Wahlroosin harhautus

Julkaistu:

Kolumni
Demokratia ja markkinat ovat samankaltaisia mokailijoita.


On naiivia ajatella, että enemmistöt olisivat aina oikeassa. On naiivia uskoa, että saamme tehokkuutta tai edes oikeudenmukaisuutta siitä, että annamme enemmistön ratkoa keskinäisiä asioitamme. Tämä on Nordean ja Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mukaan hänen tuoreen kirjansa yksi keskeinen sanoma.

Wahlroos on epäilemättä oikeassa. En tosin muista kenenkään vuosikausiin väittäneenkään, että enemmistöt olisivat aina oikeassa.
Enemmistön erehtyväisyys ei kuitenkaan tarkoita, että vähemmistöt olisivat aina oikeassa. Vain luonnonlait ovat aina oikeassa. Muita erehtymättömiä järjestelmiä ei taida löytyäkään. Siksi demokratiaa ei voi tyrmätä kevyellä faktalla, että demokraattinen päätöksenteko voi johtaa virheisiin.

Demokratian sijaan Wahlroosin utopia ovat markkinat. Näin siitä huolimatta, että markkinat ovat oikeastaan kovin paljon demokratian kaltainen järjestelmä. Eniten kannatusta saanut asia voittaa. Kannatustaan menettävä asia häviää. Tämä näkyy esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoilla, joilla Apple vie ja Nokia vikisee.

Demokratian ja markkinoiden ero on tietysti siinä, että demokratiassa kaikilla on yksi ääni. Markkinoilla sen sijaan miljardööreillä on enemmän valtaa kuin tuulipukukansalla. Monimiljonäärille tällainen vallanjako yhteiskunnassa sopisi enemmän kuin hyvin.

Mokaillaan yhdessä


Voisiko sitten ajatella, että yhteiskunta olisi jotenkin erehtymättömämpi, jos euro ja ääni -periaate ohjaisi yhteiskuntaa nykyistä enemmän?

Vastauksen löytää katsomalla, missä jamassa Euroopan talous on nyt. Maailman parhaat aivot sijoittivat muutama vuosi sitten satoja miljardeja valtionlainoihin, joita laskivat liikkeelle ylivelkaantuneet maat, joiden kasvunäkymät olivat surkeat. Tämä ei ole pieni virhe, sillä noilla sijoittajilla piti olla käytössään mitä hienoimmat menetelmät eri maiden luottokelpoisuuden arvioimiseen. Samat sijoittajat työnsivät rahaa miljardikaupalla roskalainoihin USA:n asuntomarkkinoilla siksi, että lainoissa oli hienot kääreet.

Uskallanpa jopa väittää, että Kreikka ja pari muuta ylivelkaantunutta maata pääsi velkaantumaan vain siksi, että rahanjako ei toiminut demokratian vaan markkinoiden ehdoilla. Jos Saksan kansa olisi saanut äänestää asiasta, olisivat kreikkalaiset joutuneet kiristämään vyötään jo aiemmin.

Mutta Saksan kansalta ei kysytty, koska päätösvalta oli markkinoilla.
Nyt me maksamme markkinoiden virheestä demokraattisesti. Näin pääsemme todistamaan oikeaksi Wahlroosin keskeisen väitteen, että demokratia voi johtaa typeriin päätöksiin.

Ankkalammikosta kajahtaa


Wahlroos katselee maailmaa pienen ankkalammikkonsa kautta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä niin me useimmat teemme. Sosiaalitutkija näkee maailman sosiaalisten kysymysten kautta. Nettiuskovainen tulkitsee asioita verkottuneen maailman avulla. Elokuvaohjaajalle maailma on vain suurta elokuvaa. Wahlroos puolestaan näkee maailman rahan kautta. Ja ilmeisesti rahaa on liikaa silmien edessä, koska hän ei näe markkinoiden ongelmia. Siksi hän tulkitsee markkinoiden avulla asioita, joihin teoriaa ei alun perin ole edes ajateltu.

Markkinat ovat erinomainen väline, kun ratkotaan yritysten välistä kisaa. Markkinatalous piiskaa yrityksiä parempaan niin, että kuluttajat saavat edullisempia ja parempia tuotteita aivan kuten teoria sanookin.

Markkinoiden toimivuuden voi kuitenkin kyseenalaistaa asioissa, joissa asiakas ei aidosti kykene tekemään valintoja edes puolirationaalisesti. Pystyykö dementoitunut vanhus tai päiväkotilapsi vertailemaan vaihtoehtoja? Ainakin Pohjoismaissa suuri enemmistö näkee, että eivät. Markkinat ovat kova paikka, jossa heikot eivät pysty kilpailemaan. Samankaltaisia ongelmia on silloinkin, kun julkisen sektorin taitamattomat ostajat tekevät hankintoja vaikkapa saksalaiselta metrotoimittajalta tai amerikkalaiselta museolta.

Etenkin Pohjoismaissa on päädytty siihen, että markkinat ovat oiva väline koneiden ja palveluiden kauppaan. Suomessakin kaupankäynnin rajoitteita on purettu parin vuosikymmenen aikana kiitettävän paljon. Sen sijaan ihmiskauppaa täällä on perinteisesti vieroksuttu. Tästä syystä pohjoismainen hyvinvointivaltio tekee kompromisseja markkinatalouden ja yhteisvastuun kesken. Noiden kompromissien takana ei ole ajatus, että ne olisivat aina parhaita. Mutta kompromissit ovat kuitenkin tuottaneet kansainvälisissä talousvertailuissa hyvin menestyneitä kansakuntia.   

Historiallinen menestys ei tietenkään tarkoita, että pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa ei olisi kehitettävää. Etenkin kehittyvistä maista nouseva kilpailu kasvaa murskaavalla tahdilla. Samaan aikaan Eurooppa ikääntyy. Tämä pakottaa kansalaiset entistä yritteliäämmiksi. Suomestakin pitää purkaa järjestelmät, jotka sallivat hyvinvoivien ihmisten työntää kaiken vastuun itsestään muiden harteille.

Teini-ikäisten lisäksi myös monet aikuiset tuntuvat ottavan vastaan vain oikeuksia ilman velvollisuuksia. Tällaiset elementit ovat valuvika, jonka korjaamiseen tarvitsemme ilmeisesti Wahlroosin kaltaisia ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella toisin. Noita muutoksia voi tehdä kuitenkin ilman, että vastuuttomille markkinavoimille annettaisiin valta kaikissa asioissa. Markkinat näyttävät nimittäin olevan liian usein noita teini-ikäisiä, joiden jälkiä muut saavat siivota.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Valinnanvapaus ei tuonut ryntäystä yksityislääkäriin – osa valitsi yksityisen vahingossa

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    5. 5

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    6. 6

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    7. 7

      Yksityislääkärille 17,70 eurolla – pääsetkö sinä tähän joukkoon?

    8. 8

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    9. 9

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    10. 10

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    5. 5

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    6. 6

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    7. 7

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    8. 8

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    9. 9

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    10. 10

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    2. 2

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    5. 5

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    6. 6

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    9. 9

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    10. 10

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    11. Näytä lisää