Vain kaksi vaihtoehtoa – sinä maksat laskun

Entistä suurempi siivu ruoan hinnasta menee kaupalle. Näin paljastaa pian valmistumassa oleva selvitys. Sen mukaan kaupan osuus ruoan hinnasta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana samalla kun kaupan keskittyminen on kärjistynyt. Kun S- ja K-ryhmä hallitsevat 80 prosenttia kaupasta, ei ihme, jos valinnanvaraa ei ole – ja laskun maksat sinä.


43 000 neliömetriä, siis melkein seitsemän jalkapallokenttää. Sen kokoinen on Kouvolassa syyskuun alussa avattu kaikkien aikojen suurin S-ryhmän Prisma-keskus.

Aivan sen lähelle pystytetään kovaa vauhtia K-ryhmän vastaavaa, mutta vielä isompaa 48 000 neliön hallia. Kauppakeskus Veturin on määrä juhlia avajaisiaan ensi vuonna.

Kouvolan markettikisa näyttää elävästi sen, mistä kaupan keskittymisessä Suomessa on kyse. S- ja K-ryhmän ostosparatiisit keskustojen ulkopuolella paisuvat hyper-ruokamarkettien vedossa.

Samalla ne vetävät kupeeseensa koko kaupunkien keskustoja liikkeineen. Pienempien kaupparyhmien päivittäistavarakaupat kuristetaan kuoliaiksi. Itsenäisiä ruokakauppoja saa jo hakea – Kouvolassa niitä ei enää ole lainkaan.

Ketjujen vallan kasvaessa kuluttajat epäilevät ruoan hinnan nousevan ja valikoimien kaventuvan. Äänensävyjen kiristyttyä Kilpailuvirasto kertoi viime viikolla puuttuvansa peliin. Se tutkii, joko kaupan keskittyminen haittaa markkinoiden toimintaa.

Jos selvää lainvastaisuutta ei kyetä osoittamaan, ei Kilpailuvirasto voi kuitenkaan tehdä keskittymiselle juuri mitään. 

– Kyllä tässä on enemmän kyse siitä, että julkisuuden paine on kova ja pitää näyttää siltä, että jotain tehdään, sanoo tietokirjailija Seppo Konttinen.

Hän julkaisi hiljattain suurta huomiota herättäneen teoksen Suomalainen Ruokalasku. Kirja analysoi kalliin ruoan taustoja ja samalla muun muassa kaupan keskittymisen vaikutuksia Suomessa.

80 prosentin
valtiaat


Päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa on viime vuosina edennyt kovaa vauhtia.

Sitten vuoden 2005 kahden suuren kauppaketjun osuus päivittäistavarakaupasta on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Pelkästään viime vuonna kaksi suurinta haalivat yhteenlaskettuun markkinaosuuteensa vajaat kaksi prosenttiyksikköä lisää, tutkimusyhtiö Nielsenin tilastot osoittavat.

Vuoden 2010 lopussa S-ryhmä ja Kesko pitivät hallussaan noin 80 prosentin kakkua päivittäistavarakaupan myynnistä.

S-ryhmä on selvä ykkönen 44,1 prosentin markkinaosuudella. Kymmenessä vuodessa sen osuus on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä.

K-ryhmällä on 35 prosentin osuus. Suomen Lähikaupan siivu kutistui viime vuonna 1,2 prosenttiyksikköä yhdeksään prosenttiin, kun se luopui Euromarketeista ja lakkautti kolmisenkymmentä Siwaa.

Keskittymiskehitys näyttää vain jatkuvan. Molempien suurimpien ryhmien päivittäistavarakaupan myynnit olivat viime vuonna tukevasti kasvussa. Kolmannen toimijan Suomen Lähikaupan tahti puolestaan hyytyi.

Samaan aikaan hypermarkettien markkinaosuus kasvoi. S-ryhmän avasi viime vuonna viisi tuhansien neliöiden Prisma-hypermarkettia ja lisää on tulossa. K-ryhmässä kauppojen määrä väheni, mutta volyymi kasvoi, kun pieniä kauppoja kuopattiin suurien tieltä.
Tänä vuonna Kesko on kertonut aikovansa pystyttää kuusi ketjun suurimpiin liikkeisiin kuuluvaa K-Citymarkettia ja 35 K-Supermarkettia.

Miten tähän
tultiin?


Keskittymiskehityksen takana on vuosien hidas kehitys ja monisyinen vyyhti. Vaikutuksensa lienee niin pienen maan dynamiikalla, kaavoituksella, yrityskaupoilla kuin teollisuuden rakenteiden muutoksella. 

Konttisen mukaan yksi syypää on Kilpailuvirasto itse: Se on siunannut vuosien varrella useampia yrityskauppoja, jotka ovat pedanneet tietä kaupan keskittymiselle.

Vuonna 2005 Kilpailuvirasto hyväksyi ehdollisena kaupan, jossa SOK osti Suomen Sparin, 14 Eurospar myymälää ja 266 Spar-ketjun kauppaa. Myöhemmin vuonna 2009 se antoi Pirkanmaan osuuskaupalle luvan ostaa Lempäälän Euromarket Ideaparkin ja Tampereen Euromarketin.

Oulussa osuuskauppa Arina sai puolestaan ostaa paikalliset Euromarketit, ja Helsingissä Hok ja Elanto saivat yhdistyä ja hankkia myöhemmin omistukseensa myös Tapiolan Sokos-tavaratalon, Konttinen listaa. 

Kun kauppojen hankinta tätä kautta on keskittynyt entisestään, on ketjujen valta paisunut. Kuluttaja tuntee sen ruokalaskussaan, hän arvioi.

Kilpailuviraston apulaisjohtaja Mika Hermas ei täysin sulata kritiikkiä.

– Kansalaisilla ja Konttisellakin on tästä tietenkin omat, ihan perustellut mielipiteensä, mutta sitä minun on hieman vaikea hyväksyä, että tämä sälytetään viranomaisten niskaan. Kilpailuvirasto on toiminut niissä puitteissa, mitä laki sille antaa. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on sitten aivan toinen asia, hän sanoo.

Todellisia syypäitä ovat Konttisenkin mukaan poliitikot: Kilpailuvirastolla ei ole rahkeita puuttua esimerkiksi kuntien kaavoituspolitiikkaan, jonka myötä suuret ketjut saavat hänen mielestään läpi haluamansa hankkeet. Pienten kilpailuasema heikommilla kauppapaikoilla vaikeutuu.

– Keskittyminen olisi pystytty ja pystyttäisiin estämään kaavoituksella, mutta siellä on niin monella omia intressejä pelissä, hän sanoo.

Samoin syyttää itsenäisten M-kauppojen ketjuun kuuluva kauppias Aarre Kanth, jonka pieni elintarvikekauppa sijaitsee Helsingin Korkeavuorenkadulla. Hän vaihtoi Yleisradion toimittajan mikrofoninsa kauppiaan essuun kaksi vuotta sitten. Suuriin ketjuihin kuuluminen ei ole houkuttanut, vaikka tulotaso pikkukauppiaana jää vähäiseksi. 

– Haluan palvella asiakkaita siten, että voin itse vaikuttaa kauppani valikoimiin, ja tarjota asiakkaille juuri sitä, mitä he haluavat, hän sanoo.

Kanth selvitti vuonna 2007 Tampereen yliopistolle tekemässään sosiologian pro gradu -tutkielmassa, miten hypermarkettien kaavapäätökset Oulun ja Porvoon alueella etenivät. Tuntumaksi jäi, että kaksi isointa ketjua määräsivät suunnan pitkälti omien halujensa mukaan. Erityisesti Oulussa päätökset sujuivat lähes täysin kaupparyhmien toiveiden mukaisesti.

– Siellä viedään kunnallisia päättäjiä kuin pässiä narussa. Päätöksen tekijöitä on tasan kaksi, Kanth sanoo. 

Hän näkee keskittymisen suurimpana ongelmana tuotevalikoimien yhtenäistymiseen.

– Jos tuote ei pääse näiden kahden ison ketjun valikoimaan, on valmistaminen käytännössä mahdotonta.  

Kaupan osuus
ruoan hinnasta kasvaa


Maiseman jättimarketit, kilpailijat ja maalaisjärki kertovat kaupan keskittymisen haitoista. Asian tutkiminen on kuitenkin aina toinen juttu.

Tähän mennessä kilpailun puutteen vaikutuksia esimerkiksi ruoan hintoihin on ollut vaikea osoittaa konkreettisesti. Sen Konttinenkin myöntää.  

– Ruokaketjun katteet eri vaiheissa ovat kuin valtakunnansalaisuuksia, hän sanoo.

Jotakin myös tiedetään.  

Keskustaa lähellä oleva Pellervon taloustutkimus selvitti hiljattain, miten ruoan kauppahinta jakautui eri elintarvikeketjun osien kesken vuosina 2000–2007. Tuloksena oli, että kaupalle ja ravintoloille menevä osuus ruuan hinnasta kasvoi ajanjaksolla yhdeksän prosenttiyksikköä 25 prosenttiin.

Selvitystä päivitetään parhaillaan vuoteen 2009 ulottuvaksi, jotta vuoden 2008 ruokariisin vaikutukset tulisivat näkyviin. Kaupan osuus on jatkanut kasvuaan, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori. Tarkkoja lukuja PTT aikoo tarjoilla loka–marraskuussa.

– Kyllä sieltä ihan selvästi näkee, että kaupan osuus on koko 2000-luvun ajan kasvanut [...], menettäjiä ovat kotimainen elintarviketeollisuus ja maatalous. Tuonti on se toinen, jonka osuus on kasvanut, hän sanoo.

Kaupan keskittymisen vaikutuksia on selvittänyt niin ikään Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen vuoden 2009 tutkimuksessa todettiin, että ruoan hinta on Suomessa EU-maiden korkeimpia ja selvästi keskimääräistä korkeampi.

Kuitenkin, jos ruoan hinnasta poistetaan arvonlisäveron vaikutus, oli pohjahintataso samaa tasoa kuin muuallakin.   

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen toteaa, että Kilpailuviraston uusi selvitys on nyt tervetullut.  

– Keskittyminen on tosiasia, ja sitä on hyvä seurata eri näkökulmista.

Etlan tutkijat selvittivät Kotilaisen johdolla muun muassa, miten elintarvikkeiden tukkuhintojen muutos siirtyy kuluttajan laskulle.
Merkkejä kaupan kyvystä pitää katteensa korkeina havaittiin, mutta jatkoselvittelyä kaivattiin.Tiettyjen tuoteryhmien kuten maidon hinta kaupassa, ei seurannut tuottajahintojen laskua.

Etlan löydökset olivat yksi syy, joka ajoi nyt Kilpailuvirastonkin nyt ryhtymään toimiin, sanoo viraston apulaisjohtaja Mika Hermas.
Pontta antoivat myös viime aikojen kansainväliset selvitykset. Esimerkiksi Britanniassa ne johtivat hiljattain erityisen asiamiehen postin perustamiseen teollisuuden ja kaupan välille.

Hermas korostaa Konttisen tavoin, että poliittisiin päätöksiin, kuten kaavoitukseen Kilpailuvirastolla ei ole sananvaltaa. Kilpailuvirasto voi rangaista kaupan toimijoita ainoastaan, jos selvityksessä havaitaan merkkejä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Väärinkäyttöön voisivat johtaa esimerkiksi sopimusehdot tai vakiintuneet toimintakäytännöt, joilla kilpailu tavarantoimittajien välillä vähenee.

– Tässä vaiheessa en halua sen enempää spekuloida. Selvitämme asiaa ja siihen palataan loppuvuonna. 

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    3. 3

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    4. 4

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    5. 5

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    6. 6

      Trump-huolet ylsivät Helsingin pörssiin

    7. 7

      Oxfam: Eurooppalaispankeilla miljardien voitot veroparatiiseissa

    8. 8

      Dollari ja amerikkalaisosakkeet luisuvat Trumpin ajaman uudistuksen kaaduttua

    9. 9

      Suuryhtiöiltä käräjöidään 12 miljoonaa: ”Kyyneleet silmissä on kerrottu, kun pappa hoiti metsää”

    10. 10

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Siperia opettaa: tiedetäänkö Venäjällä öljystä jotain, mitä muualla ei?

    4. 4

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    5. 5

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    6. 6

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    7. 7

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    8. 8

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    9. 9

      Näin elää autotehtaan nostama Uusikaupunki – kerrostalon kaikki asunnot myytiin kolmessa päivässä

    10. 10

      Liki 40 % taloyhtiöistä jättää kylpyhuoneet remontoimatta putkiremontissa – voi olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    7. 7

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    8. 8

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    9. 9

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    10. 10

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    11. Näytä lisää