa organisaatiota.

Lillrak häätäisi poliitikot pois terveydenhuollosta.

– Hoitoprosessit pitäisi miettiä potilaiden ja lääkäreiden tarpeista.

HUS ja valtio maksavat
kumpikin neljänneksen

Lastensairaalaan olisi todennäköisesti joskus löytynyt julkistakin rahaa. Uusi lastensairaala 2017 -kampanjan mukaan ilman yksityistä rahoitusta rakentaminen olisi kuitenkin siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen.

Hankeselvityksessään HUSin hallitus on arvioinut, että sairaalan valmistuminen vuonna 2017 edellyttää huomattavaa kuntayhtymän ulkoista rahoitusta.

– Koska julkista rahaa ei riittävästi löytynyt, tällainen ratkaisu oli välttämätön, sanoo filosofi Maija-Riitta Ollila.

Hän kuuluu Uuden lastensairaalan tuki -säätiön valtuuskuntaan ja kertoo osallistuvansa kampanjaan, koska uusi sairaala on saatava keinolla millä hyvänsä.

Sairaalan on arvioitu maksavan 160 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla pyritään keräämään 30 miljoonaa euroa. HUS ja valtio maksavat kumpikin 40 miljoonaa euroa ja loput 50 miljoonaa euroa on tarkoitus kattaa vieraalla pääomalla. Sijoittajiksi haetaan säätiöitä ja institutionaalisia rahoittajia kuten eläke- ja vakuutusyhtiöitä.

Vaikka yksityiset rahoittavat sairaalaa, Ollilasta on olennaista, että sairaalasta ei tule yksityistä, vaan se on kaikkien suomalaislasten käytössä ja toimii hyvinvointivaltion periaatteiden mukaan.

Lahjoitusrahoitus ei ole
hyvinvointivaltion ihanne


Yritykset ja yksityiset ihmiset ovat innokkaasti lahjoittaneet rahaa. Kampanjaväki on Ollilan mukaan innostunutta ja moni käyttää paljon aikaansa työhön. Keräys on aikataulussaan ja lahjoituspotista lähes puolet on koossa.

Moni rahaa antaneista ja myös potentiaalisista lahjoittajista maksaa paljon veroja. Osa miettii, onko niiden tuettava hanketta, joka pitäisi hoitaa julkisin varoin.

– Tämä on erinomaisen ymmärrettävää, Ollila sanoo.

Hänenkään mielestä hyvinvointivaltion ihanne ei ole toteutunut.

– Tämän jälkeen pitää pysähtyä ja miettiä, miten haluamme hoitaa asiat.

Kukaan ei tiedä, tuoko Lastensairaala-hanke uudenlaisen rahoitusmallin Suomeen. Toisaalta ainakin THL:ssä ajatellaan, että sairaaloiden rakentamista ei koordinoida tarpeeksi. Julkinen raha voisi ehkä riittää kaikkeen tarvittavaan, jos jollakulla olisi kokonaiskuva.

– Sen hahmottaminen on haastavaa, Erhola sanoo.

Hänen mukaansa sote-uudistus tähtää kansallisen ohjauksen vahvistamiseen.

– Tekemistä on paljon, mutta suunta on oikea, hän lisää.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    2. 2

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    3. 3

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    6. 6

      Fortum kiri Helsingin vaisussa pörssissä

    7. 7

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Ekonomisti arvioi Saksan vaalituloksen vaikeuttavan Euroopan talouskasvun jatkoa pitkällä tähtäimellä

    10. 10

      Saksan vaalitulos painaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    2. 2

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    3. 3

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    4. 4

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    5. 5

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    6. 6

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    7. 7

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    8. 8

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Saksan vaalitulos syöksee euro­alueen yhden­tymisen epä­varmuuden aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää