730 päivää kriisiä – tältä se näytti

Julkaistu:

Tänään on kulunut tasan kaksi vuotta siitä, kun Kreikka haki apua velkaongelmiinsa. Taloussanomat on seurannut kriisiä herkeämättä, ja sen seurauksena arkistot ovat täynnä loistavaa kuvamateriaalia kriisistä. Tässä ovat parhaat palat.
Kaksi vuotta. Niin pitkään Euroopan velkakriisi on kestänyt.

Tasan kaksi vuotta sitten, 23.4.2010, Kreikka lähestyi kirjeellä euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria, talouskomissaari Olli Rehniä ja euroalueen keskuspankin tuolloista pääjohtajaa Jean-Claude Trichet’tä. Vilpittömin mielin, Kreikka pyysi apua.

Tuolloin puhuttiin vielä 30 miljardista euron lainasta. Nyt summa on yli kymmenkertaistunut. Samalla lainarahaa on annettu Portugalille ja Irlannille, ja euroalueen kriisirahastojen yhteenlaskettu tulivoima kasvatettu 800 miljardiin euroon. Sekään ei välttämättä riitä.

Taloussanomat on seurannut velkakriisiä tarkasti. Uusista käänteistä on riittänyt uutisoitavaa. Uutinen tarvitsee kuitenkin kuvan, ja Taloussanomien graafikko Heini Karjanmaa on tehnyt vakuuttavaa jälkeä antamalla kriisille kasvot. Tässä parhaat palat Karjanmaan kuvituksista viimeisen kahden vuoden ajalta. Suurin osa kuvituksista on tehty Taloussanomien analyysitoimittajan Jan Hurrin juttuihin.




Kuvasarja alkaa kuitenkin jo ennen Kreikan avunpyyntöä. Maaliskuussa 2010 Hurri kirjoitti, että euroalue uhkaa vaipua uudelleen taantumaan. Yhä suuremmaksi paisuva velkataakka, julkisen talouden leikkaukset ja roimasti yliarvostettu euro olivat yhteisvaluuttaa käyttävien maiden takana. Euroalueen pudotus oli alkanut.





Hurri kirjoitti elokuussa 2010, että brittiläisen analyysiyhtiö Capital Economicsin mukaan euroalueen hajoaminen hyödyttäisi kaikkia. Yhtiön mukaan rahaliitto vain pitkittää euroalueen taantumaa. Euro olisi kuin palava feeniks-lintu, jonka tuhkasta nousisi uusi, ehompi yksilö.





Elokuun 2010 puolivälissä huomio kiinnittyi korkoihin. Suomen ja Saksan valtionlainojen korot olivat vielä tukevasti pystyssä, mutta Kreikka ja Portugali syöksyivät jo kuiluun.





Kriisi ei ole koskenut vain Eurooppaa, vaan myös Yhdysvallat on ollut paineen alla. Lokakuussa 2010 Hurri kirjoitti, kuinka Yhdysvalloilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua maan keskuspankin Fedin apuun. Yhdysvaltain dollarissa lukee In God We Trust. Vaihtoehtojen käydessä vähiin se taipui muotoon In Fed We Trust. Jos euroseteleissä olisi vastaava teksti, kuuluisi se nyt In ECB We Trust.





Kriisitoimet eivät ratkaisseet kuitenkaan velkakriisiä. Ylivelkaantumista alettiin hoitaa ottamalla lisävelkaa, ei esimerkiksi velkoja saneeraamalla. Vaikka tammikuussa 2011 alkoi näyttää, että talous kasvaa, ei velkakriisi ollut kadonnut minnekään; talouslaiva uhkasi jäädä velka-aallon alle.





Reilut kolme viikkoa myöhemmin kävi ilmeiseksi, että se on veronmaksajien laiva, joka velkajäävuoreen törmää. Tämä oli ainakin Sveitsin Davosiin kokoontuneen Maailman talousfoorumin WEF:n kehotus. Velkamäärää kasvattamalla maailmantalous saataisiin kasvu-uralle. WED:n tutkimusraportin mukaan maailmantalous tarvitsisi ja kestäisi 100 000 miljardia dollaria lisää velkaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Syksyllä 2010 maailmassa oli velkaa 116 000 miljardia dollaria.





Toukokuun 2011 puoliväliin mennessä Kreikka ja Irlanti olivat jo saaneet tukipaketin, ja euromaat, EU ja IMF olivat päättäneet myöntää myös Portugalille hätälainaa. Oli käynyt kuitenkin selväksi, että suurin osa tukipaketeista kului vanhojen velkojen maksuun. Suurin osa hätärahasta meni vanhojen velkojen kuoletuksina ja korkoina velkojille eli pankeille ja muille rahoittajille. Näin hätäraha kiersi kehää.





Samaan aikaan oli ilmeistä, että velkakriisi pitkittyy ja pahenee entisestään. Jan Hurrin mukaan tähän oli neljä syytä: Kreikka, Irlanti, Portugali sekä eurojärjestelmä ja EU. Velkakriisin liekkien sammuttelu ei onnistunut, vaan velkatuli jatkoi loimuamistaan.





Kriisimaiden kansainväliset lainoittajat pyrkivät nostamaan kriisimaita pystyyn vyönkiristyspolitiikalle. Kreikkaa väännettiin pulloon, jonne se ei hajoamatta mahtuisi. Martina Ahola vertasi, minkälaista tuhoa Kreikan säästöt aiheuttaisivat Suomessa.





Koko velkakriisin ajan Kreikan ympärille on yritetty pystyttää palomuuria. Tarkoituksena on ollut estää kriisin leviäminen muihin ylivelkaantuneisiin maihin. Jokainen valtio voisi leimahtaa rikkipäisen tulitikun tavoin liekkeihin. Ahola selvitti, kuinka tämä tapahtuisi.





Elokuussa 2011 euron hajoaminen alkoi nousta julkisessa keskustelussa todelliseksi vaihtoehdoksi. Aiemmin vaiettuihin totuuksiin kuulunut asia nousi esiin yhä useamman taloustieteilijän puheenvuorossa. Jan Hurri kirjoitti euron henkiinjäämistaistelusta. Milloin ja miten eurokriisi muuttuu euron kriisiksi, miltä näyttäisi euroseteli ilman kriisimaita?





Kun velkakriisi pitkittyi, eikä loppua näkynyt, heräsi kysymys, onko Suomella vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos palomuuri pettää ja kriisi leviää esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan. Hurri pohti kirjoituksessaan Suomen mahdollisia vaihtoehtoja ja loi oman A-suunnitelman, jota Suomi voisi käyttää tarpeen tullen kriisissä.





Euromaiden takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) päätettiin kasvattaa lokakuussa 2011. Kokonaisuudessaan takaukset kasvoivat 780 miljardiin euroon. Vaikutti siltä, että euroalueen velkarakennelma alkoi olla yhä heikommin pystyssä.





Kreikan kriisin kärjistymistä pohdittiin myös Suomen kannalta. Harri Pietarinen kirjoitti, minkälaisia paineita kärjistyminen aiheuttaisi Suomen eläkejärjestelmälle. Kreikka-saha leikkaisi suomalaisesta Reino-eläketohvelista kärjen pois.





Syksyn mittaa puheet Kreikan mahdollisesta erosta kiihtyivät. Viimeinenkin tabu rikottiin, kun kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy totesivat, että Kreikan kansanäänestys tukipaketista on äänestys siitä, pysyykö Kreikka eurossa vai ei. Kansanäänestystä ei järjestetty, mutta Hurri tulkitsi, että lähtölaskenta oli alkanut: milloin Kreikka-raketti lentäisi pois eurosta?





Suuret tukipaketit eivät paitsi ratkaisseet velkaantumisongelmaa vaan saattoivat myös syventää ongelmia entisestään, Hurri kirjoitti marraskuun puolivälissä. Hänen mukaansa europäättäjien hyvät tarkoitukset saattoivat käynnistää markkinoiden helvetinkoneen.





Marraskuussa ylivelkaantuneiden maiden kriisiä syventävä vaikutus kävi ilmeiseksi. Tätä ei kuitenkaan tunnustettu, ainakaan AAA-luottoluokituksen maissa. "Vahvojen maiden" poliitikot piiskasivat kriisimaita soutamaan jyrkänteen yli samalla kuin huopaajat pyrkivät tätä estämään. Piiskasoudun maisemana olivat niin Eiffel-torni, hollantilaiset tuulimyllyt kuin Colosseum'kin.





Suostuuko Suomi velkasuon kantojuhdaksi? Näin kysyttiin marraskuun loppupuolella. Ensimmäisiä kertoja kuviin saapui Suomi-poika, tällä kertaa velkasäkin kantajana.





In ECB We Trust. Tämä alkoi käydä entistä selvemmäksi viime joulukuussa. Tuolloin moni ekonomisti ja poliitikko vaati, että Euroopan keskuspankki EKP laukaisee setelisinkonsa ja pelastaa Euroopan. Jan Hurri kirjoitti tuolloin, että setelisinko voi olla viimeinen yritys pelastaa euro, mutta se voi myös räjähtää EKP:n ja euromaiden omille silmille.





Joulukuussa europäättäjien vaatimaa talouskuria verrattiin löylykisoihin. Kiukaalle heitettiin lisää vettä säästötoimien kiulusta, vaikka "talouden löylykisassa kukaan ei vahvistu vaan lopulta kaikilta menee tolkku".





Lopulta EKP:n setelisinko käynnistyi, kun keskuspankki toteutti ensimmäisen pankkien LTRO-rahoitusoperaationsa. Talvipäivän seisauksen jutussaan Hurri kirjoitti, että "ilman EKP:n puoli-ilmaista hätärahaa euro olisi jo saattanut lysähtää kasaan kuin kesken lennon puhjennut kuumailmapallo".





Yksi keskeinen osa Euroopan velkakriisiä on ollut huoli pankeista. Euroopan pankkien on arveltu olevan niin huonossa kunnossa, että ne vaativat pääomittamista. Suurpankkien vakavaraisuuden on vakuutettu olevan kuitenkin kohdallaan. Valvontaviranomaisten ja pankkien viralliset tunnusluvut ovat kuitenkin vain julkisivu, Hurri kirjoitti tammikuussa.





Euroopan velkakriisin 16. huippukokous pidettiin tammikuun lopussa. Kokouksessa ei löydetty vastausta niihin kysymyksiin, joita kokouksessa käsiteltiin. Kreikan piti saada huojennusta velkoihinsa, pankkien piti jakaa taakkaa ja kriisin piti talttua. Sen sijaa Kreikan velka kasvaa, pankit pääsevät pinteestä ja kriisi vain pahenee, Hurri kirjoitti. Hänen mukaansa "kriisitoimet alkavat muistuttaa katuhuijareiden ikiaikaista silmänkääntötemppua, kuppikepposta, jossa huijarit siirtelevät vikkelin liikkein ensin kumollaan olevia kuppeja edes takaisin ja heti perään hyväuskoisten hölmöjen varoja omiin taskuihinsa".





Kreikan ihmelääkkeen keittelyä kuitenkin jatkettiin. Lääkkeen tarkoituksena oli pelastaa potilas. Jan Hurrin mukaan lääke kiehui niin pitkään, että se ennemmin räjähtää silmille ennen nielemistä tai vie hengen myöhemmin. Nyt kreikkalaispoliitikot lienevät samaa mieltä. Kreikan kahden suurimman puolueen puheenjohtajat ovat vaatineet Kreikan uusimman tukipaketin yksityiskohtien avaamista ja uusia neuvotteluja.




Julkisuudessa on käyty kiivastakin keskustelua siitä, mitkä ovat Suomen sitoumukset ja miten ne ovat kasvaneet kriisin aikana. Jan Hurri on kirjoittanut toistuvasti, että Suomelle on luvassa uusia vastuita enemmän kuin viralliset arviot kertovat. Kreikka-tukipaketista päätettiin maaliskuun alussa, ja Hurrin mukaan Suomi lienee olleen matkalla uusiin vastuisiin sokkona, kuurona ja mykkänä.




Suomi-pojan seikkailut jatkuivat. Tällä kertaa Hurri kirjoitti Euroopan vakausmekanismin (EVM) palomuurin kasvattamisesta. Riittävätkö takauseurot patoamaan tukipakettitulvan?




Kysymyksiä herätti myös se, mitä tapahtuu EVM:n kasvaneelle palomuurille, jos esimerkiksi Italia tai Espanja pyytävät apua? Leimahtavatko velkapaperit liekkeihin, vai toimiiko se toivotulla tavalla?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

EVM, ERVV, EKP ja Suomen valtio. Miten on Suomen Pankin (SP) käynyt? Hurri kirjoitti kaksi viikkoa sitten, että SP:n Target-saatavat ovat paisuneet eurokriisin aikana ja uhkaavat Suomen Pankin rahoitusasemaa. Avaruuteen päätyneen Suomi-pojan suojapuku voi revetä ja eurot painua euroalueen mustaan aukkoon, jos huonosti käy.




Toisessa kuvassa Suomi-pojan puku on jo revennyt. Mustaan aukkoon ovat matkalla sekä EKP että suojapuvun sisällä oleva Suomen Pankki. Näin käy, jos jokin jäsenvaltioista eroaa rahaliitosta, Hurri kirjoitti.

Velkakriisi on kestänyt kaksi vuotta, mutta loppua ei vielä näy. Tällä hetkellä pelätään sitä, miten Espanjalle käy. Vaikuttaa siltä, että Taloussanomien lukijat saavat lukea vielä paljon kriisistä ja samalla nauttia Karjanmaan kuvituksista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    7. 7

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    8. 8

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    5. 5

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää