Vetyautojen myynti alkaa 2015

Julkaistu:

Useat yhtiöt ovat ilmoittaneet tuovansa vedyllä käyviä polttokennoautoja markkinoille vuonna 2015. Polttoaineena käytettävältä vedyltä puuttuu vielä jakelujärjestelmä.


Polttokennoauto ei ole herättänyt huomiota yhtä paljon kuin muut sähköautot, mutta tekniikka kehittyy vauhdilla.

– Vetyautot tulevat markkinoille samassa tahdissa kuin muutkin sähköiset autot. Teknisenä haasteena polttokenno on eri mittakaavaa kuin sähköauto tai lataushybridi, sillä sen kehittämisessä piti lähteä aivan alusta, VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko sanoo.

Useat suuret yhtiöt ovat sitoutuneet polttokennoauton kehittämiseen. Mercedes-Benz, Toyota, Honda ja Nissan aikovat tuoda polttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuonna 2015.

– Polttokenno on ollut tulossa jo pitkään. Polttokennoista kirjoiteltiin paljon 2000-luvun alussa, mutta kun odotukset eivät toteutuneet heti, teknologia jäi varjoon. Media alkoi nostaa esiin uusia vaihtoehtoja. Medianäkyvyys hävisi, mutta teollisuus jatkoi polttokennoauton kehittämistä, Laurikko sanoo.

– 2000-luvun puolivälissä esiin nousivat biopolttoaineet ja 2000-luvun lopussa sähköauto, jonka hypetys todennäköisesti hiipuu parissa kolmessa vuodessa. On mielenkiintoista nähdä, mikä sitten nousee esiin. Vaikka media unohtaakin tekniikat, niiden kehitys jatkuu pinnan alla.

Valmistajat tuovat tekniikan
markkinoille tappiolla


Polttokennoautoista on vaikea tehdä sekä edullisia että kestäviä.

– Henkilöauton on toimittava, kun sillä ajetaan koko ajan tai jos sillä ajetaan vain silloin tällöin. Auto kuluu molemmissa tapauksissa, ja on haastavaa huomioida molemmat tekijät samaan aikaan, erikoistutkija Juhani Laurikko sanoo.

Polttokennoautoja myydään luultavasti kohtuulliseen hintaan, jotta teknologia saadaan juurtumaan markkinoille.

– Suuret yritykset tekevät todennäköisesti samoin kuin Toyota teki Prius-hybridin kanssa 1997. Auton myyntihinta ei ollut lähelläkään kustannusperusteista hintaa. Toyota myönsi myöhemmin myyneensä Priusta tappiolla. Yhtiö kattoi tappion tavanomaisista autoista saatavilla voitoilla.

Priuksen toinen sukupolvi tuli markkinoille 5–8 vuotta ensimmäisen jälkeen ja oli valmistuskustannuksiltaan 70 prosenttia ensimmäistä halvempi. Vuonna 2009 myyntiin tullut kolmas sukupolvi on Laurikon arvion mukaan 50 prosenttia halvempi kuin toinen, ja yhtiö alkaa nyt saada katetta autoista.

Laurikko arvioi, että polttokennoauton maksaa markkinoille tullessaan 50 000–60 000 euroa verottomana.

Polttokennoautolla
ajaa pitkään


Polttokenno muuntaa polttoaineen ja hapettimen kemiallisen energian sähköksi ja lämmöksi. Nimitystä polttokenno voi pitää harhaanjohtavana, sillä mikään ei pala. Yleisimmin käytetty polttoaine on vety, jolloin hapettimena toimii ilman happi. Hapen ja vedyn reagoidessa muodostuu vain sähköä, vettä ja lämpöä. Koska vetypolttoaineessa ei ole hiiltä, prosessissa ei synny lainkaan hiilidioksidia.

Akkusähköautoon verrattuna polttokennoauto on pitkänmatkan auto. Sen kantomatka on noin 500–600 kilometriä.

Itse polttokennon hyötysuhde on reilusti polttomoottorin hyötysuhdetta parempi. Kokonaishyötysuhde riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä tuotantotavasta, jolla vety valmistetaan.

Vedyn jakelua varten täytyy rakentaa kokonaan uusi järjestelmä.

– Polttoaineen jakelu on vähintään yhtä iso kysymys kuin auton valmistamiseen tarvittava teknologia, VTT:n Juhani Laurikko sanoo.

– Akkusähköautojen tarvitsema infrastruktuuri on helpompi rakentaa kuin vedyn, koska sähköä on joka paikassa. Kyse on usein vain viime metreistä, eli kuinka sähkö saadaan töpselistä autoon.

Vetyä
kahdella tavalla


Sähköautojen latausinfrastruktuuri on yksinkertaisempaa tekniikkaa ja vaatii paljon pienemmät investoinnit kuin vety.

Vetyä tuotetaan nykyisin pääasiassa kahdella tavalla. Yleisimmin vetyä valmistetaan maakaasusta, ja lisäksi sitä tehdään sähkövirralla vedestä. Kumpikaan tapa ei ole energiataloudellisesti tehokas.

Jotta polttokennoautojen hankkiminen olisi järkevää, vedyn jakelua varten pitäisi rakentaa kattava järjestelmä. Laurikon mukaan tuotanto ja jakelu voitaisiin alkuvaiheessa hoitaa siten, että vety valmistettaisiin huoltoasemilla.

Kun tekniikka on kypsynyt ja vedyn käyttö laajaa, sitä voidaan alkaa tuottaa suurissa tuotantolaitoksissa. Tiheillä alueilla vedyn tuomiseen huoltoasemille voitaisiin mahdollisesti käyttää putkiverkkoa. Tuotanto suurissa laitoksissa on energiankäytöltään tehokkaampaa kuin hajautettu valmistus huoltoasemilla.

Myös kemianteollisuuden tuottamaa ylijäämävetyä voidaan hyödyntää polttokennoautoissa, mutta määrät olisivat melko vaatimattomia.

VTT

  • Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio
  • Kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan
  • Ei tavoittele taloudellista voittoa.
  • Tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja
  • Asiakkaina kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä julkinen sektori
  • Auttaa yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, menetelmiä ja palveluja
  • Pyrkii lisäämään elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia
    Lähde: VTT

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    2. 2

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    5. 5

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    6. 6

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    7. 7

      Oletko lähdössä reissuun? Täällä tankkaat halvimmalla

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    10. 10

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    3. 3

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    4. 4

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    8. 8

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    9. 9

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    10. 10

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    3. 3

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää