Kreikan kuuri romuttaisi Suomen talouden

Kreikkalaisilla on edessään ankara säästökuuri. Suomessa samanlaiset rajut menoleikkaukset ja veronkorotukset johtaisivat todennäköisesti syvään ja pitkään lamaan, asiantuntijat arvioivat. Katso, millaisia toimia kreikkakuuri vaatisi Suomessa.
Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaativat Kreikan hyväksymään mittavan valtiontalouden säästöohjelman ennen maan seuraavan lainaerän maksamista. Pahasti velkaantunut Kreikka tarvitsee rahat heinä-elokuun vaihteessa erääntyvien lainojensa uusimiseksi.

Ankara tukipaketti pitää sisällään 78 miljardin euron säästötoimet. Yli puolet summasta eli noin 50 miljardia euroa tulee valtion omaisuuden myynnistä ja loput 28 miljardia erilaisista menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Uusi säästöohjelma tulee viime vuonna toteutettujen noin 12 miljardin euron päälle. Tuolloin muun muassa 80 000 valtion virkamiestä sai potkut ja eläkkeitä leikattiin kymmenellä prosentilla.

Kreikan ohjelman ankaruus korostuu, kun sitä vertaa Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen (1995–1999) leikkausohjelmaan. Suomen lamanjälkeisiä säästöjä pidettiin rajuina, mutta Kreikan säästötavoite on moninkertaisesti kovempi. Saksalaisen Spiegel-lehden laskelmien mukaan viisivuotisen kreikkakuurin säästöt  vastaavat noin 17 prosenttia maan viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi karkeasti ottaen noin 30 miljardin euron säästöjä. Lipposen hallituksen neljän vuoden menoleikkaukset olivat noin 20 miljardia markkaa (noin 3,5 miljardia euroa) eli noin 3,5 prosenttia Suomen vuoden 1995 bruttokansantuotteesta. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattu sopeutustavoite tälle vaalikaudelle on 2,5 miljardia euroa, joka koostuu sekä menoleikkauksista että verokiristyksistä.

Säästöohjelma jaetaan tämän jutun journalistisessa yksinkertaistuksessa mittaluokan havainnollistamiseksi karkeasti kahtia, jolloin sekä menoleikkauksista että verokorotuksista pitäisi kerätä viidessä vuodessa noin 15 miljardia euroa.


”Mahdoton
toteuttaa”


Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo, että Suomessa ei pystyttäisi kasvattamaan verotuloja niin paljon kuin Kreikassa on tavoitteena.

– Tällaista ei kertakaikkiaan pysty tekemään Suomessa, ainakaan niin, että se tasapainottaisi talouden ja budjetin. Näin kova leikkaaminen johtaisi vain talouden hyvin syvään ja pitkäaikaiseen lamaan, Lehtinen sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa seurauksena olisi umpikuja. Suuret veronkorotukset voivat päinvastoin johtaa verotulojen laskuun veropohjan supistumisen seurauksena.

– Jos veroperusteita yritetään kiristää näin paljon, se kaikki olisi pois talouden rattaiden pyörityksestä, kulutuksesta ja ostovoimasta, mikä tarkoittaisi suomeksi sitä, että mennään lamaan ja veropohja hupenee alta pois.

Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa esillä ollut arvonlisäverokannan korottaminen kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin tuottaisi Lehtisen mukaan valtiolle nettona noin 1,2–1,4 miljardin euron lisätulot. Kreikan tapaiseen säästöohjelmaan sisällytettynä tämä olisi vasta pisara meressä.

Leikkauksia tehtävä
vähän joka puolelta


Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mukaan menoleikkaukset pitäisi mittakaavaedun saavuttamiseksi kohdistaa suurimpiin menoeriin, kuten kuntien valtionapuihin.

– Valtiontaloudessa ei tosin ole kovin paljoa isoja menoeriä, joista helposti saisi pois. Isoista julkisista menoeristä esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenot sekä  koulutus ovat pitkälti kuntien asia.

Suurista menoeristä leikkaamalla saisi myös prosentuaalisesti suurimmat säästöt. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenot ovat mittaluokaltaan 30 prosenttia, koulutusmenot 6–7 prosenttia ja eläkkeet noin 10–11 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Siinä niitä isoja eriä on, mutta eihän niistä minkään leikkaaminen hyvältä kuulosta. Kaikki katsotaan yleisesti tarpeellisiksi.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Pasi Holm puolestaan arvioi, että leikkauksia täytyisi tehdä vähän joka puolelta.

– Varmaankin leikataan julkisen sektorin palkkoja, työttömyysturvaa ja tulonsiirtoja. Myös julkisia palveluita joudutaan leikkaamaan, esimerkiksi joltain ikäluokalta voidaan ottaa pois hammashoitopalvelut ja terveyskeskuspalveluihin lisätä omavastuita.  Myös varuskuntia vähennetään ja julkisia rakennushankkeita karsitaan.


Mallia Suomen
verouudistuksesta


Etlan Tarmo Valkonen katsoo, että Kreikan yksi iso ongelma on veronkannon tehottomuus. Esimerkiksi verovelkaa, jota ei ole saatu perittyä, on valtavia määriä.

– Jos puhutaan niin sanotusta  efektiivisestä veroprosentista eli suhteutetaan kerättyä veromäärää bruttokansantuotteeseen, se on huomattavasti virallista veroprosenttia matalampi.

Valkonen ottaa esiin Suomen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun suuren verouudistuksen. Siinä oli ideana, että laajennetaan veropohja mahdollisimman laajaksi ja kattavaksi, jolloin saadaan madallettua veroprosentteja. Ajateltiin, että veronmaksu jakautuu tasaisemmin ja halukkuus maksaa veroja lisääntyy, kun veroprosentti ei ole suuri.

– Luulen, että jotain tämänkaltaista suurta operaatiota kannattaisi harkita Kreikassakin, kytkeä yhteen veropohjan laajennus ja ehkä korkeampien marginaaliverojen alentaminen. Siellähän on hyvin tyypillistä, että esimerkiksi eläkemaksuja ei makseta, mikä johtaa siihen, että eläkkeet voivat olla aika pieniä ja siitä huolimatta eläkejärjestelmä voi olla runsaasti alijäämäinen.

Kreikan säästöohjelman suuri ongelma on kireä toteuttamisaikataulu. Valkonen kuitenkin katsoo, että kahdesta huonosta vaihtoehdosta kyse on pienemmästä pahasta.

– Voi olla, että ne jouduttaisiin tekemään vielä nopeammin. Jos ulkomaiset rahahanat menevät kiinni, koko alijäämä täytyy hoitaa säästöillä, mikä on pahin vaihtoehto.

Valkonen arviokin, että osa Kreikan talouden ongelmista on niin vaikeita, että tarvitaan täydellinen sokkihoito, ennen kuin niitä päästään purkamaan.


Talous hyytyy
herkästi


Myös Veronmaksajien Teemu Lehtinen vertaa Kreikan säästöohjelmaa Suomen tilanteeseen 1990-luvun alussa.

– Suomessa kokeiltiin vähän samantyyppisiä ratkaisuja 1990-luvun alussa, kun veroprosenttia nostettiin lamaoloissa. Siinä kävi niin, että veropohja hupeni, eikä taloutta saatu tasapainoon niin että vuonna 1995 Lipposen ensimmäiselle hallitukselle pää tuli vetävän käteen, Lehtinen sanoo.

Tuolloin piti veronkorotusten sijaan tehdä täysin uudenlainen järjestely, verotuksen rakennemuutoksen lisäksi leikattiin menoja ja saatiin talous kasvuun.

Tiukan kulukuurin talousvaikutukset kertaantuvat herkästi, mikä voisi pahentaa kreikkakuuria entisestään. Palveluiden karsiminen samaan aikaan veronkorotusten kanssa vaikuttaa kielteisesti kansalaisten ostovoimaan.

– Se tuo epävarmuutta ja ihmiset hermostuvat. Ostovoima heikkenee ja kotimainen kysyntä pienenee. Tätä kautta kotimainen talous notkahtaa vielä lisää, niin kuin Suomessakin kävi, PTT:n Pasi Holm kuvailee.

Kilpailukyky kuitenkin paranee pikkuhiljaa, kun palkat eivät nouse ja vähitellen myös talous alkaa kääntyä.Kilpailukyvyn parantuessa myös vienti alkaa vetää.

– Vaikka Kreikassa ei ole niinkään tavaravientiä, siellä on palveluvientiä, joka hyötyy alentuneesta kustannustasosta.

Kreikalla on tosin yksi keino vähemmän käytettävänään, sillä euromaana se ei pääse hyötymään valuuttakurssisopeutuksesta. Tämä tekee sopeutuksesta kivuliaampaa kuin Suomen 1990-luvulla toteuttamat järjestelyt.

Holm arvioi, että palkkojen jäädyttäminen saattaa parantaa Kreikan kilpailukykyä lähemmäs kymmenen prosenttia kolmessa vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan normaalia devalvaatiota.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    5. 5

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    6. 6

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    7. 7

      Ministeri Kai Mykkänen talousluvuista: ”Yllättävän myönteisiä”

    8. 8

      Facebookille yli 100 miljoonan euron sakot – antoi vääriä tietoja

    9. 9

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    10. 10

      Telia ostaa verkko- ja pilvipalveluita tarjoavan Nebulan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    2. 2

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    5. 5

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    6. 6

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    7. 7

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    8. 8

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    9. 9

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    10. 10

      Suomi välttää taas EU-komission tiukan talousohjauksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmainen porno palaa televisioon

    2. 2

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Siivoaako kotiasi kummajainen, kevytyrittäjä? ”Joku roti tähän pitäisi saada”

    11. Näytä lisää