Sinne menivät bonusrahat: "S-etukorttilainen ei saa tarpeeksi"

Julkaistu: , Päivitetty:

S-ryhmän asiakasomistajien pitäisi saada nykyistä enemmän bonusrahoja tai ruoan hintaa pitäisi laskea, vaativat kriitikot kovin sanoin. Heidän mukaansa asiakasomistajille kuuluvat, kotimaassa tehdyt muhkeat voitot hassataan nyt ulkomaille vastoin osuustoimintaideologiaa. Esimerkiksi Pietariin nousi jo kahdeksas Prisma. S-ryhmä torjuu kritiikin.


Hyvää tulosta Suomessa tekevä S-ryhmä sijoittaa voittojaan ulkomaaninvestointeihin, kun perinteisen osuuskauppaideologian mukaan voittojen tulisi hyödyttää asiakasomistajia bonusten muodossa.

Osuuskauppaa pyörittävän S-ryhmän liiketoiminta Suomessa on selvästi kannattavaa. S-ryhmä on päivittäistavarakaupan suurin toimija – viime vuonna sen markkinaosuus ylsi jo 44,1 prosenttiin.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla S-ryhmän vähittäismyynti oli noin 5,5 miljardia euroa ja kasvoi lähes 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön tulos jäi kuitenkin vain reiluun 80 miljoonaan euroon, sillä investointeihin käytettiin 237 miljoonaa euroa.

Bonusta S-ryhmä maksoi asiakasomistajilleen alkuvuonna 171 miljoonaa euroa, eli huomattavasti vähemmän kuin mitä investointeihin satsattiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kriitikoiden mukaan S-ryhmä käyttääkin Suomesta tahkoamiaan voittoja laajentumiseen sen sijaan, että se maksaisi voitoista suuremman osan bonuksina asiakasomistajilleen, niin kuin perinteisen osuuskauppaideologian mukaan kuuluisi.

– Kyllähän se on aivan selvää, että voitot tulisi ohjata asiakasomistajille bonuksien muodossa, kun katsoo osuustoiminnan periaatteita. Toisaalta periaatteet on tällä alalla heitetty roskakoriin jo ajat sitten, vähittäiskauppaa laajalti tutkinut ja aiheesta juuri kirjan tehnyt taloustoimittaja Seppo Konttinen sanoo.

Konttisen lisäksi esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto kritisoi noin vuosi sitten kovin sanoin S-ryhmän toimintaa.

Voitoilla investoidaan
Venäjälle ja Baltiaan


Heikki Haavisto peräänkuulutti osuustoimintaa tukevan Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa pitämässään puheessa voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona hän piti kuluttajahintojen alentamista.

S-ryhmä on investoinut viime vuosina laajasti Baltian maihin eli Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä Venäjälle. Virossa Prisma on kuluttajille tuttu hypermarketketju ja Pietarin seudullekin avattiin tänä kesänä jo kahdeksas Prisma-tavaratalo.

Haavisto pitää ihmeellisenä, että S-ryhmä satsaa Suomesta keräämiään voittoja ulkomaantoimintojen laajentamiseen ja uusille toimialoille tunkeutumiseen. Myös Konttinen kritisoi voittojen käyttämistä ulkomaille tehtäviin investointeihin kovin sanoin.

– Nythän suuri osa voitoista menee maan rajojen ulkopuolelle investointeihin. S-ryhmä kerää voittoja Suomesta ja investoi ne sitten ulkomaille, Konttinen sanoo.

Ulkomaaninvestointien kannattavuutta Konttinen ei kuitenkaan lähde kiistämään. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että investoinnit eivät kannattavuudestaan huolimatta palaa Suomeen ja asiakasomistajille, vaan ne käytetään ulkomaantoimintojen uusiin investointeihin.

Suomesta helpot rahat pois
ja sijoituksina ulkomaille


Konttisen näkemyksen mukaan S-ryhmä laajentuu ulkomaille jäseniensä kustannuksella, kun se sijoittaa Suomesta tekemiään voittoja ulkomaille bonusten maksamisen sijaan. Hänen mukaansa Suomessa on helppo tehdä voittoa ja täältä saadaan mukavaa investointikassaa ulkomaantoimintoihin.

– Suomessa tilin tekeminen on ruokakaupassa helppoa, kun ruoan vähittäismyynti on suljettu markkina. Alalla toimivat käytännössä vain S- ja K-ryhmät, jotka kontrolloivat myös tukkuliikkeitä, Konttinen sanoo.

Konttisen vastikään kirjoittaman Suomalainen ruokalasku -kirjan (Siltala 2011) mukaan suomalaiset maksavat kovaa laskua ruokakaupan kilpailun vähyydestä. Hänen mukaansa alan keskittyminen on Suomessa Euroopan unionin korkeinta ja johtaa kovaan ruoan hinnannousuun.

S-ryhmä vastaa kritiikkiin:
"Ulkomailta haetaan tuloskuntoa"


S-ryhmän liiketoimintojen johtaja Antti Sippola vastaa osuuskauppaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin huomauttamalla rakenteellisista seikoista, joiden kautta voidaan selittää, että yksittäisten osuuskauppojen rahat eivät suoraan suuntaudu ulkomaaninvestointeihin.

– S-ryhmä ei päätä voittojen jakamisesta asiakasomistajille mitenkään keskitetysti, vaan alueosuuskaupat päättävät siitä itse. SOK kyllä sijoittaa voittojaan ulkomaisiin investointeihin, sillä ulkomailta haetaan tuloskuntoa, Sippola sanoo.

Osuuskauppojen keskuskunta SOK siis sijoittaa omia varojaan ja voittojaan ulkomaille, kun taas alueosuuskaupat päättävät omista sijoituksistaan ja bonusten maksamisesta erikseen ja yksitellen.

Sippola myös vähättelee S-ryhmän ulkomaanpanostuksia. Hänen mukaansa ulkomaaninvestoinnit ovat vain muutama prosentti ryhmän kokonaisinvestointien määrästä.

– Investointiasteemme ulkomailla on hyvin, hyvin kevyt, hän sanoo.

Seppo Konttinen näkee ulkomaanlaajentumisen voivan jatkua niin kauan kuin se vain on kannattavaa. Hänen mukaansa laajentumistoimenpiteet suuntautuvat yhä kauemmaksi. S-ryhmän Antti Sippola sen sijaan sanoo, että tämänhetkinen laajuus on sopiva ja lisälaajentumisia esimerkiksi uusiin maihin ei ole tiedossa.

– Toimimme nyt näissä kolmessa Baltian maassa sekä Venäjällä Pietarin seudulla. Olemme tähän laajuuteen tyytyväisiä eikä laajentumista uusiin maihin haeta, Sippola sanoo.

"Instrumentteja suurempien
bonuksien maksamiseen olisi"


Osuuskaupan sääntöjen mukaan jokainen alueosuuskauppa päättää itse taloudestaan ja voitonjaostaan. Niinpä alueosuuskauppa voisi jakaa voittoja enemmän, jos haluaisi.

– Instrumentteja suurempien bonuksien maksamiseen kyllä on. Bonustaulukko on tärkein bonusten maksamiseen käytettävä laskuväline, ja lisäksi alueosuuskauppa voi maksaa taseen ylijäämästään lisäosuuksia asiakasomistajilleen, Sippola sanoo.

Asiakasomistajille maksettavista bonuksista päättää alueosuuskaupan edustajisto. Aiemmin bonuksia maksettiin Konttisen mukaan enemmän, 3–4 prosenttia kuukausittaisesta ostomäärästä.

Nykyisen progressiivisen taulukon mukaan bonuksia saa prosenttiosuudessakin mitattuna sitä enemmän, mitä enemmän ostaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskaupan, HOK-Elannon bonuslaskurin mukaan yli kolmen prosentin bonuksiin pääsee vasta yli 500 euron kuukausiostoilla ja neljään prosenttiin vaaditaan jo tuhannen euron kuukausittainen ostopanostus S-ryhmän toimipisteissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    2. 2

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    5. 5

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      OP:n Reijo Karhinen eläkkeelle – uusi pääjohtaja valittu

    8. 8

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    9. 9

      Palkka 6157 euroa kuussa – silti töihin ei riitä hakijoita

    10. 10

      Paperiteollisuuden työehtoneuvottelut vaikeuksissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    5. 5

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    6. 6

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    7. 7

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    8. 8

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    10. 10

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    11. Näytä lisää