Iso-Masa STX:n ahdingosta: Härskiä peliä korealaisilta

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarinkangas pelkää, että jos STX Finlandin Turun telakka ei saa rahoitusta risteilijätilaukselleen, isku on kohtalokas koko laivanrakennusalalle.


Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarikangas on seurannut synkein mielin STX Finlandin kamppailua risteilijätilauksesta.

Iso-Masaksi nimetty voimahahmo nousi aikanaan koko kansan tietoisuuteen rakennettuaan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioille Masa-Yardsinsa.

Yhtiö muuttui sittemmin Kvaerner Masa-Yardsiksi siirryttyään norjalaisyhtiön tytäryhtiöksi. Eteläkorealaisten omistukseen STX Europe siirtyi 2008–2009. Saarikangas ei ole kymmeneen viime vuoteen ollut enää telakan palveluksessa, eikä sano tuntevansa tilanteen yksityiskohtia kuin mediasta.

– Tarvitsemme nämä työpaikat. Tuntuu todella pahalta, Saarikangas sanoo Taloussanomille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Saarikangas sanoo, että hänen syyttävä sormensa ei osoita hallitusta vaan korealaisia.

– Korealainen omistaja ei nyt ota vastuuta. Ensin he tulivat tänne torvet soiden kertomaan, että heistä tulee maailman suurimpia risteilylaivojen rakentajia. Jos he haluavat suomalaisen telakkateollisuuden pitää pystyssä, niin nyt olisi aika ottaa vastuu.

Saarikankaan mukaan tarvitaan isompi muskeli, ei valtiolta, vaan emoyhtiöstä, jonka tase on niin suuri, että sillä on varaa takauksen antamiseen. Turun STX:n emoyhtiöllä Korean STX:llä olisi ”varaa vaikka Suomen valtion takaamiseen", mutta ”jos halua siihen ei ole, silloin loppuvat keinot”.

– Aikoinaan meillä oli tätä varten Kvaerner, joka suuren kaupan tullessa antoi takauksen osalle lainaa.

”Hallitusta sitovat
vientilait”


Saarikangas pelkää Meriteollisuus ry:n tavoin, että risteilijätilaus uhkaa lipua Ranskaan. STX omistaa ranskalaisesta Saint-Nazairesta enemmistön, Ranskan valtio 33 prosenttia. Suomen telakan STX omistaa kokonaan.

–  No, he [korealaiset] yrittävät tietenkin vedättää, että mennään sitten Ranskaan, kun Ranskan valtio antaa apua. Jos heillä on vaihtoehtona rakentaa laiva siellä niin, että joku muu hoitaa viulut, niin bisnesmies katselee aina rahan perään. Tämä on raakaa peliä, Saarikangas sanoo.

– Tilauksen siirtyminen on todellinen realiteetti, ja minä pitäisin sitä melkeinpä kuoliniskuna tälle teollisuudelle, jota olin itse luomassa.

Saarikankaan mukaan Suomen hallitus ei ole ollut haluton auttamaan, vaan valtiota sitoo vientilainsäädäntö.

STX:n telakka on tehnyt tappiota viime vuodet. Finnveran säännöissä sanotaan, että Finnvera ei saa antaa lainaa yritykselle, joka tuottaa tappiota. Saarikankaan mukaan laki on tässä suhteessa selkeä.

– Hallitus ja Finnvera ovat hyvin pitkälle tulleet vastaan [telakan auttamiseksi], mutta meillä on [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö] OECD:n säännöt, jotka kieltävät tiettyjen tukien antamisen.

Moni valtio, kuten Ranska ja Italia, ei piittaa Saarikankaan mukaan säännöistä, vaan antaa tarvittavan takuun riippumatta siitä, onko telakka kannattava vai ei.

– Me suomalaiset noudatamme lakia.

Saarikangas pyytäisi
teollisuudelta rahat


Royal Caribbeanin risteilijätilauksen kokonaisarvo on yli miljardi euroa. STX Finland on saanut yli sadan miljoonan euron pääoman korealaiselta emoyhtiöltä STX:ltä ja suomalaisilta yksityisiltä tahoilta. Paketin kolmas lohko tulisi Suomen valtiolta, jolta STX Finland pyytää noin 50 miljoonan euron takausta.

Perinteisesti rahoitus on hoidettu maailmalla siten, että vientiluottoyritysten, kuten Finnveran, kautta valtio lainaa telakalle rahaa. Siinä vaaditaan vakuuksia, mutta jos on vakavarainen telakka, sen varat riittävät. Rahaa lainataan takauksia vastaan, ja lainalle jonka Finnvera maksaa, telakka maksaa korkoa.

Saarikangas oli itse luomassa Finnveran vientiluotusjärjestelmää, ja vaikutti alaan kansanedustaja-aikanaan 2003–2007.

– Laivanrakennus on perinteisesti, kuten tässäkin tapauksessa rahoitettu niin, että maksetaan 10–20 prosenttia rakentamisen aikana, ja loput sitten kun laiva valmistuu. Telakka joutuu rahoittamaan rakennusaikaisen rahantarpeensa.

– Tämä on kautta maailman ollut toimintatapa, mutta sitten löytyy maita, jotka eivät välitä tästä, hän sanoo.

– Jos tämä olisi minun aikanani tapahtunut, olisin lähtenyt hattu kourassa lähtenyt keräämään suomalaiselta teollisuudelta rahaa. Noin 75 prosenttia tästä tilauksesta menee suomalaisille alihankkijoille. Se on kaupasta 750 miljoonaa.

Miksi valtio-omistajuus
ei käy?


Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

– Jos hallitus tekisi päätöksen, että lähtevät omistajaksi telakkateollisuuteen, sille ei ole esteitä laissa. Onko tämä hallituksen halu, on eri asia.

Silloin korealaisten pitäisi Saarikankaan mukaan lähteä pois, koska hallitus ei voi lähteä vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jossa toinen ei ota vastuuta.

Kaikissa kilpailijamaissa valtio on Saarikankaan mukaan vahvasti mukana telakkateollisuudessa. Näin on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Siellä vakuuskysymykset on helpompi hoitaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Sipilän hehkuttama työllisyysihme on harhaa – näin työttömiä katoaa tilastoista

    2. 2

      Historiallisen suuri yrityskauppa suunnitteilla: Fortum sopuun E.ONin kanssa – tekee ostotarjouksen koko Uniperista

    3. 3

      760 euroa kuussa jopa puhtaana käteen – uuden tuen suosio hiipui heti alkuunsa

    4. 4

      Suomen Pankki sai pelastettua silputut perintörahat – näin menettelet vaurioituneiden seteleiden kanssa

    5. 5

      Kommentti: Nyt on tiukka paikka, Stockmann

    6. 6

      KSML: Hiihtokeskus Riihivuori myi hiihtohissit pois – ei avaa enää rinteitä talveksi

    7. 7

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    8. 8

      Sampo on Solidiumin salkun jättiläinen – ”Huomattavan suuri, jos ei liian suuri”

    9. 9

      Näin Antti Rinne sinetöi eläkeiän noston – EK:n voimahahmo paljastaa neuvotteluiden yllättävät viime hetket

    10. 10

      Mitä Fortum haluaa Uniperista? Analyytikko: Venäjän ja Ruotsin voimalaitoksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen Pankki sai pelastettua silputut perintörahat – näin menettelet vaurioituneiden seteleiden kanssa

    2. 2

      Asunnon täystuhon voi välttää – asian­tuntijan 5 vinkkiä vuokran­antajalle

    3. 3

      Näin Antti Rinne sinetöi eläkeiän noston – EK:n voimahahmo paljastaa neuvotteluiden yllättävät viime hetket

    4. 4

      Kommentti: Sipilän hehkuttama työllisyysihme on harhaa – näin työttömiä katoaa tilastoista

    5. 5

      KSML: Hiihtokeskus Riihivuori myi hiihtohissit pois – ei avaa enää rinteitä talveksi

    6. 6

      760 euroa kuussa jopa puhtaana käteen – uuden tuen suosio hiipui heti alkuunsa

    7. 7

      Stockmann antoi tulosvaroituksen – syynä Lindex

    8. 8

      Kommentti: Nyt on tiukka paikka, Stockmann

    9. 9

      Kone aloittaa 100 miljoonan euron tehostamisohjelman – vähentää mahdollisesti 1000 työpaikkaa

    10. 10

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää