Wahlroosin harhautus

Julkaistu:

Kolumni
Demokratia ja markkinat ovat samankaltaisia mokailijoita.


On naiivia ajatella, että enemmistöt olisivat aina oikeassa. On naiivia uskoa, että saamme tehokkuutta tai edes oikeudenmukaisuutta siitä, että annamme enemmistön ratkoa keskinäisiä asioitamme. Tämä on Nordean ja Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mukaan hänen tuoreen kirjansa yksi keskeinen sanoma.

Wahlroos on epäilemättä oikeassa. En tosin muista kenenkään vuosikausiin väittäneenkään, että enemmistöt olisivat aina oikeassa.
Enemmistön erehtyväisyys ei kuitenkaan tarkoita, että vähemmistöt olisivat aina oikeassa. Vain luonnonlait ovat aina oikeassa. Muita erehtymättömiä järjestelmiä ei taida löytyäkään. Siksi demokratiaa ei voi tyrmätä kevyellä faktalla, että demokraattinen päätöksenteko voi johtaa virheisiin.

Demokratian sijaan Wahlroosin utopia ovat markkinat. Näin siitä huolimatta, että markkinat ovat oikeastaan kovin paljon demokratian kaltainen järjestelmä. Eniten kannatusta saanut asia voittaa. Kannatustaan menettävä asia häviää. Tämä näkyy esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoilla, joilla Apple vie ja Nokia vikisee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Demokratian ja markkinoiden ero on tietysti siinä, että demokratiassa kaikilla on yksi ääni. Markkinoilla sen sijaan miljardööreillä on enemmän valtaa kuin tuulipukukansalla. Monimiljonäärille tällainen vallanjako yhteiskunnassa sopisi enemmän kuin hyvin.

Mokaillaan yhdessä


Voisiko sitten ajatella, että yhteiskunta olisi jotenkin erehtymättömämpi, jos euro ja ääni -periaate ohjaisi yhteiskuntaa nykyistä enemmän?

Vastauksen löytää katsomalla, missä jamassa Euroopan talous on nyt. Maailman parhaat aivot sijoittivat muutama vuosi sitten satoja miljardeja valtionlainoihin, joita laskivat liikkeelle ylivelkaantuneet maat, joiden kasvunäkymät olivat surkeat. Tämä ei ole pieni virhe, sillä noilla sijoittajilla piti olla käytössään mitä hienoimmat menetelmät eri maiden luottokelpoisuuden arvioimiseen. Samat sijoittajat työnsivät rahaa miljardikaupalla roskalainoihin USA:n asuntomarkkinoilla siksi, että lainoissa oli hienot kääreet.

Uskallanpa jopa väittää, että Kreikka ja pari muuta ylivelkaantunutta maata pääsi velkaantumaan vain siksi, että rahanjako ei toiminut demokratian vaan markkinoiden ehdoilla. Jos Saksan kansa olisi saanut äänestää asiasta, olisivat kreikkalaiset joutuneet kiristämään vyötään jo aiemmin.

Mutta Saksan kansalta ei kysytty, koska päätösvalta oli markkinoilla.
Nyt me maksamme markkinoiden virheestä demokraattisesti. Näin pääsemme todistamaan oikeaksi Wahlroosin keskeisen väitteen, että demokratia voi johtaa typeriin päätöksiin.

Ankkalammikosta kajahtaa


Wahlroos katselee maailmaa pienen ankkalammikkonsa kautta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä niin me useimmat teemme. Sosiaalitutkija näkee maailman sosiaalisten kysymysten kautta. Nettiuskovainen tulkitsee asioita verkottuneen maailman avulla. Elokuvaohjaajalle maailma on vain suurta elokuvaa. Wahlroos puolestaan näkee maailman rahan kautta. Ja ilmeisesti rahaa on liikaa silmien edessä, koska hän ei näe markkinoiden ongelmia. Siksi hän tulkitsee markkinoiden avulla asioita, joihin teoriaa ei alun perin ole edes ajateltu.

Markkinat ovat erinomainen väline, kun ratkotaan yritysten välistä kisaa. Markkinatalous piiskaa yrityksiä parempaan niin, että kuluttajat saavat edullisempia ja parempia tuotteita aivan kuten teoria sanookin.

Markkinoiden toimivuuden voi kuitenkin kyseenalaistaa asioissa, joissa asiakas ei aidosti kykene tekemään valintoja edes puolirationaalisesti. Pystyykö dementoitunut vanhus tai päiväkotilapsi vertailemaan vaihtoehtoja? Ainakin Pohjoismaissa suuri enemmistö näkee, että eivät. Markkinat ovat kova paikka, jossa heikot eivät pysty kilpailemaan. Samankaltaisia ongelmia on silloinkin, kun julkisen sektorin taitamattomat ostajat tekevät hankintoja vaikkapa saksalaiselta metrotoimittajalta tai amerikkalaiselta museolta.

Etenkin Pohjoismaissa on päädytty siihen, että markkinat ovat oiva väline koneiden ja palveluiden kauppaan. Suomessakin kaupankäynnin rajoitteita on purettu parin vuosikymmenen aikana kiitettävän paljon. Sen sijaan ihmiskauppaa täällä on perinteisesti vieroksuttu. Tästä syystä pohjoismainen hyvinvointivaltio tekee kompromisseja markkinatalouden ja yhteisvastuun kesken. Noiden kompromissien takana ei ole ajatus, että ne olisivat aina parhaita. Mutta kompromissit ovat kuitenkin tuottaneet kansainvälisissä talousvertailuissa hyvin menestyneitä kansakuntia.   

Historiallinen menestys ei tietenkään tarkoita, että pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa ei olisi kehitettävää. Etenkin kehittyvistä maista nouseva kilpailu kasvaa murskaavalla tahdilla. Samaan aikaan Eurooppa ikääntyy. Tämä pakottaa kansalaiset entistä yritteliäämmiksi. Suomestakin pitää purkaa järjestelmät, jotka sallivat hyvinvoivien ihmisten työntää kaiken vastuun itsestään muiden harteille.

Teini-ikäisten lisäksi myös monet aikuiset tuntuvat ottavan vastaan vain oikeuksia ilman velvollisuuksia. Tällaiset elementit ovat valuvika, jonka korjaamiseen tarvitsemme ilmeisesti Wahlroosin kaltaisia ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella toisin. Noita muutoksia voi tehdä kuitenkin ilman, että vastuuttomille markkinavoimille annettaisiin valta kaikissa asioissa. Markkinat näyttävät nimittäin olevan liian usein noita teini-ikäisiä, joiden jälkiä muut saavat siivota.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    2. 2

      Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    7. 7

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    8. 8

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    9. 9

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    10. 10

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    2. 2

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    5. 5

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    6. 6

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    7. 7

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    8. 8

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    9. 9

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    9. 9

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    10. 10

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    11. Näytä lisää