Verkkohyökkäys pistäisi Suomen poikkeustilaan

Verkkohyökkäys ja pelkkä sellaisen uhka ovat hallituksen mielestä riittävä syy ottaa käyttöön poikkeustilan suomat erityisvaltuudet. Ne antaisivat hallitukselle oikeuden rajoittaa kansalaisvapauksia.
Poikkeustilaan päätyminen on perinteisesti edellyttänyt joutumista aseellisen hyökkäyksen tai hyökkäysuhan kohteeksi. Uuden valmiuslain mukaan poikkeustilan voivat aiheuttaa myös suuronnettomuus, laajalle levinnyt tartuntatauti sekä isku tai uhka, joka koskee maan talouselämän perusteita.

Erityisen kiinnostavaa on hallituksen antaman valmiuslakiesityksen perusteluiden kohta, jonka mukaan Suomeen kohdistuva hyökkäys voi olla yhtä vakava kuin aseellinen hyökkäys, vaikka se toteutettaisiin muuten kuin perinteisin asein.

– Esimerkiksi hyökkäys voisi olla tietojärjestelmiin kohdistunut isku tai biologisin keinoin toteutettu hyökkäys, hallitus toteaa.

Käytännössä hallitus tarkoittanee esimerkiksi sen kaltaista tilannetta, johon Viro joutui pari vuotta sitten. Kolme viikkoa kestänyt valtava verkkohyökkäys jumitti virolaisia verkkosivustoja ja onnistui jopa pysäyttämään maan rahaliikenteen viideksitoista minuutiksi.

Hyökkäys alkoi, kun virolaiset siirsivät toisen maailmansodan aikaisen pronssisoturipatsaan Tallinnan keskustasta syrjäiselle hautausmaalle. Patsas oli virolaisille neuvostomiehityksen symboli, mutta venäläisille patsas edusti voittoa natsi-Saksasta.

Virolaiset epäilivät heti, että verkkohyökkäys oli organisoitu Venäjältä. Tänä keväänä Kremlin tukeman Nashi-nuorisoliikkeen aktivisti ilmoitti suunnitelleensa hyökkäyksen.

Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on lakiesityksessään ottanut huomioon juuri tällaisen hyökkäyksen, jonka tekee jokin muu kuin toinen valtio.

– Hyökkäys voisi tarkoittaa myös ei-valtiollisen toimijan hyökkäystä silloin, kun hyökkäys olisi niin järjestäytynyt ja laaja, että se olisi verrattavissa valtion toteuttamaan hyökkäykseen.

Poikkeusolojen
määritelmä laajentunut


Hallitus on päättänyt laajentaa poikkeusolojen määritelmää. Uuden lain mukaan poikkeusolojen valtuudet voidaan ottaa käyttöön myös sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi tietoteknisten järjestelmien toimivuus "horjuu vakavasti".

Poikkeusvaltuuksien käyttöönotto ei edellytä itse hyökkäystä. Lain mukaan poikkeusolo on myös sellainen, jossa Suomeen kohdistuu "huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka".

Suoraviivaisesti tulkiten tämä tarkoittaa, että jo uhka Viron tapaisesta verkkohyökkäyksestä antaa viranomaisille mahdollisuuden ryhtyä talouselämän ja väestön turvaksi monenmoisiin poikkeustoimiin.

Kimmo Sasin (kok.) johtaman eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan tilannetta ei voi tulkita aivan näin suoraviivaisesti. Valiokunta moitti lakiesityksen poikkeusolomääritelmää "laajaksi ja jossain määrin epämääräiseksi".

Sasi sanoo, että Viron tapaisen hyökkäyksen uhka ei voi riittää poikkeustoimien käyttöönottoon. Hänestä tällaisen hyökkäyksenkin olisi oltava laaja ja pitkäkestoinen ennen kuin poikkeusoloihin olisi syytä.

Verkkohyökkäykset eivät sinänsä ole mitenkään harvinaisia. Erikokoisia hyökkäyksiä on internetissä käynnissä koko ajan, ja tavallisesti niiden suurin näkyvä vaikutus on tietojärjestelmien, esimerkiksi verkkosivustojen, käytön hidastuminen.

Verkkohyökkäykset toteutetaan usein niin, että tavalliset haittaohjelmilla saastutetut tietokoneet ohjelmoidaan lähettämään niin paljon roskaliikennettä kohdetietokoneeseen, että kohteen toiminta hidastuu tai jopa pysähtyy kokonaan.

Sähköpostien
kulku voidaan pysäyttää


Nykyaikaiset yhteiskunnat ovat hyvin riippuvaisia tietokoneiden, -järjestelmien ja -verkkojen toiminnasta. Kriisin aikana tai sellaisen uhatessa viranomaisille on kaavailtu paljon keinoja, jotka koskevat juuri tietoliikennettä.

Uusi valmiuslaki antaa liikenne- ja viestintäministeriölle muun muassa oikeuden pakottaa teleyritykset muuttamaan kansainvälisen puhelin- ja internet-liikenteen reittejä.

Esimerkiksi verkkohyökkäyksen aikana tai uhatessa operaattorit joutuisivat poikkeusoloissa katkaisemaan liikenteen johonkin maahan. Liikenteen katkaisuun oikeuttaisi myös pelko virusohjelmien leviämisestä.

Ministeriö voi myös pakottaa operaattorit estämään tilapäisesti sähköpostiviestien ja tekstiviestien kulun verkoissaan.

Lisäksi ministeriö saisi laittaa viestintäverkkojen käyttäjät tärkeysjärjestykseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalaisten kiinteät puhelinyhteydet suljettaisiin, jotta taattaisiin viranomaisten välisten puhelujen läpimeno.

Matkapuhelinverkoissa tällaisen etuoikeusjärjestyksen luominen on teknisesti vaikeampaa. Esimerkiksi gsm-verkoissa käyttäjien laitto tärkeysjärjestykseen edellyttäisi kaikkien nykyisten sim-korttien vaihtamista. Poikkeusoloissa kaikki gsm-käyttäjät voitaisiin kuitenkin velvoittaa vaihtamaan sim-korttinsa jonkinlaisiin valmiuskortteihin, jotta tärkeäksi katsotut tahot saavat tarvittaessa etuoikeuden gsm-verkkojen käyttöön.

Kansalaisten
puhelimet takavarikkoon


Poikkeusoloissa liikenne- ja viestintäministeriö voi myös valtuuttaa Viestintäviraston peruuttamaan radiolupia taajuuksien vapauttamiseksi armeijan käyttöön. Varsin rankka on ministeriölle annettu mahdollisuus velvoittaa yksityiset kansalaiset ja yhteisöt luovuttamaan viranomaisille muun muassa tietokoneohjelmiaan ja puhelimensa.

Kriisioloissa voidaan myös perustaa erityinen valtion viestintäkeskus. Keskus voi velvoittaa viranomaiset julkaisemaan "tietynsisältöinen viesti tai kieltää tietynsisältöisen viestin julkaiseminen".

Valmiuslain 124. pykälä antaa viranomaisille oikeuden määrätä tiedotusvälineiden sisällöstä. Pykälän mukaan esimerkiksi lehtien, verkkojulkaisujen sekä tv- ja radiokanavien olisi julkaistava viivytyksettä ja sellaisenaan viranomaisten laatimia tiedotteita.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta myöntää lausunnossaan, että velvollisuus julkaista viranomaisten tiedotteita tarkoittaa sananvapauden rajoitusta. Valiokunnan mielestä sananvapauden rajoittamiseen on kuitenkin hyväksyttävät perusteet, jotka liittyvät "ihmisten hengen ja terveyden sekä merkittävien ympäristö- ja omaisuusarvojen suojaamiseen".

Valmiustilan määrääminen
puhutti poliitikkoja


Pääministeri Vanhasen hallitus yritti saada valmiuslain läpi eduskunnasta tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunnalle se ei kuitenkaan kelvannut tavallisena lakina eikä sellaisenaan myöskään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunnan mukaan vakavaa uhkaa talouselämälle, suuronnettomuutta tai kulkutautia ei voi verrata aseelliseen hyökkäykseen. Tämä tarkoittaa, että laki voidaan hyväksyä lopullisesti aikaisintaan 2011 eduskuntavaalien jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä.

Laajoja kriisivaltuuksia enemmän poliitikkoja on valmiuslain valmistelussa riitelyttänyt se, miten valmiustila määrätään. Hallitus ehdottaa, että hallitus määrää poikkeustilan asetuksella keskusteltuaan ensin presidentin kanssa. Presidentin ja hallituksen ei tässä keskustelussa tarvitse olla samaa mieltä, ja hallituksen kanta ratkaisee.

Nykylain mukaan asetuksen antaa presidentti. Hallituksen oppositio eduskunnassa olisi halunnut, että valmiustilan määrääminen olisi edelleen säilynyt presidentin vallassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Tällainen johtaja Alkoon halutaan: 7 kriteeriä

    5. 5

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    6. 6

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    7. 7

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    8. 8

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    9. 9

      Ekonomin palkka 5 000 e/kk – vastavalmistuneiden palkoissa isoin hyppy

    10. 10

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    4. 4

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    5. 5

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    6. 6

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    7. 7

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    8. 8

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    9. 9

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    10. 10

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    9. 9

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää